Suvi ja Ilkka Kervinen asuivat Kotkan saaristossa, mutta etsivät perheelleen suurempaa taloa lähempää palveluita. He kävivät katsomassa useita taloja, mutta uskoivat saavansa tästä Kotkan keskustassa sijaitsevasta paritalosta perheelleen sopivan kodin, vaikka tiesivät sen vaativan pitkää ja vaivalloista remonttia.
Miten satavuotiaasta paritalosta tuli perheenne omakotitalo?
Suvi: Etsimme pitkään suurempaa kotia ja päädyimme tänne paritalon puolikkaaseen. Jo ennen muuttoa mutta myös sen jälkeen näin usein unia, että kotonani oli ovi, jonka takana oli enemmän tilaa ja uusia huoneita. Unessa olin aina iloinen. Olimme eräänä iltana saunassa, ja olin taas edellisenä yönä nähnyt unen talosta ja ovesta. Silloin sanoin Ilkalle, että meillähän on seinän takana lisää huoneita. Laitoimme heti tekstiviestin naapureille. He vastasivat 15 minuutin päästä, että myyvät oman puolensa talosta meille mielellään ja ehdottivat samalla hintaakin. Siitä alkoi meidän ikuisuusremontti.
Vuonna 1921 rakennetussa talossa on aikoinaan ollut jopa neljä huoneistoa, joten Kervisen perheellä riittää tilaa. Perheeseen kuuluu Suvi ja Ilkka Kervisen lisäksi Veeti, 18, ja Arttu, 16, Matilda, 8, ja Rasmus, 7, sekä kissat Martti ja Mosse sekä koira Bertta. Suvi ja Ilkka remontoivat kotinsa perinnerakentamisen oppeja kunnioittaen, koska arvostavat taloa ja asuinalueensa historiaa.
Suvi ja Ilkka tekivät remontin täysin kahdestaan, ainoastaan katon maalaus teetettiin ulkopuolisella. ”Vaikka remontti on lähes valmis, näin vanhassa talossa on jotakin aina vähän rempallaan, ja se on ihan okei”, Ilkka sanoo. Kodissa on seitsemän huonetta ja keittiö sekä kaksi kuistia, yhteensä 200 neliötä. Lisäksi tontilla on varastorakennus, jossa sauna, pukuhuone ja vierashuone, joissa on yhteensä 100 neliötä.
Mitä kaikkea olette remontoineet?
Lyhyesti sanottuna kaiken mahdollisen. Olemme toimineet remontoinnin arkeologeina ja kaivaneet alkuperäisiä materiaaleja esille. Tämä on hengittävä hirsitalo, joten meille oli tärkeää saada alkuperäiset hirret näkyviin. Olemme käyttäneet mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja esimerkiksi keittiön ja vessan kiintokalusteissa. Seinillä oli vanhoja tapettikerroksia ja pinkopahvilevyjä. Osa ulkoseinistä eristettiin puusta valmistetulla levyllä, jossa ei ole myrkyllisiä liimoja tai kemikaaleja. Halusimme välttää muovin käyttöä, jonka vuoksi kaikki seinät on maalattu perinnemaalilla tai jätetty pinkopahville ja paperitapetille. Notkahtaneet lautalattiat uusimme muualla paitsi keittiössä.
"Rakastan museoita ja koristeellisia kirkkorakennuksia ja iloitsen siitä, että meillä on sisustuksessa vähän museohenkinen meno."
Mikä on sisustuksenne punainen lanka?
Meidän koti on tietenkin meidän näköinen! Ehkä jollekin muulle kotimme värikkyys olisi liikaa, mutta meille ei sovi vaalea koti. Kotimme sykähdyttää, on hauska, jännittävä ja outokin. Sadunomainen! Rakastan museoita ja koristeellisia kirkkorakennuksia ja iloitsen siitä, että meillä on sisustuksessa vähän museohenkinen meno. Pidän esineistä ja tauluista, jotka esittävät jotakin tunnistettavaa ja kotonamme on paljon erilaisia naishahmoja kuvissa ja patsaina. Luulen, että naiseuden erilaiset puolet ovat täällä hyvin edustettuina. En noudata mitään sääntöjä esimerkiksi siinä, mitkä sävyt tai materiaalit sopivat yhteen. Jos jokin esine tai väri tuntuu minusta oikealta, niin se sopii meille. Kun kodissa ei mikään sovi yhteen, kaikki sopii yhteen.
Eteisen seinä on tapetoitu vanhoilla lehdillä. ”Kodin pitää olla paikka, jonne tullessa mahanpohjassa aina vähän läikähtää hyvällä tavalla”, Suvi sanoo. Voit seurata Suvia Instagramissa @ruusuvilla.
Teet paljon kierrätyslöytöjä, mikä niissä kiehtoo?
Kotimme tavarat ovat pääosin kierrätyslöytöjä. Haluan, että huonekaluilla on oma eletty historiansa. Meillä on esineitä, jotka olen löytänyt roskalavalta ja sitten maalannut uuteen uskoon. Ostan tuskin koskaan uusia sisustusesineitä tai huonekaluja, koska ne ovat mielestäni tylsiä.
Olohuoneen kukkakuvioiset Ikean Ektorp-sohvat ovat yhdet harvoista kotiin uusina ostetuista huonekaluista.
”Neitsyt Maria on aina vedonnut minuun. Minulla on erilaisia Madonna-kuvia ja -patsaita. Niitä kertyy mukaan matkoilta ja kirppiksiltä”, Suvi kertoo.
Suvi on keräillyt kirpputorilta paljon vanhoja valokuvia, joissa osassa on omistuskirjoitus. Oranssiin kehykseen on päässyt 1930 ja 40-luvun oopperalaulaja koloratuurisopraano Lea Piltti. Olohuoneen notkahtanut lattia korjattiin remontissa.
Suvin rakkain esine on hänen mummiltaan peritty taulu. Suvin äidin mukaan se on ollut mummilla niin kauan kuin äiti muistaa. ”Kun katson taulua, muistan mummini. Hän oli yksi elämäni tärkeimmistä ihmisistä”, Suvi kertoo.
Suvi maalasi vanhat 1980-luvun tummat kirjahyllyt vihreiksi. Inspiraatiota olohuoneen värimaailmaan Suvi on poiminut matkoilta Englantiin. Olohuoneen tapetti on Boråstapeterin Wonderland.
Oviaukko suljettiin remontissa, ja tilalle tehtiin valkoinen kirjahylly. ”Tuntuu, ettei kodeissa ole enää kirjahyllyjä oikeine kirjoineen. Ihmiset taitavat kuunnella mieluummin äänikirjoja. Tykkään kirjoista, etenkin vanhoista kirjoista, joita myös keräilen”, Suvi kertoo.
”Haluan, että kotimme esineet ovat ainutlaatuisia, sellaisia, johon suhteeni on henkilökohtainen ja joita muilla ei ole”, Suvi kertoo.
Suvi on keräillyt kirpputorilta paljon vanhoja valokuvia, joissa osassa on omistuskirjoitus.
Keittiön lautalattia oli hyvässä kunnossa muovimaton alla, joten se voitiin säilyttää. Pintaan Suvi ja Ilkka maalasivat ruutukuvioinnin. Sininen ovi sopii merenrannan lähellä sijaitsevan kodin keittiöön.
”Haluan, että kotimme esineet ovat ainutlaatuisia, sellaisia, johon suhteeni on henkilökohtainen.”
Ruokailutilan Summer Palace -tapetti on Laura Ashleyn mallistosta. Suvi oli ihaillut suurta ruokapöytää suosikkisisustusliikkeessään jo pitkään, mutta uuden pöydän hinta hirvitti häntä. Melkein samanlainen pöytä löytyi onneksi käytettynä muualta, ja hintakin oli vain muutaman satasen. Tori.fistä ostettu puusohva sai pirtsakan punaisen värin ja sen istuinosaa korotettiin paksuilla tyynyillä. Pinnatuolit on ostettu kirpparilta.
”Kodin pitää olla paikka, jonne tullessa mahanpohjassa aina vähän läikähtää hyvällä tavalla.”
Allaskaappi on ostettu käytettynä. Kaappi kulkee tarinan mukaan henkikaapin nimellä. Henkiä tai ei, Suvi korosti kaapin yksityiskohtia maalaamalla ne kultaisiksi.
