Meidän Mökki

Suuri mökkihaku alkaa! Tuleeko juuri sinun mökistäsi Seurasaaren ulkomuseon uusi vetonaula?

Suuri mökkihaku alkaa! Tuleeko juuri sinun mökistäsi Seurasaaren ulkomuseon uusi vetonaula?
Mitä sanoisit, jos kesämökkisi päätyisi ulkomuseoon koko kansan vierailtavaksi? Nyt se on mahdollista, sillä Suomen kansallismuseo käynnistää suuren mökkihaun, jossa Meidän Mökki -lehti on mukana. Valitsemamme kesämökki siirretään Seurasaareen ja avataan yleisölle museokohteena ja monenlaisten tapahtumien pitopaikkana.
Julkaistu: 29.6.2021

Ensimmäisenä museona Suomessa Seurasaaren ulkomuseo Helsingissä esittelee vuodesta 2026 alkaen pysyvästi kotimaista mökkeilykulttuuriamme. Museokohteeksi sopivaa kesämökkiä etsitään tämän vuoden aikana avoimella haulla. Saisiko juuri sinun mökkisi uuden elämän osana ulkomuseota aivan tasavallan presidentin virka-asunnon Mäntyniemen naapurista?

Elävää kansakulttuuria edustava kesämökkikokonaisuus sitoo Seurasaaren kiinni tähän päivään, mutta kertoo myös vapaa-ajan vieton tavoista ja vapaa-ajan asuntojen yleistymisestä sodan jälkeen.

Kesämökkeily on osa suomalaista kansankulttuuria. Kuva Laura Ekman / Kuvia Suomesta.

Mökki sijoittuu 12 hehtaarin laajuisen Seurasaaren ulkomuseoalueen kauneimpaan niemeen. Mökkipihapiiriin tulee lisäksi sauna, puucee ja mahdollisia muita mökkimiljööseen elimellisesti kuuluvia rakennuksia.

Seurasaaren silta vie kohti perinteikästä ulkomuseota. Kuva Museovirasto / Satu Mali.

Runsas, värikäs ja elämänmakuinen kokonaisuus antaa mahdollisuuden kokea pienen mökkireissun keskellä merellistä pääkaupunkia.

– Mökkeilyssä on kyse arvokkaasta kulttuuriperinnöstä, jota luomme vahvasti koko ajan. Pandemian aikana mökkeilyn suosio on kasvanut entisestään, ja aika on selvästi kypsä ilmiön tallentamiseen ja esittämiseen, kertoo Seurasaaren intendentti ja kesämökkihankkeen alun perin ideoinut Mikko Teräsvirta.

Kesämökki eikä olekaan enää vain vanhempien sukupolvien harrastus tai se ankea työleiri. Se on sekä rentoutumisen että työnteon yhdistävä monien mahdollisuuksien paikka.

– Kesämökit ja kesämökkikulttuuri ovat suomalaisia erikoisuuksia, joita vastaavia ei löydy edes muista Pohjoismaista. Mökkeilystä on jokaisella omakohtaisia kokemuksia tai vähintään selkeä mielipide. Kun museo kiinnittyy osaksi ihmisten kokemuspiiriä, siellä käymisestä tulee varmasti merkityksellinen kokemus.

Seurasaaressa kesämökin on tarkoitus herättää paitsi muistoja myös ahaa-elämyksiä.

– Sisustuskin tulee olemaan autenttinen ja täynnä tavaroita, jotka ovat tuttuja useille sukupolville pallogrilleineen ja sulkapallomailoineen. Lisäksi elämykseen kuuluu äänimaisema, kuten klassiset radio-ohjelmat, lintujen liverrys, hyttysten ininä ja kärpästen surina, Mikko Teräsvirta kertoo.

Kesämökin maailma on myös taatusti tutumpi kuin muiden Seurasaaressa olevien rakennusten, joista useimmat liittyvät kauan sitten kadonneeseen maaseutukulttuuriin ja siihen liittyviin elämäntapoihin.

– Yhtä hienoa on päästä esittelemään suomalaista mökkeilyä ulkomaalaisille, Teräsvirta sanoo.

Seurasaaren kesämökistä tulee aktiivinen tapahtumapaikka. Pihamaalla voidaan pelata tuttuja mökkipelejä, järjestää grillikestit, rapujuhlia ja muita ruokatapahtumia, mökkiolympialaiset, kesäkauden päättävät venetsialaiset sekä syystalkoot.

Parhaita kesäriemuja. Kuva Museovirasto.

Millaista mökkiä Seurasaareen etsitään?

  1. Tavallista suomalaista kesämökkiä, joka on rakennettu sodan jälkeen vapaa-ajan asunnoksi. Rakennuksen ei tarvitse olla talviasuttava. Rakennustekniikalla ei ole merkitystä. Se voi olla mielellään hirsirunkoinen: höylä- tai pyöröhirttä, mutta se voi olla myös esimerkiksi lautaa.
  2. Mökin ihannekoko on noin 40–60 neliötä, ja mökissä voisi olla esimerkiksi olohuone ja pieni keittiö tai tupakeittiö sekä makuuhuone tai korkeintaan kaksi. Mökissä voi myös olla terassi tai kuisti.
  3. Arvostamme mökissä ikää, kerroksellisuutta (laajennuksia tai vastaavia voi olla) sekä asumiseen ja tiloihin liittyviä tarinoita.
  4. Mökki voi olla hieman huononkuntoinenkin, mutta rungon on oltava ”terve”. Esimerkiksi katto joudutaan todennäköisesti uusimaan siirron yhteydessä. Mökin täydellinen uusiksi rakentaminen ei kuitenkaan ole museotoiminnan näkökulmasta järkevää.
  5. Mökin ei tarvitse olla täysin kalustettu.
  6. Seurasaaren kesämökkikokonaisuuden kannalta optimaalisessa mökissä olisi vietetty vapaa-aikaa mahdollisimman pitkään, mieluusti aivan viime vuosiin, koska haluamme kertoa mökin avulla vapaa-ajan vietosta myös 2000-luvulla. Emme siis hae mökkiä, jota on pidetty tyhjillään vuosikaudet.

Huom! Määrittelyt ovat suuntaa-antavia.

Sauna on kohta valmis! Kuva Museovirasto.

Miten ilmoitat mökkisi mukaan hakuun?

Toivomme yhteydenottoja oheisen linkin takaa löytyvän lomakkeen kautta: www.kansallismuseo.fi/seurasaarenulkomuseo/seurasaaren-kesamokki

Täytä jokainen lomakkeen kenttä huolellisesti. Muista kuvat ja pohjapiirros! Sähköpostitse saamasi linkin kautta voit palata täyttämään ja viimeistelemään hakemustasi myös jälkikäteen, kuitenkin 1. lokakuuta mennessä.

Voit lähettää hakemuksen myös sähköpostitse tai postitse ja antaa seuraavat tiedot mökistä:

  • pinta-ala
  • rakennusvuosi tai -vuodet (jos mökkiin on tehty laajennuksia)
  • miksi toivoisit, että mökki valittaisiin Seurasaaren ulkomuseoon?
  • mökin tarina ja vaiheet lyhyesti
  • muuta erityistä hakuun vaikuttavaa

HUOM! Liitä mukaan kuva tai kaksi mökistä sekä pohjapiirros (suuntaa-antava).

Kaikkiin kyselyihin vastaa ja hakemukset vastaanottaa Seurasaaren ulkomuseon intendentti Mikko Teräsvirta.

Sähköpostiosoite: mikko.terasvirta@kansallismuseo.fi

Postiosoite:

Mikko Teräsvirta

Seurasaaren ulkomuseo

00250 Helsinki

Ehdot

Suomen kansallismuseo voi jättää valitsematta mökin tarjottujen vaihtoehtojen joukosta ja etsiä sen muilla keinoin.

Suomen kansallismuseo ei maksa mökistä korvausta, mutta huolehtii mökin siirtämisestä kuluineen. Rakennuksesta tulee museorakennus, kun se siirtyy osaksi Seurasaaren ulkomuseota, ja tällöin vastuu rakennuksesta siirtyy Suomen kansallismuseolle/Museovirastolle.

Huom! Mökki siirretään Seurasaareen keväällä vuonna 2024.

Yötön yö Mäntyharjulla. Kuva Museovirasto
Kommentoi »