Voi sitä pikkuista, miten se oikein pärjää? Talvi voi olla vaikeaa aikaa mökkeilijälle, joka ei mökkeile ympärivuotisesti
Tuskin on yhtään päivää, jona en miettisi, miten mökkini pärjää talvella. Mutta ilman talvikauden jättämiä jälkiä mökillä olisi keväisin huomattavasti vähemmän mielihyvää tuottavaa tekemistä, kirjoittaa päätoimittaja Kari-Otso Nevaluoma.
Talvi voi olla vaikeaa aikaa mökkeilijälle, joka ei mökkeile ympärivuotisesti. Me sentään käymme mökillä säännöllisin väliajoin pitkin talvea, mutta tuskin on yhtään päivää, jona en miettisi, miten se pikkuinen siellä pärjää.
Väriseekö se kylmyydestä? Hiipiikö kosteus nurkkiin ja tekee hiljaista tuhoaan? Näitä huolia olen yrittänyt vaimentaa esimerkiksi ilmalämpöpumpulla. Miten pärjäsimmekään vuosikaudet ilman sen rauhoittavaa hurinaa?
Erityisen huolissani olen silloin, kun luvassa on myrsky. Pelkoa huojentaa huomattavasti tieto siitä, että naapuri käy tarkistamassa tilanteen ja lähettää aika ajoin valokuvia paikalta. Entäs ne mökit, jotka suljetaan kauden päätteeksi ja joihin palataan seuraavan kerran keväällä tai ehkä vasta kesän korvilla?
Entäs ne mökit, jotka suljetaan kauden päätteeksi ja joihin palataan seuraavan kerran keväällä tai ehkä vasta kesän korvilla?
Juu, juu, kaikenlaisia valvontalaitteita on tarjolla, mutta olemme toistaiseksi malttaneet olla turvautumatta nykytekniikkaan. Pelkään, että en kylminä ja pimeinä talvi-iltoina tekisi muuta kuin kyttäisin kameraa ja odottaisin, että jossakin liikahtaa. Mitä muka voisin tehdä, jos huomaisin, että jänis pitkine koipineen onnistuu ujuttamaan itsensä suoja-aidan yli ja pääsee näykkimään atsaleoja tai herkimpiä hedelmäpuita? Tai jos erotan lumihangesta ihmisen jalanjäljet?
Mietin myös hiirulaisia, jotka tuntuvat joka kerta löytävän uuden keinon päästä tupaan ja pissiä ja kakkia sinne, minne lystäävät. Niille veitikoille emme ole mahtaneet mitään sen jälkeen, kun parhaat myrkyt katosivat kauppojen hyllyiltä. Varmaan hyvä niin, koska hiirethän ovat oikeastaan aika suloisia, ja minkä ne luontaisille elintavoilleen mahtavat.
Jotta päällimmäinen tunne pysyisi aina myönteisenä, meillä mietitään pitkin talvea sitäkin, miten mukavaa on päästä pian puuhastelemaan mökille.
Jatkuvan sulamisen ja pakastumisen siinä missä vähälumisuuden tai runsaslumisuuden aiheuttamat vauriot puutarhakasveille ja puustolle, rakennuksillekin, ovat toistuvasti mielessä. Tätä ongelmaa olemme pyrkineet ratkomaan unohtamalla herkät erikoisuudet ja suosimalla vanhoja ja kestäviksi tunnettuja kasveja.
Jotta päällimmäinen tunne pysyisi aina myönteisenä, meillä mietitään pitkin talvea sitäkin, miten mukavaa on päästä pian puuhastelemaan mökille. Ilman talvikauden jättämiä jälkiä mielihyvää tuottavaa tekemistä olisi keväisin huomattavan paljon vähemmän.
Kirjoittaja on Avotakka- ja Meidän Mökki -lehtien päätoimittaja.
