Meidän Talo

Suunnitteilla talon laajennus? Asiantuntija listasi 10 kohtaa, jotka kannattaa huomioida projektissa

Suunnitteilla talon laajennus? Asiantuntija listasi 10 kohtaa, jotka kannattaa huomioida projektissa
Talon laajennus tuo omakotiasujalle lisää tilaa ja parantaa asumismukavuutta. Taloa voi laajentaa joko ylös, alas tai sivulle. Laajennusprojekti vaatii erityisen tarkkaa suunnittelua.
Julkaistu: 3.5.2021

1. Kartoita todellinen tarve

Jos nykyinen talo tuntuu ahtaalta, sen laajentaminen voi olla viisas päätös. Monesti vielä viisaampaa voisi olla isomman talon hankkiminen, sillä laajennus ei ole halpaa huvia. Yllättävän usein tarvittavaa lisätilaa saa kuitenkin järjestelemällä olemassa olevia tiloja uusiksi. Tämä vaihtoehto kannattaa ainakin käydä läpi ennen sitoutumista kalliiseen laajennushankkeeseen tai uuden talon hankintaan.

2. Laajenna tyylikkäästi

Nykyisin laajennusosa ymmärretään toteuttaa samalla tyylillä kuin itse talo. Tähän ovat vaikuttaneet kunnalliset kaavamääräykset ja rakennusvalvontaviranomaisten tarkkaavaisuus. Harjakattoiseen taloon laajennusosa liitetään kätevimmin toiseen päätyyn. Tällöin vanhan puolen vesikatettakaan ei tarvitse välttämättä uusia. Joskus käy niin, että maanvarainen laatta ei enää riitäkään kantamaan reilusti kasvanutta kokonaismassaa. Erityisesti savimaalle rakennettaessa voidaan joutua jopa paaluttamaan perustukset. Hinta nousee heti, huomattavasti.

Vuonna 1962 rakennettu rintamamiestalo sai kylkeensä laajennusosan, joka sopii hyvin vanhaan tyyliin.

3. Muista lisäeristys!

Kun kylmä ullakko otetaan asumiskäyttöön, ensiksi on tarkastettava, kestävätkö ylä- ja välipohja lisärasituksen vai onko niitä vahvistettava. Harjakattoisen talon kylmää ullakkoa rakennettaessa melko käytännöllistä tilaa on otettavissa käyttöön, vaikka rakennusoikeuden rajat olisivat tulossa vastaan. Kerrosalan laskeminen alkaa nimittäin vasta 160-senttisestä huonekorkeudesta. Matalampia tiloja voidaan käyttää esimerkiksi varasto- tai nukkuma-alana.

Lisäeristyksen tarve tulee usein yllätyksenä ullakkorakentajalle. Kylmän tilan rakentaminen asumiskäyttöön on uudisrakentamista, ja nykyaikaiset energiatehokkuusvaatimukset pitää täyttää, vaikka alempi kerros olisi eristetty kasaan painuneella kutteripurulla. Usein yläpohjan lisäeristeet madaltavat rakennettavaa tilaa entisestään. Myös päivänvalon tuominen ullakkolaajennukseen voi tulla yllättävän kalliiksi. Kattolyhdyn tai lapeikkunan tiivistäminen ja eristäminen vaatii tarkkaa suunnittelua ja oikeaoppista rakentamista. Pienetkin vuodot voivat vuosia tihkuessaan tärvellä koko talon.

4. Vaikeimpia ovat märkätilat

Jos laajennukseen halutaan märkätiloja, ne on helpointa rakentaa laajennussiipeen. Kun liitännät vanhan puolen vesi- ja viemärijärjestelmään saadaan toimiviksi, rakenteet voidaan tehdä kerralla nykyvaatimusten mukaisiksi. Rakennettaessa märkätiloja ullakolle tai kellariin joudutaan aina soveltamaan tekemisiä ja tinkimään jonkin verran parhaasta mahdollisesta rakentamistavasta, koska olemassa olevat rakenteet asettavat rajoituksia toteutukselle. Joka tapauksessa kosteudenhallinta ja ilmanvaihto pitää tehdä äärimmäisen huolellisesti.

Talon laajennus on suunniteltava niin, että talon luonne säilyy.

5. Uusi kerros vanhan päälle?

Yksikerroksiseen taloon voi rakentaa toisen kerroksen, mutta kovin tavallista se ei ole. Helpoin kohde on talo, jossa on loiva harjakatto. Yläpohja pitää vahvistaa huolellisesti, ja lvi-läpiviennit miettiä tarkkaan. 1970-luvun tasakattoiseen taloon voi myös rakentaa yläkerran, mutta vanhan tasakaton purkaminen on yleensä hankalampaa – ja kalliimpaa – kuin harjakaton. Toisaalta koska pientalon tasakattoa vuoto- ja tuuletusongelmineen pidetään nykyisin riskirakenteena, kerrosremontin tuloksena on luultavimmin myös terveempi talo.

6. Kimurantti kellari

Syvälle maahan upotettu betonisokkeli oli 1940- ja 50-lukujen rintamamiestalojen yleisin perustustyyppi. Siitä syntyi kylmä kellarikerros, joka kastui salaojien ja kosteuseristeiden puuttuessa – mutta kuivui myös omia aikojaan. Sittemmin kellareihin on rakennettu lämpimiä käyttötiloja. Huolimattomalla märkätilojen toteutuksella on pilattu satoja rintamamiestaloja. Nykyään, kun tilojen kosteustekninen toiminta on tiedossa, lisätilojen rakentaminen kellariin on varsin turvallista. Mutta haasteita piisaa.

Vanhassa maanvaraisessa laatassa ei yleensä ole kapillaarikatkoja, joten laatta on usein piikattava pois ja sen alla olevat maamassat vaihdettava. Uusi lattiarakenne syö osan jo ennestään matalasta huonekorkeudesta. Myös sokkelin lämpö- ja vesieristämisessä on haasteensa. Usein remontti alkaakin talon ulkopuolisten kuivatusjärjestelmien uusimisella. Ja koska kellarin kosteudenhallinta ja ilmanvaihto ovat hankalasti järjestettävissä, sauna kannattaisi ehkä sittenkin rakentaa jonnekin muualle.

17-neliöinen laajennusosa lepää paalujen päällä.

7. Palkkaa pätevä suunnittelija

Talon laajennus on suunniteltava niin, että talon luonne säilyy ja liitokset toimivat esteettisesti ja rakennusteknisesti. Tehtävään on palkattava arkkitehti tai korjausrakentamiseen erikoistunut rakennusinsinööri, jolla on näkemystä ja kokemusta laajennuksista. Suunnittelija on oikea henkilö asioimaan rakennusvalvonnan kanssa. Kun ammattilaiset neuvottelevat keskenään, väärinkäsitysten vaara on vähäinen. Lämmitys ja ilmanvaihto pitää saada toimimaan saumattomasti vanhan osan kanssa. Kahden eri aikakauden rakenteiden yhdistäminen voi tuottaa odottamattomia vaikeuksia. Mahdollisesti vanhallekin puolelle joutuu tekemään varsin mittavan remontin.

8. Rakennuslupa tarvitaan aina

Kun rakennetaan talolle uutta kylkiäistä tai muutetaan olemassa olevien tilojen käyttötarkoitusta, rakennuslupa on oltava samalla tavalla kuin uudisrakennustakin rakennettaessa. Lupaprosessin ensimmäinen rasti on tontin jäljellä olevan rakennusoikeuden selvittäminen. Kerrosala useimmiten kasvaa, vaikka ullakko- tai kellarirakentamisessa talon ulkomitat eivät muuttuisikaan. Rakennuslupa on monissa paikoissa sidoksissa asemakaavan määräyksiin.

9. Asemakaava voi yllättää

Kaupungeissa asemakaava ohjaa talon laajennusta. Haja-asutusalueilla yleiskaava tai rakennusjärjestys määrittää rakennusoikeuden. Useimmissa kaupungeissa on alueita, joissa asemakaava rajoittaa rakennuksiin tehtäviä muutoksia tavallista enemmän. Tällaisia alueita ovat erityisesti rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti merkittävät alueet, joiden rakentamisaikakaudelle ominaiset piirteet halutaan säilyttää. Jos pientaloalueen asemakaavassa on merkintä AP/s-1, ulkoisen laajennuksen rakentaminen on todella tarkasti säädeltyä. Kaikkien uusien rakennelmien on sovittava yhteen olemassa olevan rakennuskannan sijainnin, muodon, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn kanssa.

10. Talon laajennus ei ole halpaa

Ullakon tai kellarin remontoiminen asuinkäyttöön on kallista, mutta ohjehintoja on mahdotonta antaa, koska kohteet ovat niin erilaisia. Sitä vastoin lisäsiiven rakentaminen on kuin uudisrakentamista, vain vähän kalliimpaa. Erityisesti maatyöt ovat hankalampia kuin tyhjälle tontille tehtäessä. Myös uuden ja vanhan osan toimintojen liittäminen toisiinsa on kalliimpaa kuin pelkän uuden rakentaminen. Todennäköisesti kallein vaihtoehto on laajennus ylöspäin. Oli laajennus mikä hyvänsä, märkätilojen rakentaminen on kalliimpaa kuin kuivien asuintilojen.

Asiantuntija: rakennusinsinööri Janne Lievonen

Kommentoi »