Suomen kaunein koti 2025 on Arjan ja Sepon 220-vuotias hirsitalo – ilman juoksevaa vettä! ”Tämähän oli aarre”

Arja ja Seppo Äikkään vanha hirsitalo Pudasjärven Rytinkijärven rannalla keräsi tänä vuonna eniten ääniä MTV:n Suomen kaunein koti -ohjelmassa. Vanhan talon tunnelma ja tarina hurmasivat katsojat, sillä talo vei voiton ylivoimaisesti keräten lähes 30 prosenttia äänistä.

Äänestyksen tulos selvisi ohjelman viimeisessä jaksossa 20. marraskuuta 2025. Katsojien suosiosta kilpaili kymmenen tuomareiden valitsemaa finalistikotia.

Rakennus on ollut Arja Äikkään eli Anttilan suvun omistuksessa lähes koko 220-vuotisen historiansa ajan. Arja ja Seppo ostivat sen takaisin ulkopuoliselta omistajalta vuonna 2010 ja ovat remontoineet taloa eläkkeelle jäämisestään asti eli viimeisen kymmenen vuoden ajan.

Lämpimät onnittelut! Miltä voitto tuntuu? Osasitteko odottaa sitä?

– Täytyy sanoa, että minulla oli siitä etiäinen, Arja Äikäs paljastaa.

– Poikkesimme muista finalisteista aika tavalla. Emme ole halunneet emmekä halua yliremontoida vanhaa taloa. Kun meille kerrottiin yleisöpalautteita, kuuntelin niitä tippa linssissä. Allekirjoitamme ne täysin! Ihmiset kehuivat kotiamme harvinaiseksi helmeksi.

Paljon tekemistä talossa on ollut. Kun Äikkäät ostivat rakennuksen, sen verannan läpi kasvoi vadelmaa, piipussa pesi naakka ja moni muukin paikka oli vailla kunnostusta.

– Alkuun nukuimme pirtin lattialla porontaljojen päällä ja valoa saimme roikasta, Arja kertoo.

Seiniä, lattioita ja yläpohjaa on uusittu ja myös uunit jouduttiin purkamaan. Vastaan on tullut monenlaista yllättävää: esimerkiksi yläpohja oli täynnä sammalta, hiekkaa, lastua ja vanhoja saappaita.

Seppo Äikäs kertoo, että remonttia on tehty huone huoneelta perinnerakentamisen oppien mukaan.

– Kun poistimme seinistä pinkopahvit, näimme, kuinka paksua ja tervettä hirttä talo on. Sen jälkeen joku väli- tai alapohjan uusiminen oli lastenleikkiä, sanoo Seppo, joka on aikoinaan ollut rakentamassa kahtakin taloa.

– Tämähän oli aarre. Purimme, kunnostimme ja laitoimme takaisin kaiken, minkä voimme. Vaikka talo on vieläkin keskeneräinen, täällä on tuntunut hyvältä asua. Täällä on paljon sellaista tekemistä, joka pitää mielen ja ruumiin terveenä.

Arja lisää, että heillä on ollut myös erinomaista apua.

– Olemme olleet siinä mielessä onnellisessa asemassa, että vävypoikamme on rakennusrestaurointimestari. Häneltä olemme saaneet paljon hyviä neuvoja. Hän myös kaatoi haapoja rannasta ja veisteli niistä lauteet saunaan.

Kodin autenttinen, vanha tunnelma teki vaikutuksen paitsi katsojiin myös tuomaristoon.

– On tosi arvokasta, että tällainen vanha talo säilytetään ja siinä edelleen asutaan, totesi Hanna Sumari taloa kierreltyään.

Pekka Pakkanen kiitti taloa "arvokkaaksi ja erityiseksi" sanoen, että historiaa ei voi ostaa millään rahalla.

Muistoja menneestä

Joka puolelta taloa löytyy silmäähiveleviä vanhoja esineitä ja kalusteita. Edellisen omistajansa aikana talo ehti olla parikymmentä vuotta autiona. Siltä ajalta talossa on jäljellä vain vanha pirtinpöytä ja nurkkakaappi, muut kalusteet ovat pääosin kirpputorilta tai antiikkiliikkeistä hankittuja. Seinillä on kokoelma puukkoja, hyllyillä kuparipannuja.

– Aina lähdemme siitä, mikä sopii joukkoon, Arja Äikäs kuvaa hankintoja.

Vanhan ajan elämä näkyy ja sen halutaankin näkyvän.

– Setäni Matti teki uunin vieressä halkoja hakaten niitä seinää vasten kirveellä. Kolhut näkyvät vieläkin. Lattiassa taas on kynnyksen kohdalla koloja siinä, mistä on astuttu pirttiin, Arja kertoo.

Kodin sydän on valtava leivinuuni ja piisi, johon Arja ja Seppo sytyttävät tulen lähes joka aamu.

– Siinä on muutama tuhat kiloa kiveä, ja kun sen saa lämpimäksi, se varaa lämpöä pitkään, Seppo kertoo.

Lapsen ja lastenlasten tullessa käymään keräännytään uunin ääreen paistamaan makkaraa ja lattialle pelaamaan pelejä.

Arkielämää helpottamaan Äikkäät lisäsivät taloon sähköt. Juoksevaa vettä he eivät ole sinne halunneet, vaan vesi kannetaan läheiseltä vesiosuuskunnan ”kaivohuoneelta”. Peseytyminen tapahtuu vanhaa, vienankarjalaista tyyliä mukailevassa pihasaunassa eli kylyssä, jonka pariskunta rakensi ensi töikseen. Sauna lämpiää monta kertaa viikossa vuoden ympäri.

Pönttöuuni kuntoon

Suomen kaunein koti -ohjelman voittajat palkitaan 10 000 euron palkintosummalla. Äikkäät tietävät jo, mihin verojen jälkeen käteen jäävät rahat käytetään.

– Toimme juuri restauroinnista takaisin kaksi ikkunaa, ja lasku oli 850 euroa. Kolme ikkunaa restauroidaan vielä tänä vuonna, joten kovin paljon ei tarvitse rahalle suunnitella käyttöä, Arja nauraa.

Yksi haave heillä kyllä on: isossa kamarissa on alkuperäinen pönttöuuni, joka on jossain vaiheessa tarkoitus ottaa käyttöön.

– Piippu täytyy muurata uusiksi. Ja pitää myös katsoa, että pohja on kunnossa, koska se tehtiin ennen puun päälle, Seppo kertoo.

Jos menneissä ajoissa olikin omat kommervenkkinsä, Sepon mielestä nykyrakentamisessa vasta onkin toivomisen varaa.

– Olen ihmetellyt sitä, että kun jossain Välimerellä talot voivat olla Jeesuksen ajoilta, meillä laitetaan 1940-luvun rintamamiestalot puskutraktorilla nurin ja parin viikon päästä sinne voi olla tullut tehtaalta uusi talo. Minusta tässä kilpailussa suurin voitto ja ilo on, jos voimme auttaa ihmisiä ymmärtämään huolella tehdyn vanhan rakennuksen arvon.