Haullasi “” ei löytynyt yhtään osumaa

Tarkista hakusi ja poista mahdollisia rajausehtoja

Meidän Mökki

Talviasuttava mökki – näin muutat mökin ympärivuotiseen käyttöön

Talviasuttava mökki – näin muutat mökin ympärivuotiseen käyttöön

Talviasuttava mökki mahdollistaa mukavat ruskaretket ja pakkashangilla tunnelmoinnin. Mökin ympärivuotinen käyttö vaatii kunnollisen lämmityksen ja eristyksen. Kokosimme yhteen asiat, jotka helpottavat unelman toteuttamista.
Teksti Ilkka Ranta-aho
Kuvat iStock

1. Miksi mökki kannattaa remontoida talviasuttavaksi?

Suomalainen käy vapaa-ajanasunnollaan 13 kertaa vuodessa ja viettää siellä keskimäärin 30 yötä. Valta-osan ajasta arvokas rakennus seisoo tyhjillään. Ympärivuotinen käyttö parantaa mökin käyttöastetta huomattavasti. Se on paljon enemmän kuin perhejouluja hankien keskellä ja sivakointia tykkylumisten kuusien lomassa. Se on myös syksyisiä sieni- ja ruskaretkiä ja kevään ensi merkkien ihastelua. Kesällä monet mökit ovat melkoisia työleirejä. Pitää rakentaa se terassi. Vuotava liiterin katto pitää uusia. Klapeja on pilkottava. Muina vuodenaikoina hyötytekemiset jäävät pakostakin vähemmälle. Silloin on aikaa tutustua ympäröivään luontoon. Tuo perustelu riittää yksinäänkin.

2. Millainen mökki on järkevää muuttaa ympärivuotiseksi?

Hankkeen voi toteuttaa järkevin kustannuksin, jos mökin rakenne mahdollistaa muunneltavuuden. Noin 20 sentin paksuinen hirsi on yleensä helpohko tapaus, kun taas ohut, kymmenen senttiä paksu hirsiseinä vaatii jo melko mittavia toimia. Vanhan lautamökin muuttaminen talviasuttavaksi kannattaa unohtaa.

3. Mitä muuta muutos edellyttää?

Sähköliittymä on välttämätön. Lisäksi talvella mökkitie täytyy saada aurattua auki jollain konstilla.

4. Onko sähköliittymä kallis?

Hinta riippuu tontin etäisyydestä lähimpään 20 kilovoltin jakolinjaan tai jakelumuuntajaan. Kun tontin raja on yli 600–800 metrin päässä sähkölinjasta, vyöhykehinnoittelu korvautuu tapauskohtaisella hinnalla. Tämä voi tuntua suolaiselta.

5. Miten lämmitys on hyvä järjestää?

Suora sähkölämmitys on yksinkertainen ja edullinen. Pistorasiaan kytkettävä sähkölämmitin ei tarvitse edes asentajaa.

Kaikkiin sähkölämmitysjärjestelmiin on liitettävissä älylaitesovelluksella toimiva kauko-ohjaus, jolla mökin lämpöä voidaan nostaa vaikkapa päivää aiemmin. Näin talvisesta mökkireissusta saa miellyttävän kokemuksen.

6. Pidänkö peruslämpöä?

Ympärivuotista mökkiä ei parane päästää aivan kylmäksi käyntien välillä. Talvisen mökin vihollinen on ilman suhteellinen kosteus, joka 80 prosentin ylitettyään saa hiljalleen aikaan kosteusvaurioita mökin laitteissa ja rakenteissa. Lämmin ilma sitoo kosteutta enemmän kuin kylmä, eli lämmitettäessä ilman suhteellinen kosteus vähenee.

7. Millainen peruslämpö on hyvä?

Peruslämmössä sisällä pidetään tasainen, noin kymmenen asteen lämpö.

8. Onko peruslämmölle vaihtoehtoa?

Kuivanapitolämmitys on peruslämpöä edullisempi valinta. Siinä sisälämpö pidetään aina hieman ulkolämpöä korkeammalla, mutta mökin sisälämpö voi tällöin käydä talvella reilustikin pakkasen puolella. Lämpötilan ja kosteuden yhdistelmä pysyy kuitenkin turvallisissa rajoissa.

9. Millaisia lämmittimiä on tarjolla?

Sähkölämmitin voi olla joko öljytäytteinen tai virtauslämmitin. Öljytäytteinen lämmitin antaa noin puolet tuottamastaan lämmöstä säteilynä. Säteily lämmittää kohteet, joihin se osuu. Toinen puoli lämmöstä leviää konvektion avulla, eli laitteen ympärillä oleva ilma lämpenee ja siirtyy ympäri huonetta. Virtauslämmitin toimii kuin kiertoilmatakka. Sähkövastukset lämmittävät laitteen kotelon sisällä olevan ilman, joka nousee ylöspäin ja poistuu huoneilmaan lämmittimen yläosan ritilöistä. Korvausilmaa virtaa koteloon lämmittimen alaosasta. Kolmas suosittu lämmityslaite on ilmalämpöpumppu, joka maksaa asennettuna keskimäärin 2 000 euroa.

10. Millaista lisäeristystä tarvitaan?

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä antaa ympärivuotiseen käyttöön muutettavalle mökille melko tiukat rajat. Määräyksissä mainittu U-arvo on lämmönläpäisykerroin, joka kuvaa rakennuksen eri osien lämmöneristyskykyä. Mitä pienempi U-arvo, sitä tehokkaampi eristyskyky. Ulkoseinässä ja yläpohjassa vaaditaan alkuperäinen U-arvo × 0,5, kuitenkin 0,60 W/(m2K) tai parempi. Alapohjassa energiatehokkuutta parannetaan mahdollisuuksien mukaan. Uusissa ikkunoissa ja ovissa U-arvon on oltava 1,0 W/(m2K) tai parempi. Vanhoja korjattaessa lämmönpitävyyttä on parannettava mahdollisuuksien mukaan. Kesäkäyttöön rakennetun mökin yläpohjaan on yleensä levitetty yksi kerros satamillistä mineraalivillaa, mutta sinne pitäisi saada parisataa milliä lisää. Uudisrakennuksille määräykset ovat vielä huomattavasti näitä tiukemmat.

11. Voiko lämmityksen hoitaa takalla?

Tulisijat täydentävät sähkölämmitystä. Varaava takka voi parin poltetun pesällisen jälkeen pitää pirtin lämpimänä jopa vuorokauden. Se painaa parituhatta kiloa ja maksaa asennettuna reilut kolmetuhatta euroa. Kiertoilmatakka tai valurautakamiina antavat lämpöä nopeasti mutta myös jäähtyvät nopeasti tulen hiivuttua. Kauniin ja tehokkaan valurautakamiinan saa jopa alle tonnilla.

12. Tarvitaanko remonttiin jokin lupa?

Muutostöihin tarvitaan rakennuslupa. Siinä talviasuttavaksi muutettava mökki rinnastetaan omakotitaloon.

13. Miten juokseva vesi järjestyy?

Jos mökki on kaava-alueen ulkopuolella, eikä kunnallistekniikkaa ole saatavilla edes isolla rahalla, nykyaikaisten perusmukavuuksien rakentaminen voi käydä hankalaksi. Ympärivuotiselle mökille kannattaa kaivauttaa tai porauttaa kaivo, jos sellaista ei vielä ole. Porakaivon hinnaksi tulee yleensä 6 000–9 000 euroa. Rengaskaivo on muutaman tonnin halvempi. Pumpulla ja vesiautomaatilla saa vedet sisäänkin, kunhan vesijohdot kaivetaan routarajan alapuolelle tai eristetään todella huolellisesti. Jos talviasuttavalle mökille hankitaan kodinkoneita, on syytä harkita peruslämmön ylläpitoa kylminä kuukausina, vaikka se aika kalliiksi tulisikin. Muuten vesijäämät on poistettava tarkasti kodinkoneiden sisuksista, vesikalusteista ja viemärien vesilukoista, etteivät ne talvisen mökkireissun jälkeen jäädy pilalle. Täystyhjennys voi olla todella vaivalloista.

14. Kuinka viemäröinti hoituu?

Suomessa on tuhansia syrjäisiä omakotitaloja ja maatiloja, joita ei ole liitetty kunnallistekniikkaan. Niissä pärjätään hyvin kesät talvet. Parilla tonnilla saa maahan upotettavan 3 000–5 000 litran umpisäiliön. Pari kertaa vuodessa tilattava loka-auto imasee tankin tyhjäksi. Mökille sopiva ja edellistä ekologisempi tapa on kuivakäymälä ja parintuhannen euron hintainen harmaavesipuhdistamo pesu- ja keittiövesien käsittelyyn. Kuivakäymälöistä voi valita kompostoivan, jäädyttävän tai polttavan käymälän, joka on nousemassa mökkiläisten suosioon. Siinä ei tarvita vettä, ja jäljelle jää vain kasa hajutonta tuhkaa. Sähköä aika tavalla kuluttava laite maksaa 2 000–4 000 euroa.

15. Paljonko mökin muutostyöt maksavat?

Mökin voi muuttaa talviasuttavaksi melko edullisestikin, jos siinä sattuu olemaan 20 sentin paksuiset hirsiseinät. Yläpohjan lisäeristäminen vaikkapa puhallusvillalla maksaa nelisenkymmentä euroa kuutiometriltä. Kolmilasinen normaalikokoinen ikkuna maksaa asennettuna noin 500 euroa kappale ja lämpöeristetty ulko-ovi reilun tonnin. Jos lämmityksen hoitaa pistokekytkettävillä sähköpattereilla, hankintahinnat pysyvät varsin hyvin kurissa. Esimerkiksi tuhannen watin öljytäytteisen sähköpatterin saa noin 200 eurolla.

16. Muuttuuko verotus?

Hieman. Kiinteistö­verotus pitää talviasuttavana vapaa-ajanasuntona rakennusta, jossa on ”lämmitys ja riittävä eristys tai seinävahvuus, jotta rakennuksen lämpötila pysyy vähintään 15 asteessa”. Tämä luo rakennukselle verotettavaa lisäarvoa 42,52 euroa neliömetriltä.

17. Voinko sitten halutessani muuttaa mökille ympärivuotisesti?

Valitettavasti asia ei ole niin yksinkertainen. Käyttötarkoituksen muutokseen tarvitaan joko rakennuslupa tai poikkeuslupa, mikä käy ilmi kunnan rakennusjärjestyksestä. Poikkeuslupaa ei voida myöntää esimerkiksi silloin, kun mökki on lähempänä rantaa kuin vakituinen asunto saa kaavan mukaan olla.

Julkaistu: 1.10.2018