Avotakka

Suomi-kupit katoavat maailmalle! Näitä vintageastioita ulkomailla himoitaan – ”Voi nostaa hintoja merkittävästikin”

Suomi-kupit katoavat maailmalle! Näitä vintageastioita ulkomailla himoitaan – ”Voi nostaa hintoja merkittävästikin”
Arabian ja muiden suomalaisten tehtaiden astiat kiinnostavat Kiinassa, Japanissa, Koreassa ja muualla ulkomailla. Moni suomalainen keräilijä on jopa huolestunut keräilyn tulevaisuudesta. Hupeneeko kerättävä ja karkaavatko hinnat käsistä? Keräilijä myös vinkkaa, mitkä astiat saattavat tulevaisuudessa olla kuumaa tavaraa.
Julkaistu: 28.4.2022

Keräätkö sinäkin vanhoja kotimaisia käyttöastioita? Lapsuudesta tuttuja astiastoja, maitokannuja, puhalluskoristeltuja kahvikuppeja, maljakoita, tarjoiluastioita, teekannuja ja kukkaruukkuja? Vitriineihin musta­valkoisia Toini-kahvikuppeja ja Raija Uosikkisen Emilia- astioita? Keräilyn suosiosta ei ole virallisia tilastoja, mutta sosiaalinen media kielii laajasta harrastuneisuudesta. Somen suurimmissa käyttökeramiikka- ja lasiryhmissä on yhteensä yli 250 000 jäsentä.

Peruskirpputorin astiatarjonta ei vain enää ole kovin hekumallista: Teemaa, Kokoa ja Myrnaa. Edes Ruskaa ei näy, ja muidenkin 1960–70-luvun sarjojen löytämiseen tarvitaan hyvää onnea.

Myytävää on enemmän verkossa ja osto- ja myynti­liikkeissä, mutta hinnat ovat nousseet monille liian korkeiksi. Ovatko keräilijät syystä huolissaan vanhan kotimaisen käyttökeramiikan vähenemisestä?

Vintagekaupan näkyvin muutos on Aasian ja erityisesti Kiinan kasvanut osuus.
Pop-sarjaa on tehty 1970-luvulla ainakin yhdessätoista eri värissä. Laventelin värinen kuppi on suuri harvinaisuus. Kuva Miikka Jaala.

Aikaisemmin oli mahdollista tehdä löytöjä, kunhan lähti ostoksille pääkaupunkiseudun ulkopuolelle. Nyt koko maassa hinnat ovat lähes samat ja puhutaan jopa Helsinki-hinnoista. Pääkaupunkiseudun toimijat, vintagekaupat sekä osto- ja myyntiliikkeet määrittelevät tason.

Hintoihin vaikuttavat myös huutokauppatalot, joiden verkkosivuilta seurataan hinnoittelua ja huutokauppojen myyntejä.

"Kun jokin esine nousee esiin kansainvälisesti, myös ostajakunta kasvaa. Se voi nostaa hintoja merkittävästikin, mikä ei tietenkään ilahduta kotimaista keräilijää."
Miikka Jaala

Samoilla markkinoilla vaanivat kotimaisten lisäksi ulkomaiset harrastajat. Kansainvälinen kauppa on osin tullut läpinäkyvämmäksi, koska tavara vaihtaa yhä useammin omistajaa sosiaalisessa mediassa.

Vintagekaupan näkyvin muutos onkin suomalaisten kauppiaiden mukaan Aasian ja erityisesti Kiinan kasvanut osuus. Lisääntynyt varallisuus ja kohonnut elintaso ovat tuoneet kiinnostuksen keräilyyn. Kiinaan kysytään erityisesti harvinaisuuksia ja limited edition -tuotteita. Raija Uosikkisen Koralli-astioiden suosion kaltainen hype näkyi juuri Kiinan- ja Korean-kaupassa.

– Kun jokin esine nousee esiin kansainvälisesti, myös ostajakunta kasvaa. Se voi nostaa hintoja merkittävästikin, mikä ei tietenkään ilahduta kotimaista keräilijää, tunnettu keräilijä Miikka Jaala sanoo.

Viime vuosien suosikki kiinalaisten ja korealaisten keskuudessa on Raija Uosikkisen Koralli-koriste Ulla Procopén S-mallissa. Kuva A-lehtien arkisto.
Pomona-sarja jaksaa ilahduttaa uusia sukupolvia ja kulttuureja. Koristeen on suunnitellut Raija Uosikkinen. Kuva A-lehtien arkisto.

Trendit nostavat hintatasoa

Ilmiössä on kyse monen asian yhteisvaikutuksesta. Yhä useampi suomalainen harrastaa vanhoja astioita. Esineiden hinnat määrittelee kysynnän ja tarjonnan laki, ja niukkuudesta on maksettava.

– On hyvä huomata, että ulkomainen kiinnostus ei yksin vaikuta keräilyesineiden hintaan, vaan suosittujen keräilyesineiden hinnat nousevat Suomessakin, Miikka Jaala muistuttaa.

Keräilyssä on trendinsä, kuten muissakin asioissa, ja trendit nostavat hintoja. Vielä 2000-luvun taitteessa Arabian puhalluskoristeiset kupit, edes nyt niin halutut Pop-kupit, eivät kiinnostaneet ketään. Silloin suosiossa olivat muun muassa Fasaani-sarja ja muut 1930–40-lukujen astiastot, joista pyrittiin keräämään kaikki osat. Tällä hetkellä tilanne on liki päinvastainen.

Vintageastioiden myynti ulkomaillekaan ei ole uusi ilmiö. Kotimaiset kauppiaat ovat käyneet vuosikymmeniä kauppaa ulkomaisten keräilijöiden ja jälleenmyyjien kanssa. Se on ollut monelle yksi liiketoimin­nan kivijaloista.

Useiden verkkokauppojen sivut ovat olleet pitkään suomen lisäksi englanniksi tai japaniksi.

Vanhojen käyttöastioiden myynnille ulkomaille ei myöskään ole mitään estettä. Sarjatuotannossa olevien esineiden kohdalla tuskin ylittyy lain määrittelemä 50 000 euron raja, jolloin vientiin tarvitaan lupa.

– Lähtökohtaisesti verrattain nuoret sarjatuotantoiset astiat eivät tule maastavientilain mukaisen lupavelvollisuuden piiriin. Luonnollisesti kunkin esineen kohdalla tulee punnita yllä olevia kriteereitä, vahvistaa Suomen kansallismuseon intendentti Raila Kataja.

Kauppaa ulkomaille käyvät myös keräilijät. Samoin kotimaiset keräilijät voivat ostaa ulkomaisen ostajan puolesta. Facebook- tai Instagram-tili on parhaimmillaan kokoelman näyteikkuna. Valtaosa kokoelmista ei ole myynnissä, mutta aina kannattaa kysyä.

Miikka Jaala saa osuutensa kyselyistä.

– Esittelen Vintageunelmia-tililläni Instagramissa kokoelmaani. Kaikki eivät ymmärrä, että olen keräilijä, en kauppias. Ylimääräisiä esineitä toki myyn joskus.

Jaala on myös yksi Facebookin Arabiakirppis & keskustelun ylläpitäjistä.

Gunvor Olin-Grönqvistin Kosmos tunnetaan myös sinisenä versiona. Astiamalli on Ulla Procopén S. Kuva Miikka Jaala.
"Alalla on pitkään ollut vitsinä, että kun kiinalaiset tulevat, töitä riittää. Koronapandemian alussa meille alkoi tulla tilauksia Kiinasta. Ensin muutama, sitten enemmän."
Jaana Kaarto
Raija Uosikkisen koristelautasista tuttu Kalevala-aihe on ikuistettu myös käyttöastioihin. Ne ovat harvinaisia. Kuva Miikka Jaala.

Espoolaisen Marjatta Designin toinen perustaja Minna Tuomisto täsmentää ilmiötä.

– Kyse ei ole vain suomalaisen muotoi­lun suosiosta, vaan pohjoismainen muotoilu kiinnostaa globaalisti. Ulkomaisia keräilijöitä kiinnostavat yhtä lailla ruotsalaisten, norjalaisten ja tanskalaisten vanhat astiat ja esineet.

Marjatta Design on käynyt reilun vuoden verran kauppaa sosiaalisen median ja verkkokaupan kautta. Myynnissä on suomalaisen muotoilun lisäksi muita pohjoismaisia vintageastioita kuten Gustavsbergiä ja Rörstrandia, lasia ja sisustustuotteita.

Asiakkaat ovat sekä jälleenmyyjiä että keräilijöitä. Aasian asiakaskunta on Tuomiston havaintojen mukaan laajentunut. Japanin lisäksi Marjatta Design myy muuan muassa Koreaan ja Kiinaan.

– Japanissa on pitkä historia skandinaavisen muotoilun ostamiseen. He tuntevat suunnittelijat ja tuotannon, siksi he ostavat laveammin. He ymmärtävät, että myytävät ovat käytettyjä astioita, joissa on jälkiä käytöstä, Tuomisto sanoo.

"On hieno asia, jos Suomessa suunnitellut esineet – etenkin käyttöesineet – saavat arvostusta ulkomailla."
Miikka Jaala

Turkulainen Wanhat kupit on tehnyt verkkokauppaa ulkomaille yli 15 vuoden ajan. Ensin kauppa oli tuotekuvasto verkossa, nyt kauppa käy sosiaalisessa mediassa. Uutta on se, että korona toi asiakkaiksi kiinalaisia keräilijöitä ja vintagekauppiaita.

– Alalla on pitkään ollut vitsinä, että kun kiinalaiset tulevat, töitä riittää. Koronapandemian alussa meille alkoi tulla tilauksia Kiinasta. Ensin muutama, sitten enemmän. Kiihkeintä aikaa kesti vuoden verran, nyt se on rauhoittunut. Meille jäi kuitenkin muutama jälleenmyyjä Kiinaan, kauppias Jaana Kaarto kertoo.

Japanilaisia ja eteläkorealaisia asiakkaita Wanhoilla kupeilla on ollut alusta asti.

Mikä suomalaisessa suunnittelussa vetoaa?

Mikä loppujen lopuksi saa tilaamaan vanhoja astioita toiselta puolelta maailmaa? Nimekkäät suunnittelijat, jotka tunnetaan kaikkialla? Esineiden estetiikka? Erikoisuuden tavoittelu? Pohjoismaisen vähäeleisyyden ihailu?

Miikka Jaalan mukaan aasialaisia kiinnostaa käyttöastioissa etenkin pohjoismainen koristesuunnittelu.

– Tietynlaiset kuviot ja hahmot tuntuvat kiinnostavan. Ajattelen myös, että on arvokas ja hieno asia, jos Suomessa suunnitellut esineet – etenkin käyttöesineet – saavat arvostusta ulkomailla. Moni lähes unohdettu käyttöesinekoriste on saanut paljon näkyvyyttä kansainvälisen kiinnostuksen ansiosta. Esimerkkinä mainittakoon Raija Uosikkisen Koralli.

– Iittalalta mainitsen Klaus Haapaniemen tuotannosta poistuneet koristeet, kuten Korennon, Taika-juhlamukin ja Tanssin, jotka ovat kiinnostaneet etenkin Virossa. Harvinaisemmat Arabian ja Faunin Muumi-esineet viehättävät monenkin maan keräilijöitä, myös pohjoismaisia. Japanissa, Kiinassa ja Etelä-Koressa vetävät Korallin lisäksi Aurinko, sininen Kosmos, Pomona, Marja, Anna sekä Birca.

Esteri Tomulan Aurinko-koristetta tehtiin myös sinisenä. Kupin malli on Göran Bäckin BR. Kuva Miikka Jaala.
BR-mallin kuppeihin käytettiin myös Anna-koristetta. Kuva Miikka Jaala.

Uudemmista Arabian esineistä Heini Riitahuhdan Runo on arvostettu Aasiassa. Japanilainen Scope otti Runo Hallamarja -koristeen jopa uudistuotantoon muutamaan astiaan.

Usein kiinnostusta lisää se, että esineet ovat aidosti vintagea ja valmistettu Suomessa.

– Olen saanut hämmästyneitä viestejä ulkomaisilta tutuilta siitä, että Arabia on ottanut vanhoja koristeita uudistuotantoon ja valmistuttaa ne Thaimaassa.

Heini Riitahuhdan Runo-sarjaa valmistettiin vuosina 2009–2015. Espressokuppi kuuluu sekä koti- että ulkomaisten keräilijöiden suosikkilistalle. Kuva A-lehtien arkisto.
Klaus Haapaniemen lyhytaikaiseksi jääneen Korento-sarjan osat ovat jo muuttuneet keräilykappaleiksi. Kuva Iittala.

Kiinnostaako kauneus enemmän kuin valmistusmaa?

Tuomiston mielestä asia ei ole yksiselitteinen.

– Muotoilu kiinnostaa keräilijöitä, eikä valmistus­­maa ole tärkein kriteeri. Joidenkin Marimekon astioiden pohjassa lukee Made in England, ja ne kiinnostavat, koska ne ovat suomalaista muotoilua. Brändi, muotoilu, suunnittelija ja koriste ovat tärkeimmät.

Tuomisto uskoo pohjoismaisen muotoilun lisäksi estetiikan voimaan.

– Minusta se on astioiden kauneus. Instagramista seuraan, kuinka kattauksissa yhdistetään vaikka kuinka montaa eri sarjaa. Myös käyttötarkoitus muuttuu. Meidän sokerikko tai laakea kahvikuppi saa aasialaisessa pöydässä uuden merkityksen.

Japanilaiset haluavat 1960–70-lukujen astioita, joissa on pieniä, kauniita koristeita. Korealaiset taas tykkäävät raidoista.

Tuomistoa huvittaa kuulla, että vintageastioiden hinnat voivat olla ties miten korkeita, kun niitä myy ulkomaille. Asiakkaat ovat kuitenkin kaikkialla tarkkoja ja katsovat kokonaishintaa. Postituskulutkin vaikuttavat ostopäätökseen, ja japanilaiset reagoivat heti koronapandemian ja kasvaneen kysynnän aiheuttamiin hintapiikkeihin.

– Mitä enemmän teen yhteistyötä kauppiaiden kanssa, sitä suuremmaksi välillämme vallitseva luottamus kasvaa. Paikallisilta saamme arvokasta tietoa, mitkä tuotteet ovat nousussa, mitkä laskussa, tai mikä on sopiva hintataso.

Kokeneet keräilijät hakevat harvinaisuuksia ja erikoissarjoja. He tietävät, mitä sarjoihin kuuluu ja osaavat pyytää kauppiasta hakemaan tiettyjä osia. Se voi joskus aiheuttaa kysyntäpiikin – ja nostaa hintoja.

– Olen huomannut, kuinka tarkoin Aasiassa seurataan suomalaisten Instagram-tilejä. Kun yksi kysyy tiettyä esinettä, kaikki alkavat kysyä samaa. Se voi olla melkein mitä vain, Jaana Kaarto sanoo.

Japanilaiset haluavat 1960–70-lukujen astioita, joissa on pieniä, kauniita koristeita. Emilia on hyvin suosittua, ja uusi ilmiö on 1930- ja 40-lukujen astioiden kasvanut kysyntä.

– Korealaiset taas tykkäävät pelkistä raidoista. Saimaa, Fennica, Uhtua ja Salla ovat suosittuja. Korealaisia kiinnostavat myös S-mallin laakeat teekupit sekä kahvikuppia isommat kaakaokupit, hän jatkaa.

Rohkea vaanii esineitä, jotka ovat vasta tuloillaan harvinaisiksi.
Raija Uosikkisen Emilia-koristeen vetovoima on pysynyt korkealla. Kuva Bukowskis.
Arabian 90-luvun Muumi-figuriinit pitävät myös pintansa keräilymarkkinoilla. Kuva Bukowskis.

Vaani esineitä, jotka eivät vielä ole harvinaisia

Keräilyn ilo on – keräily ja löytäminen. Jos kaiken haluamansa saisi itselleen heti, jotakin olennaista jäisi puuttumaan.

Rohkea vaanii esineitä, jotka ovat vasta tuloillaan harvinaisiksi. Miikka Jaala suosittelee katsomaan kauas tulevaisuuteen. Kansainvälistä suosiota saaneet Heini Riitahuhdan, Pekka Paikkarin, Heikki Orvolan, Heljä Liukko-Sundströmin, Kim Simonssonin, Jasmin Anoschkinin, Kristina Riskan, Marianne Huotarin ja Kati Tuominen-Niittylän tuotannot voivat olla tulevia aarteita.

1 kommentti