Kotivinkki

Sokkeloisesta asunnosta kaadettiin kaikki seinät: "Emme halua pimeitä nurkkia tai lukollisia laatikoita. Koti saa olla yhtä avoin kuin asukkaatkin"



Sokkeloisesta asunnosta kaadettiin kaikki seinät: "Emme halua pimeitä nurkkia tai lukollisia laatikoita. Koti saa olla yhtä avoin kuin asukkaatkin"

Sallan, Karin ja kolmen lapsen 1960-luvun koti remontoitiin täysin, ainoastaan takka jäi alkuperäiselle paikalleen. Nyt olohuone ja keittiö muodostavat asunnon mittaisen oleskelutilan, jossa voi järjestää vaikka joogatunnin kokonaiselle ryhmälle. Myös pariskunnan unelma kotikylpylästä toteutui.
Teksti Kaisa Järvinen
Kuvat Jaana Kallio
Puun sävy tuo lämpöä valkoiseen tilaan. Koko kodin valaistus on upotettu kattoon, poikkeuksena ruokapöydän ylle ripustetut Secton valaisimet. Olohuoneen tilava, pellavalla verhoiltu Heaven-sohva hankittiin Boknäsiltä, suuri punainen maalaus on Katariina Sourin. Salla Lihtonen ja Kari Nenonen tekivät perheelleen kodin, joka on pariskunnan näköinen ja jossa molempien lapset viihtyvät. Kerrostaloasunnossa on 120 neliötä.

Asuimme tyttäreni Matildan kanssa Tapiolassa, kun tapasin Karin. Aloimme etsiä kotia yhteiselle tulevalle perheellemme Helsingin keskustasta, jossa Kari asui lastensa Mimosan ja Amoksen kanssa.

Kohtalo muutti suunnitelmamme, kun naapurin herralta vapautui meille juuri sopiva asunto. Lyhyt muuttomatka ja neljä huonetta tuntuivat perheellemme täydellisiltä, joten kaupat syntyivät. Ihastuimme heti 1960-luvun asunnon suuriin ikkunoihin ja parvekkeeseen, joka avautuu kohti puistoa. Vaikka jäimme kaipaamaan ajatusta Helsingin kahviloista ja putiikeista, huomasimme pian niiden olevan sivuseikkoja. Siellä missä sydän on, siellä on hyvä olla.

Meille tärkeintä ovat yhdessäolo ja viihtyvyys. Näiden ympärille rakensimme kotimme. Olohuone ja keittiö muodostavat asunnon mittaisen oleskelutilan. Siellä kaikki näkevät toisensa, vaikka yksi puuhastelisi keittiössä ja toinen olohuoneessa. Toinen puoli asunnosta on jaettu neljän samankokoisen makuuhuoneen kesken. Remontoimme asunnon täysin. Se oli alkuperäisessä kunnossa ja sokkeloinen. Remontti kesti 4–5 kuukautta. Asuimme vastapäisessä asunnossa, joten saimme seurata muutoksia läheltä.

Kaikki makuuhuoneet ovat rinnakkain. Tilaa säästyi rakentamalla vaatekaapit käytävän puolelle ja asentamalla huoneisiin liuku-ovet. Valolista katon rajassa antaa hienon epäsuoran valaistuksen. Vaatekaapit käytävän puolella säästävät tilaa huoneista. Kun kaappien ympärillä on tilaa ja valoa, järjestys on helppo säilyttää.

Kaikki seinät kaadettiin, keittiö ja eteisen kaapit purettiin ja muovimatot poistettiin. Ainoastaan takka jätettiin alkuperäiselle paikalleen. Sitä mukaa kun tila avartui ja valo alkoi tulvia sisään, palaset loksahtelivat paikoilleen. Suunnittelimme ensin keittiön. Löysimme salolaisen Kitzen-valmistajan malliston. Kevyt ulkonäkö sulautui osaksi asuntoa. Saimme hyvin työskentely- ja säilytystilaa. Valkoinen epoksilattia valettiin koko asuntoon. Sen jälkeen asennettiin keittiö ja rakennettiin koko asunnon pituinen vaatekaapisto erottamaan makkarit olohuoneesta. Kaappirivistöön upotetiin makuuhuoneiden liukuovet.

Tunnelman kannalta tärkeä valaistus ratkaistiin alas lasketulla katolla, johon sijoitettiin spotit. Vain ruokapöydän päälle laitettiin riippuvalaisimet. Erityisen ylpeitä olemme kylpyhuoneestamme, jota varten otimme tilaa yhdestä makuuhuoneistamme. Unelma kotikylpylästä huipentui, kun saimme ammeen sijoitettua paraatipaikalle ikkunan alle. Kylppäri on asuntomme koru, joka tekee meihin joka päivä vaikutuksen.

Kylpyhuoneen seesteisen tunnelman takana ovat kookas laatta ja huomaamattomat saumat. Betonilta näyttävän laatan pinta on sileä kuin silkki. Kaapistot hankittiin Kitzeniltä ja peili Laattapisteestä. Ikkunan alla luonnonvalossa kylpevä amme oli yksi perheen unelmista. Tilaa otettiin makuuhuoneesta, joka ennen remonttia jatkui pyyhepatteriin asti. Kylpyhuoneen suunnitteli Jani Korte, joka vastasi monista muistakin kodin isoista muutoksista.

Sisustustyylimme on persoonallinen ja aistikas. Halusimme pitää itsellämme yksityisyyden, mutta emme pimeitä nurkkia tai lukollisia laatikoita. Koti saa olla yhtä avoin kuin asukkaatkin.

Kun tilat on sisustettu harkitusti ja kaikella on oma paikkansa, on arjen pyöritys helppoa. Pidämme molemmat siivoamisesta ja järjestyksestä. Voisi kuvitella, että valkoinen väri on kodin siisteyden kannalta haasteellinen. Ehkä olisikin, jos imurointia pitäisi rasitteena ja puhtautta velvollisuutena. Suomalaisuus ja itämaisuus kulkevat sulassa sovussa. Valkoinen rauhoittaa ja puu tuo lämpöä. Värejä ja vipinää syntyy tekstiileillä, pikkuesineillä ja tuoksuilla.

Suuret ikkunat ovat 1960-luvun taloissa tyypillisiä. Maisema tulvii ikkunoista sisään. Ruokapöydän paikka löytyi luontevasti asunnon keskipisteestä, jonka rinnalla tilaa jakaa takkaseinä. Näyttävä ja yksinkertainen avokeittiö antoi kodille suuntaviivat. Muu kokonaisuus alkoi muodostua sen kylkeen. Arki aamiaistarvikkeineen piiloutuu kätevästi taiteovien taakse. Saarekkeesta saa lisää työskentelytilaa. Keittiön musta hana on Tapwellin, pöytätaso ja välitila ovat graniittia ja valaistuksena on ledinauha.

Hankimme kaikki kalusteet uusina. Niin saimme vaalittua kevyttä ja valoisaa tunnelmaa. Veimme vanhat kalusteet maalle säilöön. Kun on luomassa uutta, on hetkittäin vaikea luottaa siihen, että tila kantaa, vaikka kaikki tärkeä ja rakas ei kuljekaan mukanamme. Luopuminen on osa luovaa prosessia, ja tämä tunteen ja järjen leikki oli kotia luodessamme vapauttava kokemus. Rakastamme kotiamme, koska se on rakennettu meitä varten. Muuntautumiskykyisessä kodissamme on mahdollista pitää kundaliinijoogatunteja. Pienillä muutoksilla olohuoneessamme on tilaa viikoittaisille ryhmätunneille. Se on meille tärkeää.

Mimosan huone. Tytöstä parasta kodissa on istua iltapalalla perheen kanssa keskustelemassa päivän kuulumisista. Amoksen huone. Pojasta kotiin on mukava tulla. ”Saa olla keskellä kaikkea ja kuitenkin on oma rauha, voi pelailla ja tubettaa.” Sallan ja Karin makuuhuoneeseen on tuotu väriä ulkomaanmatkoilta ostetuilla tekstiileillä. Lasitettu parveke toimii kesähuoneena. Betonikaiteen sisäpuolta peittää sisustuskivilaatta. Lattia on muun asunnon tavoin valkoinen. Makoilu riippukeinussa silmät kiinni vie hetkessä unten maille.

Kodin positiivista energiaa lisäävä valoisuus ja kepeys tulevat esille erityisesti keväällä ja kesällä, mutta asunto on lämminhenkinen myös vuoden pimeimpään aikaan. Nyt juuri tämä koti on meille se oikea. Emme silti pidä yhtään mahdottomana, että asuisimme joskus narisevien lautalattioiden ja kirjapinojen keskellä. Maailma on pullollaan ihania ja hurmaavia koteja ja tyylejä. Nyt sitoudumme tähän. Vaikka olemme onnellisia upeasta asunnosta, osa meistä on valmiita siirtymään eteenpäin. Tunnetta voi verrata näyttelijän kokemukseen teatteriproduktion jälkeen: kun työ on tehty, mielen täyttää hetkellisesti haikeus siitä, että kaikki suuri elämässä on piirretty ilmaan.

Julkaistu: 21.3.2018