Kotivinkki

Näyttääkö tutulta? Suomalaiset haluavat persoonallisen kodin mutta sisustavat samoilla esineillä


Suomalaisissa kodeissa on valkoiset keittiönkaapit, harmaa sohva ja Fiskarsin oranssit sakset – ja paljon muita keskenään samoja tavaroita. Miksi kodit muistuttavat toisiaan, vaikka kaikki haluavat sisustaa persoonallisesti?
Kuvat Kirsi Tuura

String-hyllyllä lepää valikoima täydellisesti toisiaan täydentäviä esineitä: Design Lettersin kirjainmukeja, joiden typografian on suunnitellut Arne Jacobsen, Nur-designin musta Pipeline-kynttilänjalka ja kauniisti laskeutuva muratti valkoisessa ruukussa.

Esineet eivät ole päätyneet hyllyn päälle sattumalta. Jonna Autio rakentaa avokeittiönsä seinälle uuden asetelman muutaman kuukauden välein. Usein hän aloittaa prosessin hakemalla sosiaalisen median kuvapalvelusta Instagramista kuvia tunnisteella #stringhylly ja katsomalla, miten muut ovat juuri tämän sesongin aikana päättäneet hyllynsä koristaa.

Autio ei halua kopioida toisten asetelmia vaan tutkia ideoita ja mahdollisuuksia. Etsiä inspiraatiota, kuten nykyään sanotaan.

Tärkeintä on kuitenkin oma maku, Autio sanoo.

Mutta mitä se oikeastaan tarkoittaa nykysisustuksessa? Sisustuslehtien, lifestyleblogien ja Instagram-tilien kuvissa näkyvät usein samat esineet, jotka on aseteltu samalla tavalla samankaltaisiin, useimmiten vaaleasävyisiin ja minimalistisiin huoneisiin. Tuntuu siltä, että kaikkien kotona näyttää, noh, samalta.

Kyse ei ole pelkästään tunteesta. Kotivinkin kyselyssä udeltiin, mitä suosittuja esineitä ja huonekaluja ihmisten kotoa löytyy. Kyselyyn vastasi yli 11000 ihmistä. Heistä vain 0,2 prosenttia ilmoitti, ettei omista yhtään 33 listatusta esineestä.

Ihan kaikilla suomalaisilla ei ole String-hyllyjä, vaikka Instagramissa siltä saattaa näyttää. Silti kyselyn perusteella vaikuttaa selvältä, että on esineitä, jotka erittäin merkittävä enemmistö meistä omistaa.

Sellaisia ovat muun muassa Fiskarsin oranssit sakset, jotka löytyvät 86 prosentilta vastaajista, Iittalan Kivi-tuikku (76 prosenttia) ja muumimuki (71 prosenttia). Paljon mainintoja saivat muun muassa Teema-astiat, klassinen Aalto-maljakko, valkoiset keittiökaapit, harmaa sohva ja peikonlehti.

Onko persoonallinen sisustus pelkkä vitsi?
Jonna Aution koti on minimalistinen ja mustavalkoinen, kuten monen muunkin. Vaalealla sisustuksella on pitkät perinteet Suomessa.

Onko persoonallinen sisustus pelkkä vitsi? Sitä on hyvä pohtia Jonna Aution kanssa tarkemmin. Mutta ensin keitetään kahvit hänen mustavalkoisessa keittiössään. Kahvit juodaan mustavalkoisista Iittalan Taika-mukeista.

– Kaikki eivät osaa tai ehdi sisustaa mutta saattavat silti haluta kauniin kodin. Voi olla helpompaa tai nopeampaa vain kopioida ideoita toisilta. Sosiaalisen median avulla se onnistuu simppelisti, Jonna Autio pohtii.

Autio on ”instablogannut” eli esitellyt kotinsa sisustusta Instagramissa vuodesta 2012. Ideoiden kopioiminen tuli hänelle erityisen tutuksi niin sanotussa mustan seinän tapauksessa.

Perheen aikaisemmassa kodissa Oulussa Autio sai päähänsä, että olisi mukavaa maalata keittiön ala- ja yläkaappien välissä oleva seinä dramaattisen mustaksi. Siitä tuli hieno, joten Autio kuvasi sen Instagram-tililleen.

– Siitä alkoi oikein sellainen mustien seinien aalto, varsinkin Pohjois-Suomessa. Meillä kävi työmiehiäkin kuvaamassa sitä seinää, että kun vaimo haluaisi samanlaisen.

Autio suhtautuu kopiointiin kaksijakoisesti. Välillä hän valittaa siitä puolisolleen, mutta toisaalta: seuraajan täytyy pitää ideaa hienona, jos hän haluaa omaan kotiinsa samanlaisen.

Eivätkä mustat seinät tai muut lainatut asiat ole Autiolta pois, hänen miehensä muistuttaa.

– Itse vältän suoraa kopiointia. En seuraa säännöllisesti kovinkaan montaa blogia tai sisustuslehteä, luen vain itseäni kiinnostavat jutut, Autio sanoo.

– Olen ennemminkin tuotetietoinen. Tiedän melko hyvin, mitä valaisimia, sohvia tai sivupöytiä markkinoilla on ja mikä on pinnalla juuri nyt.

Lapsena huoneeni oli aina sotkuinen ja täynnä tavaraa. Ehkä tämä nykyinen tyylini on osittain reaktio siihen.

Ikeat ja design-klassikot ovat Autioiden kotona sekaisin sulassa sovussa. Usein Autio kuitenkin haluaa välttää ostamasta kaikkein trendikkäimpiä esineitä.

– Esimerkiksi tanskalaisen Hayn suosittua Tray-pöytää meille tuskin koskaan tulee.

Ohimenevien trendien sijaan Autiota kiinnostaa ajattomuus.

– Välillä on mukavaa ostaa sen verran kalliita tuotteita, ettei niitä löydy jokaisesta kodista. Usein ne myös kestävät aikaa paremmin kuin edulliset.

Merkkituotteiden lisäksi Autiota miellyttävät mustavalkoisuus ja minimalismi. Ne ovat suosittuja suuntauksia, itse asiassa niin suosittuja, että ne herättävät vastareaktioitakin. Valkoisia pintoja pidetään kliinisinä ja huonosti arkeen soveltuvina. Avaralla ja vaalealla sisustuksella on kuitenkin Suomessa pitkät perinteet.

Nils Strinning suunnitteli String-hyllyjärjestelmän vuonna 1949. String-hylly on nyt minimalistien suosiossa.
Secto Designin puisen valaisimen tai vastaavan omistaa kolme prosenttia Kotivinkin kyselyyn vastanneista yli 11000 ihmisestä. Helsingin Sanomien mukaan elämänohjeita on ripustettu suomalaisten seinille iät ja ajat: mummolan seinällä oli Raamatun lauseita, nykyään koti koristellaan mietelauseilla.
Britanniassa tutkijat havaitsivat, että keittiöremonttien yleistymisen taustalla oli usein haave siitä, että perhe alkaisi tehdä enemmän ruokaa ja syödä yhdessä.

Asuminen oli kuuma keskustelunaihe vuosina 1890–1950. Poliitikkoja ja muita mielipidevaikuttajia kiinnostivat erityisesti lapsiperheiden kodit ja niiden hygienia. Tilavaa ja valoisaa asuntoa pidettiin perheille sopivimpana. Siellä ilma pääsi virtaamaan vapaasti.

Ihanteet tiivistyivät 1920-luvun funktionalismissa ja modernissa arkkitehtuurissa. Valkoinen oli funktionalistien lempiväri. Se yhdistyi mielikuvissa puhtauteen.

Sisustustrendit ovat usein reaktioita edellisiin tyyleihin. Siksi Suomessakin nähtiin valkoisten aikojen jälkeen ennätyksellisen värikkäitä vuosikymmeniä.

Nykykodeissa taas tehdään pesäeroa juuri näihin 1960–1980-lukujen sisustuksiin, jotka olivat täynnä ruskeaa, viininpunaista ja muita nykynäkökulmasta kenties hieman tunkkaisia värejä.

Minimalismi ja mustavalkoinen väriskaala miellyttävät Jonna Autiota myös henkilökohtaisemmasta syystä.

– Lapsena huoneeni oli aina sotkuinen ja täynnä tavaraa. Ehkä tämä nykyinen tyylini on osittain reaktio siihen.

Perussyy kodin ulkoasun muokkaamiselle on yleensä esteettinen. Taustalla voi olla kuitenkin esimerkiksi toive elämänmuutoksesta. Britanniassa tutkijat havaitsivat, että keittiöremonttien yleistymisen taustalla oli usein haave siitä, että perhe alkaisi tehdä enemmän ruokaa ja syödä yhdessä.

Enää valkoinen ja avara koti ei yhdisty mielikuvissa niinkään puhtauteen kuin aitouteen. Modernin valkoisessa kodissa ei ole epämääräisiä sopukoita tai piilopaikkoja – symbolisesti ajateltuna salaisuuksia. Kaikki on näkyvillä.

String-hyllykin on sivusuunnassa läpinäkyvä. Siksi se on Aution kotiin valittukin.

– Kun hylly läpäisee valoa sivusuunnassa, se luo tilan tuntua, Autio sanoo.

Suomessa on eniten harmaita autoja – joka viides auto on harmaa. Selittäisikö se myös harmaiden sohvien suosion? Vaaleat paimentolaistyyliset matot ovat saaneet inspiraationsa aidoista Beni Ouaraineista eli marokkolaisten berberiheimojen käsityönä tekemistä matoista. Niiden materiaali on sataprosenttista lampaanvillaa.
Jonna Aution oliivipuu löysi paikkansa paperipussista. Se ei kuitenkaan ole mikä tahansa säkki, vaan Le sac en papier -paperipussi. Niitä näkyy paljon sosiaalisessa mediassa, mutta Kotivinkin kyselyssä vain kaksi prosenttia ilmoitti omistavansa pussukan.
Peikonlehti vie sydämen, kun sen on nähnyt tarpeeksi monta kertaa sisustuslehtien ja sosiaalisen median kauniissa kuvissa.

Eivät kaikki suomalaiset kodit oikeasti näytä samalta, sanoo Helsingin kaupunginmuseon tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss. Hän on tutkinut suomalaisten sisustamista jo vuosikymmenten ajan.

Sarantola-Weissin mukaan käsitys samankaltaisuudesta syntyy mediasta ja somesta. Suomessa on vain vähän sisustusta esitteleviä viestintävälineitä. Monet blogien pitäjät ottavat tiedostamattaan tai tiedostaen mallia niistä.

– Ammattilaiset taas seuraavat, mitä somessa tapahtuu. Niin syntyy kierre, jossa molemmat vahvistavat toisiaan, Sarantola-Weiss kertoo.

Tämän kierteen keskellä katselemme kuvia, joissa on harmaita sohvia ja peikonlehtiä. Sitten käy niin, että ne alkavat näyttää aika kivoilta.

Psykologisissa tutkimuksissa havaittiin jo 1800-luvulla mere exposure -efekti. Se tarkoittaa, että mitä useammin ihminen näkee jonkin asian, vaikkapa perheenjäsenensä kasvot, sitä miellyttävämmiltä ne hänestä vaikuttavat.

Siksi peikonlehti vie sydämen, kun sen on nähnyt tarpeeksi monta kertaa sisustuslehtien ja sosiaalisen median kauniissa kuvissa.

Fiskarsin oranssit sakset eivät näy somessa tai blogeissa, mutta melkein kaikilla suomalaisilla on silti sellaiset.

– Hyvin monesta suomalaisesta kodista löytyy samanlaisia asioita. Erityisesti sellaisia ovat Arabian, Iittalan ja Artekin esineet ja huonekalut, sanoo Sarantola-Weiss.

Tilanne, jossa trendit ja ilmiöt vahvistavat toisiaan, on tyypillinen pienille maille.
Jonna Aution kuusihenkinen perhe on asunut Helsingin Alppikylässä puolitoista vuotta. Jonna tekee miehensä Jussin kanssa itse monet sisustukseen liittyvät asiat. Seuraava projekti on sementtilattia kylpyhuoneisiin.

Yksi syy on se, että kotimaisen muotoilun markkinointi on ollut Suomessa tehokasta jo 1940-luvulta lähtien.

Ja toiseksi: Suomessa asuu niin vähän ihmisiä, ettei maa ole ollut erityisen kiinnostava markkina-alue kansainvälisille merkeille.

Suomeen alettiin tuoda ulkomaisia sisustusesineitä ja huonekaluja laajemmin vasta 1980-luvulla.

– Tilanne, jossa trendit ja ilmiöt vahvistavat toisiaan, on tyypillinen pienille maille. Siksi muissa Pohjoismaissa tai vaikkapa Virossa on samankaltainen asetelma, Sarantola-Weiss sanoo.

– Sisustuksista alkaa löytyä enemmän julkista variaatiota, kun mennään Saksaan tai Englantiin.

Mutta kyllä Suomessakin on alkanut näkyä värejä ja jopa suoranaista sisustusleikittelyä. Jonna Autiota se ei kuitenkaan ole vielä vakuuttanut.

– Voin pitää värikkäitä sisustuksia tosi hienoina ja ihailla niitä. Toistaiseksi kuitenkin kaikki yritykset lisätä väriä tänne meille ovat epäonnistuneet. Saan päänsärkyä väreistä ja runsaudesta.

Näyttääkö sinun kotisi samalta kuin muiden kodit? Testaa täällä, mitä suosittuja esineitä ja asioita kotoasi löytyy!

Julkaistu: 20.2.2019