Talo nimeltä Pentti lumosi Tiinan ja Tommin odottamatta – 1800-luvun puutalon kunnostustyö toteutettiin fiilis ja kauneus edellä

Talo Pentti on vuonna 1876 rakennettu hirsirunkoinen puutalo Naantalin keskustassa. Talossa asuvat Tiina ja Tommi Koivula sekä lapset Helmi, Venny, Hanna ja Veera. Alkuperäisestä talosta on säilynyt luonnonkiviperustus, osa rungosta ja pontatusta lautavuorauksesta sekä satulakaton muoto. Kadun puoleinen vanha ulko-ovi on jossain vaiheessa suljettu ja laudoitettu sisäpuolelta kokonaan piiloon. Tiinan ja Tommin suunnitelmissa on avata se uudelleen.

Hyvinkääläistä Tommia ei tarvinnut ylipuhua asumaan Tiinan kotikaupunkiin Naantaliin. Tiinan lisäksi meren läheisyys ja pikkukaupungin idyllinen tunnelma veivät hänet mennessään. Kun yhteistä kotia alettiin etsiä, talo Pentti ei aluksi tuntunut heille lainkaan sopivalta. Myynti-ilmoitus oli tipahtanut jo listauksen häntäpäähän, mutta jotenkin se oli aina pompsahtanut uudelleen ja uudelleen esille.

– Hintakin oli jo laskenut meille sopivammaksi, ja lopulta päätimme lähteä sitä katsomaan. Talo oli tunkkaisen ja pimeän oloinen, ja viimeisin remontti oli 1980-luvulta. Me näimme kuitenkin heti sen potentiaalin. Kun avasin olohuoneen päätyverhot ja näkymä Itsenäisyydenpuistoon aukesi, se oli siinä, Tiina muistelee.

Pelkistetty keittiö on Tiinan suunnittelema. Se sijaitsee vanhalla paikallaan sisäpihan puolella. Ikean tammitasot ja kaapistot ovat toimineet moitteettomasti jo seitsemän vuotta.

Tältä näytti keittiössä ennen remonttia.

Musta Smegin jääkaappi oli Tiinan pitkäaikainen unelma.

Talokauppaa syksyllä 2014 tehdessä oli selvää, että lähes 150 vuotta vanhassa talossa riittäisi remontoitavaa, mutta silti sen määrä yllätti pariskunnan. Ensimmäisen omistajansa Matti Pentin mukaan nimetyssä talossa oli alun perin ollut useita pieniä asuntoja, jotka oli 1976 muutettu yhden perheen omakotitaloksi.

Tiina ja Tommi Koivulalla oli yhteinen visio saada talon alkuperäistä tunnelmaa esille. Tommi oli aikaisemmin remontoinut rintamamiestalon alusta loppuun itse, joten kokemusta ja näkemystä oli kertynyt. Purkutyöt talossa alkoivat lokakuussa ja siihen kuluikin kokonainen kuukausi. Seinistä löytyi yhdeksän kerrosta tapetteja ja erilaisia levytyksiä ennen kuin hirsiseinä saatiin esille.

– Vuosikymmenten saatossa lisättyjä seinämateriaaleja oli lähes 20 senttimetrin paksuudelta. Kun niiden alta paljastui vanha lautalattia, hihkuimme ilosta! Lattiassa on näkyvillä vanhoja naulojen jälkiä, mutta meistä se on vain hienoa, Tiina naurahtaa.

Tommi nikkaroi vintiltä löytyneistä vanhoista leivinlaudoista upean ruokapöydän, jota on yritetty ostaa jo useita kertoja. Pentikin vitriinikaapissa säilytetään kauneimpia astioita.

Tiinan ihastuttavia asetelmia on ympäri taloa. Kynttilöitä ei hänen mukaansa voi olla koskaan liikaa.

Olohuone remontin alussa.

Vuosikymmenten aikana taloon kertyneet pintamateriaalit purettiin aina alkuperäisiin hirsiseiniin ja lautalattioihin saakka. Jätettä kertyi lähes kymmenen vaihtolavallista. Rokokoosohva on Tiinan isovanhemmilta ja nojatuoli vaarin vanha. Tapetti on Boråstapeterin mallistosta.

Lattiat, kuten talon kaikki muutkin pinnat ja rakenteet, on avattu ja kunnostettu vanhaa kunnioittaen. Onneakin oli matkassa, sillä isoja yllätyksiä ei mittavassa remontissa tullut esille. Alapohjat, hirsiseinät ja katto olivat kaikki täysin kuivia ja terveitä.

– Yläkerrasta purettiin koko kattorakennelma vesikattoon saakka. Tommi pudotteli sahanpuruja alas, minä säkitin ja kannoin niitä yksi kerrallaan pois. Meillä oli muutamia työmiehiä auttamassa, mutta paljon teimme myös itse. Saimme talon muuttovalmiiksi jouluksi eli remontissa meni kaikkinensa kolmisen kuukautta, Tiina kertoo.

Olohuoneen päätyseinän hienosti patinoitunut hirsi jätettiin esille. Turkoosinsininen sävymaailma syntyi Tommille rakkaan taulun innoittamana.

Vanhoista palovakuutuskirjoista ilmenee, että talo Pentissä on alun perin ollut seitsemän huonetta, kaksi keittiötä ja kaksi eteistä. Tulisijoina on toiminut seitsemän kaakeliuunia ja kaksi keittiön liettä.

– Jos jotain saisi toivoa, niin sitä, että tulisijoja ei olisi aikoinaan purettu. Löysimme vintiltä kauniita, vanhojen kaakeliuunien palasia, mutta myös kaikki hormit ja piiput on purettu, joten mitään ei ole tehtävissä. Vain yksi tulisija on jäljellä. Onneksi edes se, Tiina huokaa.

Takkahuoneen muhkea sohva on kotimainen ja ostettu vuosia sitten Askosta. Näyttävä tapetti on Raschin mallistosta.

Takkahuoneessa on mahdollisesti ollut aikoinaan talon toinen keittiö.

Takkahuoneessa on talon ainoa säilynyt tulisija.

Taloa vastapäätä sijaitsee piharakennus, jonka rappaus on saanut Tommin ja Tiinan käsissä uuden, valkoisen pinnoitteen. Rakennuksessa on varastotiloja sekä yksiö, joka on toiminut lisätilana vieraille ja lasten kavereille. Tulevana syksynä alkaa saunan rakentaminen piharakennukseen, jossa se on aikoinaan sijainnutkin. Tämän jälkeen talossa oleva sähkösauna puretaan, ja sinne tehdään iso kylpyhuone kodinhoitotiloineen.

– Tarvitsemme myös lisää säilytystilaa. Yläkerrasta lähes puolet on kylmää vinttiä, jonne rakennamme varastotiloja ja ison vaatehuoneen. Saan vihdoinkin useampaan kaappiin ja laatikostoon hajasijoittamani vaatteet yhteen paikkaan. Vähemmän stressiä aamuisin, toivottavasti, Tiina pohtii.

Huonejärjestys pidettiin samanlaisena kuin se taloa ostettaessa oli. Ainoastaan pimeää ja kapeaa eteiskäytävää avarrettiin poistamalla raskas kaapistorivi. Eteinen jatkuu porrasaulana, jonka kaikki pinnat maalattiin valkoisella valon maksimoimiseksi.

Välikaton rakenne purettiin kokonaan ja eristettiin nykystandardien mukaisesti. Ovi johtaa puolen talon kokoiselle kylmävintille. Sinne remontoidaan vaatehuone ja muuta säilytystilaa.

Yläkerran halli ennen remonttia.

Vanhoissa taloissa huonejako ja mittasuhteet eivät välttämättä vastaa nykyajan ideaaleja. Isossa talossa käy helposti myös niin, että kun yhden nurkan saa valmiiksi, niin joku toinen kohta kaipaa jo kohennusta. Vanhan talon kunnostusprojektissa keskeneräisyyttä täytyy sietää ja epätäydellisen kanssa osata elää. Vanhan hengen palauttaminen on Tiinalle ja Tommille tärkeää.

– Arvostamme alkuperäisiä asioita niin taloissa, autoissa kuin veneissäkin. Minusta kaikkea voi ajatella luovasti eikä kaiken tarvitse aina olla käytännöllistä. Me menemme fiilis ja kauneus edellä. Vaikka Tommi on konepuolen insinööri, hän on myös hyvin visuaalinen. Itse olen mainosalan yrittäjä, joten estetiikkaan liittyvät jutut meillä natsaavat täydellisesti, Tiina sanoo.

Talon alkuperäiset, kulmistaan pyöristetyt T-malliset ikkunat, ovat naantalilainen erikoisuus.

Kahden kadun risteyksessä sijaitsevaan talo Penttiin kuljetaan suojaisan sisäpihan kautta.

Talo Pentissä on noin 200 neliötä: eteinen, keittiö, ruokasali, olohuone, takkahuone, 3 makuuhuonetta, työtilana toimiva aula ja pesutilat.