Unelmien Talo&Koti

Kyynelten arvoinen koti! Tessan ja Ollin sininen taiteilijatalo Porvoossa on täynnä soittimia, sykähdyttävää taidetta ja iloisia kuoseja

Kyynelten arvoinen koti! Tessan ja Ollin sininen taiteilijatalo Porvoossa on täynnä soittimia, sykähdyttävää taidetta ja iloisia kuoseja
Tessa ja Olli tiesivät löytäneensä unelmiensa kodin Porvoosta, kun Tessa liikuttui heidän tullessaan sinne ensi kertaa. Kurkkaa värikkääseen taloon ja sen hurmaavaan puutarhaan!
Julkaistu: 20.10.2021

Tessa Virta ja Olli Peuhu muuttivat pääkaupunkiseudulta Jyväskylään, kun heidän lapsensa Nelma ja Niilo olivat pieniä. Tessan vanhemmat asuivat siellä, ja epäsäännöllistä työtä tekevällä muusikkoparilla oli näin aina innokas hoitopartio valmiina.

Lasten kasvaessa myös suurin osa pariskunnan töistä alkoi olla pääkaupunkiseudulla. Viime vuosikymmenen taitteessa matkustaminen kävi raskaaksi, ja perhe ryhtyi etsimään kotia säällisen matkan päässä Helsingistä.

Tessa Virta ja Olli Peuhu tekevät yhdessä töitä Kumina Musi­cissa. Olli toimii myös tapahtumatuottajana. Heidän kotinsa on yhtä värikäs ja persoonallinen kuin Tessan pukeutumistyyli.
”En halua kotia, jossa on vain valkoista ja harmaata.”
Tessa Virta
Mokosta kauan sitten ­hankittu intialainen puu­sohva säväyttää kuistilla. Tyynyt ja kappaverhot ovat Tessan ompelemia. Pinnatuolit ja valaisin ovat kirpputori­ostoksia. Lierihatun Tessa on tuonut Brasiliasta, jossa hän oli residenssitaiteilijana vuonna 2010.

Mikä sai teidät muuttamaan Porvoon Myllymäelle?

– Unelmani on aina ollut hirsitalo ja kivijalka. Mutta mistä sellainen olisi löytynyt 50 kilometrin säteeltä Helsingistä? ­Lähiöt eivät puhutelleet meitä. Sitten näimme kuvan, jossa oli puutarhan keskellä lampi ja pihan perällä mökki. Tiesimme toki kauniin vanhan kaupungin, mutta olimme käyneet Porvoossa vain erään saksofonistin häissä. Olli sanoo, että minulle tulee aina tippa linssiin, ­kun löytyy oikea paikka. Kun tulimme Myllymäkeä ylös, aloin kyyneleh­tiä. Viihdymme täällä, ihmiset juttelevat ja ovat ystävällisiä, järjestetään pihakirppiksiä ja joulukalentereita, Tessa sanoo.

Mikä on erikoisinta, mitä talossanne on tapahtunut?

– Kun nauhoitimme täällä Tessan levyn Sun silmissäs nään rakkauden, äänittäjä istui verannalla, rumpali ja perkussionisti musisoivat olohuoneessa, ja pianoa, kitaraa ja kontrabassoa soitettiin salissa. Saksofonisti soitti keittiössä. Saksofonisoolon ajan perunat porisivat taustalla, sillä hän unohti ottaa hellan pois päältä, Olli kertoo.

Vuonna 1911 rakennettu omakotitalo sijaitsee Porvoossa. 125 neliön taloon mahtuu viisi huonetta, keittiö ja sauna.
Tessa soittaa flyygeliä ja laulaa. Ollin soitin on kontrabasso. Myös hänen isänsä oli kontrabasisti. Maalaus esittää Tessan perhettä Brasilian ­residenssissä. Sen on tehnyt Felix Avila Torres.
”Talossamme on äänitetty Tessan levy.”
Olli Peuhu
Oven päällä olevat rummut on tuotu Brasiliasta, ja salin oven vieressä seisova rumpu on Senegalista. Pöytä on kirpparilöytö. Puuveistos on hankittu häämatkalta Keniasta. Ovesta vasemmalle on brasilialainen instrumentti, ja sen yläpuo­lella balafoni, jonka Tessan äiti on tuonut Kap Verdeltä.
Kun Tessan äidillä oli talo vuokralla Etelä-­Ranskassa, Tessa kolusi siellä ollessaan keittiökauppoja, jotka pursuivat ideoita. Tuolit ovat Vepsäläiseltä ja matto hankittiin Cobellosta. Valaisin on porvoolaisen Sessakin.

Mistä kumpuavat kotinne runsaat värit ja kuosit?

– Äitini on kuvataiteilija, ja olen elänyt aina värien keskellä. Värit merkitsevät minulle valtavasti. En halua kotia, jossa on vain valkoista ja harmaata. Olemme käyttäneet myös vahvakuosisia tapetteja. Ne ovat kaikissa huoneissa erilaiset. Haluan kuviot isoina, sillä ympärilläni ei voi olla pientä piiperrystä, Tessa kertoo.

”Minulla taitaa olla eläinkarvavillitys.”
Tessa Virta

Minkä vuoksi lattioilla on lehmännahkoja?

– Minulla taitaa olla eläinkarvavillitys. Pidän luonnonläheisistä materiaaleista ja tunnelmasta. Olen myös hyvin eläinrakas. Lapsuudenkodissani oli lampaita, ankkoja, shetlanninponi, koiria ja papukaija nimeltä Viki. Se eli 45 vuotta ja osasi puhua. Ilman koiraa olemme olleet vain edellisen koiramme menehtymisen jälkeen kolme viikkoa, jotka kuluivat ennen Hikun kotiutumista, Tessa sanoo.

Mikä on ollut talon suurin yllätys?

– Ajattelin, että puutarha olisi helppotöinen, mutta kovasti siinä on kitkemistä. Lehtokotilot ovat Porvoossa maanvaiva. Puutarha on aikanaan ollut ihana, sillä aikaisemmat asukkaat olivat tehneet siitä japanilaistyylisen. Se on ollut upeasti valaistu, ja siellä on ollut muun muassa neljä lampea. Nyt jäljellä on enää kaksi. Koetamme laittaa puutarhaa pikkuhiljaa takaisin kuntoon. Tykkään kykkiä pihalla, ja siimaleikkuri on ihana vempele, Tessa sanoo.

”Ostohetkellä hirsiä ei ollut näkyvissä missään, mutta rakenteet olivat terveet”, Olli kertoo. Keittiön ja olohuoneen välinen hirsiseinä otettiin esiin pian muuton jälkeen. Keittiön marokkolaiset laatat Tessa tilasi Ruotsista. Kylään tullut Nelma-tytär asuu jo muualla. Hiku-koirakin on tietokonehommissa.
Kotona valmistettu ruoka on Tessalle ja Ollille tärkeää. He syövät usein kalaa, ja sen valmistaa aina Olli. Nyt tarjolla on bataatti­keittoa, tilliöljyä ja marinoituja ahvenia.
­Juvin täyspuiset keittiökalusteet on antiikkikäsitelty ensin punaisiksi, sitten päältä vaaleiksi. Tessa halusi, että punainen näkyy vaalean alta paikka paikoin. Tapetti on Duron. Ruokapöytä on Sasu's Playhousesta Porvoosta.
Olohuoneen valaisin on Sessakin.
”Ympärilläni ei voi olla pientä piiperrystä.”
Tessa Virta
Kun perhe muutti taloon, katosta löytyi kosteutta. Se piti tutkia tarkasti, joten katto purettiin kattotuoleja lukuun ottamatta kokonaan ja eristettiin uudestaan. Talo on suojeltu, joten katon korottamiseen piti pyytää rakennuslupa, vaikka sitä nostettiin vain viisi senttiä. Yläkerran aulan tapetti on Sandbergin. Tuoli on meksikolainen.
Makuuhuoneen kaappi on hankittu antiikkiliikkeestä. Se kätkee sisäänsä Tessan upeita esiintymisasuja. Monet niistä ovat punaisia. Garderobiin kuuluu myös lukuisia persoonallisia kenkiä.
Alakerran pikku­vessassa voi tehdä visiitin Etelä-Ranskaan. Tapetti on Tessan lapsuudenkodin keittiöstä. Allaskaapin on tehnyt porvoolainen puuseppä Perttu Hietanen. Hänet tunnetaan parhaiten Eino Leinon runojen säveltäjänä levylle, jolla niitä esitti Vesa-Matti Loiri.
”Tykkään kykkiä pihalla. Siimaleikkuri on ihana vempele.”
Tessa Virta
Tessa ja Olli pitävät talon ja puutarhan hengestä. Villiviinin peittämässä teehuoneessa voi vaikka grillata.
Tessa pitää puutarhan­hoidosta, vaikka se on osoittautunut kuviteltua työläämmäksi. Puutarhassa on nykyään kaksi lampea, mutta aiemmin niitä oli jopa neljä. Niissä kasvaa lumpeita. Tontilla on ollut joskus myös puro.
Tessan ja Ollin taiteilijakodin pihaan saavutaan kuin satumaailmaan alppi­kärhöportin alta. Myös talo on rehevän köynnöksen peitossa. Tessan mukaan siitä keskustellaan puolison kanssa: Olli haluaisi repiä köynnöksen pois, koska julkisivulaudat pitäisi uusia.
”Talo on sopivan kokoinen perheen tarpeisiin”, Olli kertoo. Talon historiasta Olli ja Tessa tietävät vain sen, että siinä on alun perin ollut kaksi asuntoa. Postilaatikon on tehnyt Felix Avila Torres. Sitä ei tohdi laittaa pihaportille, sillä se voisi olla liian kiinnostava varkaille.
1 kommentti