Sanna todella rakastaa tapetteja! Olohuone on tapetoitu jo seitsemän kertaa

Sanna ja Juha Jarva ovat molemmat syntyperäisiä tamperelaisia. Kun reilut kaksikymmentä vuotta sitten oman kodin hankinta tuli ajankohtaiseksi, he valitsivat kotikaupungistaan vehreän Vehmaisten alueen. Suuressa huvikumpumaisessa talossa oli asunut heitä ennen vain talon vuonna 1938 rakentanut pariskunta. Talon seinillä on nähty yli kahtakymmentä erilaista tapettia eivätkä tämänhetkiset valinnatkaan taida olla lopullisia.

Vanhan talon pihalla oli paljon jo ennestään kukkia ja puita, mutta Sanna on istuttanut sinne myös uusia perennoja. Riippapihlaja on Sannan ja Juhan istuttama. Palju lämpenee ympäri vuoden ja on tuonut iloa nyt jo kolmelle sukupolvelle. Suuren talon huoltomaalausta ja kunnostusta tehdään aina osa kerrallaan.

Terassi on kokenut laajennuksen ja osittaisen lasituksen. Myös pergolakate on vaihdettu vettä pitävään valokatteeseen. Terassin sohvakalusto ja pöytä ovat Jyskistä, verhot ja verhokatos ovat Ikeasta. Kukkalaatikko on ostettu aikoinaan Kodin1:stä.

Sanna, millaisista tapeteista erityisesti pidät?

Rakastan Pihlgren ja Ritolan vanhan ajan paperitapetteja. Sieltä on löytynyt täydellisesti vanhan talon tyyliin sopivia ja silmää miellyttäviä kuoseja. Olen erityisen ihastunut kukkakuvioihin. Minulle tapetit jäävät muistoihin, vaikka niitä usein vaihdankin. Muistan esimerkiksi sen, kun tytöt olivat vielä pieniä, ja laitoin heidän yhteisen huoneensa seinille Pihlgren ja Ritolan jo poistunutta Ruusunnuppu-tapettia. Se oli ihanaa aikaa, kun olimme nuori perhe silloin uudessa kodissamme. Aikansa kutakin: nyt tytöt asuvat jo omillaan, huone on meidän makuuhuoneemme ja seiniä koristaa uusi tapetti. Siitäkin tosin löytyy kukkia.

Avarasta aulasta pääsee kodin jokaiseen tilaan. Aulan tapetti on Pihlgren ja Ritolan Lukko. Korkean kynttilänjalan Sanna löysi Kangasalan Pirkan kirpputorilta. Taustalla perheen poika Johannes.

Olohuoneen pöytä toimi ennen neuvottelupöytänä. Juha kunnosti sen ja lisäsi tason alle Amazonista tilatut metalliset jalat. Kukkatapetti on tarjouslöytö netin syövereistä ja päätyi seinälle sopivasti ennen tyttären rippijuhlia. Puusohva on Tori-ostos, joka haettiin Nokialta.

Elsi on tullut tänään puiston jälkeen äitinsä Emmin kanssa mummulaan. Tässä talossa ei ole asunut muita kuin talon alkuperäiset asukkaat ja Sannan ja Juhan perhe.

Onko tapettityylisi muuttunut vuosien saatossa?

Olohuoneen seinät olen tapetoinut seitsemän kertaa, mutta perähuoneen Juhannusruusu on ollut jo vuosia niillä sijoillaan. Se sopii vihreän kakluunin kanssa huoneeseen täydellisesti ja luo rauhallisen tunnelman. En ajattele tapettia mitenkään lopullisena vaihtoehtona, kun sen seinälle olen laittanut.

Sanna löytää ideoita ja inspiraatiota Instagramista ja Pinterestistä. Niin taisi käydä myös tämän kahviaseman kanssa, joka syntyi yhden päivän puuhailuna. Siihen kuuluu kaverilta saatu lipasto, Ikean hyllyt suloisimmille kupeille ja pienelle keramiikalle, kuten Eija Riitta Aholan tekemille keramiikkasipuleille, ja pieni kaappi, joka odotteli vuosien ajan omaa vuoroaan autotallissa. Sanna ompeli Marimekon Appelsiini-kankaasta pöytäliinan ja verhon työtason alaosaan. Vanha vaaka on Tori-löytö. Keittiön lautalattia kaivettiin muiden huoneiden tapaan muovimattojen alta esiin ja maalattiin. Kalusteet ovat Sannan lapsuudenkodista.

Juha pitää ruoanlaitosta. Yksi hänen bravuureistaan on suuri äyriäispaella, jota hän tekee usein kesäisin. Vanhat valurautapannut ovat kauniita, mutta ne ovat myös käytössä usein.

Kun Juha teki lähtöä muutama vuosi sitten työmatkalle, hän huikkasi Sannalle: ”Älä sitten mitään suurta remppaa aloita sillä välin.” Ensimmäiset purkukuvat Juha sai puhelimeensa Helsinki-Vantaan lähtöaulassa. Sanna poisti työtason päällä olevat kaapistot, siisti ja maalasi niiden alla olevan seinän ja laittoi tiilitapetin paikoilleen. Puulaatikot hän osti kukkakaupan ylijäämistöstä.

Juhan mielestä ehdottomasti paras kodin remonteista on ollut riittävän suuren terassin teko. Poikien mielestä parasta kotona on yhdessä hengailu ja hyvän ruoan nauttiminen porukalla.

Monet pelkäävät tarttua tapettirullaan ja liisteriin. Miten neuvoisit heitä?

Ajattelen, että jos menee mönkään, niin korjataan! Ei se ole niin vakavaa. Kun kaipaan muutosta huoneeseen, se ei vaadi uusia huonekaluja tai esineitä. Parilla tapettirullalla, jotka yleensä löydän hyvistä alennuksista, saan muutoksen aikaan. Huonekalutkin tulevat taas eri tavalla esiin. Testaan usein tapettia esimerkiksi lipaston laatikoihin tai johonkin sivummalla olevaan seinään. Siinä voi samalla kokeilla tekniikkaa ja nähdä paremmin tapetin suurelle pinnalle tuoman ilmeen. Kannattaa aloittaa helposta seinästä, jossa ei ole ikkunoita, ovia eikä pistorasioita. Rohkeasti vaan tapiseeraamaan!

Talon toinen kaakeliuuni on aikoinaan Finlaysonin tehtaan työntekijöiden asunnoista purettu. Pihlgren ja Ritolan Juhannusruusu-tapetti on ollut jo vuosia paikoillaan ja pysyy jatkossakin.

Upea kakluuni on purettu Tampereen Hatanpään kartanosta 1940-luvulla, ja tämän talon rakentaja ja ensimmäinen asukas toi sen paikoilleen aikoinaan. Suomessa on vain yksi toinen samanlainen, ja Sanna löysi sen omistajan Instagramin kautta.

Makuuhuoneen tapetti on K-raudan Van Gogh -mallistosta. Kun Sanna oli hakemassa Torista löytämäänsä kehtoa ensimmäiselle lapsenlapselleen, oli myyjä kysynyt, josko tarvetta olisi myös vähän isompien sängylle. Nyt se on makuuhuoneessa Elsin yökyläilyjä varten.

Tilava makuuhuone on aikoinaan toiminut myös leikki-ikäisten huoneena. ”Meidän koti on kyllä palvellut meitä hyvin kaikissa elämäntilanteissa, aina on löytynyt tilaa kaikille”, Sanna sanoo. Makuuhuoneen pilvimäinen valaisin on ostettu K-raudasta. Vaalean- punaiset tyynyliinat ovat Pentikin Hortensia-kuosia, päiväpeiton alla on samaa sarjaa myös pussilakanat.

Aulan paperitapetti kuuluu Keskon Vanaja-mallistoon. Riviera Maisonin korissa on tapetin jämiä ja näytepaloja. Vanhasta peiliovesta Sanna hioi vanhan maalin pois.

Mitä muuta tykkäät tehdä kotona?

Rakastan myös maalaamista. Kalkkimaali on maaleista ehdoton lempparini, koska se ei vaadi suuria pohjatöitä, vain inspiraation. Lisäksi tykkään ommella itse koristetyynyt. Viime aikoina olen tuonut niiden avulla lisää rohkeita värejä sisustukseen, ja olen huomannut, että minussa on herännyt myös hento kiinnostus retroon. Ostan tarjouksista kauniita kangaspaloja, hyppään ompelukoneen ääreen ja surruttelen kasan tyynyjä olkkarin puusohvalle, perähuoneen sohvalle, terassille ja kesähuoneeseen.

Pihavajasta tuli Sannan käsissä naisvaja, jossa voi ottaa päivätirsat tai ratkoa sudokuja. Kasvitaulu on ystävältä ja Parolan rottingin Simpukka-tuoli Torista. Tyynyt Sanna on ommellut itse.

Miten syntyi uusin projektisi she shed eli naisvaja?

Bongasin she shedin idean Pinterestistä. Ehdin tovin vain haaveilla sellaisesta, kunnes hoksasin, että meillähän on jo pihalla sellainen, pieni pihavarasto! Eihän se vaatisi kuin ruohonleikkurin, parin pyörän, haravan ja lapion siirtämisen autotalliin. Sitten suuri matto lattialle, vanha rautasänky päiväunipaikaksi ja ohuet verhot kesätuuleen heilumaan ja pitämään itikoita kauempana. Ompelin myös jämäkankaista kesäisiä tyynyjä sohvalle. Kaiken sisustamiseen tarvittavan löysin kotoa. Kesähuoneessa on ihana tehdä kesäisin rauhassa sudokuja tai ottaa tirsat raikkaan kesäsateen ropistessa kattoon.