Siskokset Hanna ja Annamari muuttivat takaisin lapsuudenkotiinsa, josta tuli molemmille työ: ”Pakko meidän on pystyä myös riitelemään”

Talo seisoo ylväänä hoidetun puutarhan keskellä. Vastapäätä on iso navetta, vieressä lisää maatalousrakennuksia, takana rantasauna ja lampi. Iittalan lähellä sijaitsevaa maatilakokonaisuutta pyörittää nyt nuori sukupolvi.

Tilalla kasvaneet siskokset, 37-vuotias Annamari Könnölä ja 36-vuotias Hanna Könnölä, palasivat lapsuudenkotiinsa vajaat parinkymmentä vuotta lähtönsä jälkeen. He ostivat tilakokonaisuuden muutama vuosi sitten vanhemmiltaan, ja mukaan yritykseen tuli Hannan puoliso Janne Hokkanen, 41.

Päärakennuksen lisäksi tilaan kuuluvat juhlanavetta, kahdeksan vuokramökkiä kuuden lammen rannalla, peltoa ja metsää. Omistajanvaihdos tehtiin koronapandemian alettua 2020, joten kolmikko on saanut aloittaa myllerryksen keskellä. Mökeillä on riittänyt lähimatkailijoita ja etätöiden tekijöitä. Juhlakulttuuri alkaa vasta elpyä.

Sukupolvenvaihdos sujui ilman suuria tunteita. Hanna arvelee, ettei vanhemmilla ollut edes luopumisen vaikeutta. Korkeintaan isällä ja äidillä oli totuttelemista siihen, etteivät he olekaan koko ajan puuhaamassa pihapiirissä.

Poissa vanhemmat eivät silti ole pysyneet, nytkin Mauri-isä huristelee traktorilla pihan poikki.

– Onneksi, tarvitsemme kyllä apua, Annamari sanoo.

Kolmikolla on aika yhteneväinen sisustusmaku. Molemmista kodeista löytyy kauniita tapetteja, puupintaa ja vanhoja huonekaluja. Annamari pitää neutraaleista väreistä, Hannan ja Jannen puolella on räiskyvämpää.

Paluumuutto oli takaraivossa

Oli itsestään selvää, että siskokset palaavat tähän taloon. Asiasta ei vain puhuttu perheessä suoraan.

– Kyllä se takaraivossa on ollut, että jatkamme tilaa. Siksi ei tullut opiskeltuakaan pitkälle, kun tiesi, että jää tähän, Hanna kertoo.

– Kun Hannan vanhemmat remontoivat navettaa kymmenen vuotta sitten, he lipsauttivat paikallislehden haastattelussa, että tyttäret jatkavat, Janne muistaa.

Paikka on ollut Könnölöiden suvulla 1700-luvulta asti. Kantatila oli ilmestynyt verokirjoihin jo 1540-luvulla. Tuuliviirissä komeilee vuosiluku 1751, ja tiedetään, että vuonna 1928 valmistunutta päärakennusta edeltänyt talo oli hieman eri paikassa nykyisessä puutarhassa. Tämä sukupolvi on seitsemänsiä omistajia historian ketjussa.

Vieläkin suku asuu lähellä. Siskosten vanhemmat rakensivat uuden talon pellon toiselle puolelle – heidän isänsä muutti siis liki seitsemänkymppisenä ensi kertaa pois lapsuudenkodistaan. Sedän mökki sijaitsee lammen toisella puolen.

Hanna ja Annamari viettivät sanojensa mukaan perinteisen maatilalapsuuden. Perhe oli tiivis. Siskokset olivat paljon tilalla asuneiden isän vanhempien ja sinne saapuvan äidinäidin, Maire-mummon, hoivissa varsinkin peltokiireiden aikaan, hoitivat eläimiä ja rakensivat majoja lähimetsiin.

Pieninä pottatukkaiset siskokset puettiin samanlaisiin vaatteisiin. Luonne-eroja heissä alkoi näkyä jo silloin. Hannan mukaan hän on edelleen temperamentiltaan nopeampi, Annamari taas punnitsee asioita pitkään. Annamari luonnehtii Hannaa voimakastahtoiseksi ja itseään rauhalliseksi ja pohdiskelevaksi.

– Olemme olleet tiivis parivaljakko pienestä pitäen, kun ikäeroa on vain reilu vuosi, Annamari sanoo.

– Minä kuljin nuorempana aina perässäsi, ehkä ärsytykseen asti, Hanna arvelee.

Siskokset pääsivät pienestä pitäen leipomaan ja laittamaan ruokaa äidin kanssa. Perhe kasvatti itse perunat, tomaatit, salaatit, kurkut ja viinimarjat. Nuorena marjastaminen saattoi kyllästyttää, nyt tapa jatkuu.

Vanhemmat aloittivat mökkien vuokrauksen jo 1980-luvulla, joten Hanna ja Annamari kasvoivat asiakaspalvelutöihin. Yhteydenpito väheni, kun siskokset muuttivat omilleen.

– Mutta kotona käydessä juttu jatkui siitä, mihin se oli viimeksi jäänyt, Annamari sanoo.

Annamari lakaisee reilut kymmenen vuotta sitten uusiksi rakennetun vuokramökin rappusia. Perjantai on mökkivuokralaisten vaihtopäivä, ja silloin kolmikosta yhden koko päivä voi mennä ruohonleikkuuseen.

Ennen kotiinpaluuta siskokset asuivat muualla, Annamari Tampereella ja Helsingissä, Hanna muun muassa Hattulassa.

Annamari kouluttautui yrittäjyyden tradenomiksi ja kävi töissä kahviloissa ja huoltamoilla. Hannalla on ohjelmapalveluiden tuottajan koulutus, ja hän teki majoitus- ja ravintola-alan töitä, mutta kiinnostus sisustukseen vei töihin rautakauppaan. Siellä Hanna ja Janne tekivät molemmat uran ennen siirtymistä maatilayrittäjiksi.

Yhteinen yrittäjyys on tutustuttanut siskoksia uudella tavalla toisiinsa. Yhdessä työskennellessä ja vierekkäin asuessa on kuitenkin annettava toisille aikaa ja vapautta.

– Ja kun mukana on kolmaskin yrittäjäkumppani, on koko ajan pidettävä mielessä, että isot päätökset tehdään porukalla, Annamari jatkaa.

Maatilaan kuuluu kuusi lampea, joiden rannoille Hannan ja Annamarin vanhemmat rakensivat 1980-luvulta lähtien kahdeksan mökkiä. Lähdepohjaisissa lammissa on kirkasta vettä.

Remonttia ääriolosuhteissa

Annamari muutti taloon ensin, vuonna 2021. Hanna ja Janne asuivat silloin edellisessä kodissaan, rintamamiestalossa parinkymmenen kilometrin päässä. He remontoivat omaa puoltaan talosta pari vuotta. Muutto koitti syyskesällä 2022.

Nyt Hanna ja Janne omistavat tilasta puolet, Annamari toisen puolen. Virallisesti kyse on maatalousyhtymästä.

Talo jakautui luontevasti 150 neliön asuntoihin. Annamarin puolen remontti sujui joutuisammin, koska siskosten vanhemmat olivat ottaneet käyttöön puolet yläkerrasta 1980-luvulla. Isän vanhemmat asuivat silloin alakerrassa.

Hannan ja Jannen puolella vintti oli ennen remonttia tyhjää tilaa. He pääsivät luomaan tyhjästä uusia huoneita ja pähkäilemään, miten uusi portaikko sopii ylä- ja alakerran välille.

Janne on kouluttautunut talonrakentajaksi, mistä on ollut paljon hyötyä remontoidessa. Remontin Hanna ja Janne tekivät pääosin omin voimin ja perinnerakentamisen opein. Mieleenpainuvin hetki oli yläkerran eristys 20 asteen pakkasessa, kun katto oli auki pään päällä.

Hanna on metsästänyt kirpputoreilta vanhoja kehyksiä ja laittanut esille kuvia talon ja suvun historiasta.

Hanna ja Janne vaihtoivat keittiöremontissa suuren U:n mallisen keittiön yhden seinän keittiökaapistoon ja vastakkaisen seinän skafferiin eli ruokakomeroon. Ruokapöytä teetettiin lähipuusepällä.

”Vaikea pitää vapaapäiviä”

Hannalla, Jannella ja Annamarilla ei ole yrityksessään kiveen hakattua työnjakoa. Jokainen homma täytyy olla ainakin kahden ihmisen hallussa, jotta hommat pyörivät, vaikka yksi sairastuisi.

Annamari tekee eniten toimistohommia. Hän hoitaa Hannan kanssa suurimman osan juhlien ruoanlaitosta ja mökkien siivouksesta. Janne tekee töitä pelloilla ja auraa talvisin lingolla. Kuitenkin Hanna pyrkii tekemään konehommia, Annamari ajaa ruohonleikkuria ja Janne tarjoilee.

Riiteleekö kolmikko koskaan?

– Pakko on pystyä riitelemään, kun ollaan kaikki työ- ja vapaa-aika tekemisissä. Tuleehan siinä sanomista, Annamari sanoo.

Kaikilla on ideoita toiminnan kehittämiseksi. Janne haluaisi kokeilla pelloilla erikoiskasveja kuten öljyhamppua tai pellavaa. Navetan käyttöä voisi lisätä kesäkahvilalla tai ulkokatsomolla, jossa järjestettäisiin konsertteja tai kesäteatteria.

– Jos saisi kehitettyä enemmän tapahtumia, meillä voisi olla ehkä työntekijöitä. Silloin voisi itse tehdä muutakin, Annamari miettii.

Tilan oman lammen rannalla sijaitsee vanha savusauna, jonka lämmitykseen kuluu tuntikausia.

Niin, vapaa-aika. Sitä ei juuri ole, kun melkein kaikki puuhailu on myös työtä.

– On hiton vaikea pitää vapaapäiviä, Hanna myöntää.

Kaikki tykkäisivät käydä musiikkikeikoilla, mutta usein ei tule lähdettyä. Hanna ja Janne harrastavat vanhojen tavaroiden kauppojen kiertelyä, ja heitä kiinnostavat vanhat autot ja mopot.

Kolmikko ei ole miettinyt tilan jatkumista vielä vuosikymmenten päähän.

– Kenelläkään meistä ei ole ainakaan vielä lapsia, joten siinä mielessä emme vielä tiedä tilan jatkuvuutta, Annamari sanoo.

Toistaiseksi on hyvä näin. Mökkiläiset saavat puitteet rentoutumiseen ja juhlaväki juhlilleen. Isot remontit ovat valmiita, joten omistajakolmikko keskittyy ylläpitoon. Välillä he istahtavat laiturille ja ihmettelevät, mitä tuli hankittua.

Harvemmin on aikaa istahtaa puutarhaan tai huvimajaan. Puutarhan on pitkälti suunnitellut siskosten äiti Pirkko. Kuulemma jo isänäiti huolehti pihan omenapuista kantamalla niille kuivina kesinä vettä. Nyt Hanna on kolmikosta eniten viherpeukalo.

Hannalla ja hänen puolisollaan Jannella on kaksi sekarotuista koiraa. Annamarin sylissä musta Miina, Hannalla mustavalkoinen Musu. Janne on saanut vuoden 1977 Tunturi-mopon jo teininä. Aikuisena hän kaivoi sen mummolan riihestä ja kunnosti uuteen loistoon edellisen kodin vierashuoneessa.