”Kun portti on auki, pihalle saa piipahtaa” – söpö siirtolapuutarhamökki toimii festarien etkopaikkana ja arjen lepokeitaana

Laura ja Jannis Mavrostomos päätyivät siirtolapuutarhamökin omistajiksi nopean toiminnan ansiosta, sillä mökit Kumpulan siirtolapuutarhassa menevät sukkelasti kaupaksi. Idearikkaalla pariskunnalla on aina joku sisustusprojekti meneillään ja haaveet toteutetaan rohkeasti, suurempia empimättä.

Miten päädyitte hankkimaan siirtolapuutarhamökin?

Laura: Asumme Kalliossa, ja elämä siirtolapuutarhalla tuo hyvää vastapainoa hektiseen arkeemme. Kalliossa meidän kundeja ei voi vielä päästää ulos keskenään, mutta täällä he voivat lähteä vaikka naapureiden lasten kanssa ostamaan jäätelöä.

Jannis: Tässä mökissä oli oikea fiilis, ja tiesimme haluavamme mökin juuri tältä puolelta. Näinkin pienellä alueella palstat ovat todella erilaisia. Sijainti metsän reunassa sinetöi päätöksemme.

Tunnetteko mökin historiaa?

Jannis: Siirtolapuutarhat olivat alkujaan tarkoitettu vähävaraisille helsinkiläisille, ja siellä saattoi asua kesäisin ja viljellä ruokaa. Kumpulan siirtolapuutarha on perustettu vuonna 1926. Tiedämme, että ennen myyjäperhettä tässä asui apteekkari Tähtitanner. Nimi luki keittiön pöydän pohjassa. Naapurin mummo on kertonut, että piha oli apteekkarin aikaan todella hyvin hoidettu. Pihan keskellä oli sydämenmuotoinen kukkapenkki ja aidassa pahkaportti. Tätä porttia ohikulkijat edelleen kaipaavat.

Millaista remonttia teitte?

Laura: Ihan aluksi selvitimme, mitä tälle mökille pitää tehdä. Remonttimies, joka tuntee alueen ja on tehnyt täällä paljon remontteja, suositteli meitä purkamaan mökin ja ostamaan tilalle uuden. Se olisi tullut pitkällä aikavälillä halvemmaksi. Se ei kuitenkaan ollut meille vaihtoehto, sillä arvostamme vanhan mökin tunnelmaa.

Jannis: Mökki oli kallellaan ja sen alusta täynnä kaikenlaista roinaa. Ensin siivosimme mökin alustan, sitten suoristutimme mökin ja rakennutimme uuden lattian. Halusimme purkaa välikaton, jotta saisimme mökkiin mahdollisimman paljon tilaa ja avaruutta. Vedimme välikaton moottorisahalla auki, ja sahanpurua oli polviin asti. Välikatolta löytyi vanhoja sanomalehtiä, suksia ja sauvoja. Huopakatto oli sen verran huonossa kunnossa, että se olisi joka tapauksessa täytynyt uusia jossain vaiheessa, joten uusimme sen samalla.

Mitä olette tehneet mökkiin itse?

Jannis: Lähestulkoon kaikki mökissämme on tehty itse, tai vähintäänkin tuunattu. Rakensin sängyn koivuvanerista. Ruokapöydän ympärille rakensin penkin samasta materiaalista. Pöytä on mökin entisen asukkaan, apteekkari Tähtitannerin perua. Halusin sille pilkullisen pinnan, joten tuunasin sen ripottelemalla märkään maaliin mustasta suojamuovista leikkaamiani palasia. Eteisen kaappi on rakennettu Ikean Ivar-kaapeista ja metritavarana tilatusta rottingista. On mukavaa tehdä täällä pienimuotoisia rakennusprojekteja, koska Kalliossa et oikein voi mennä pihalle rakentamaan kaappia tai sänkyä.

Miten mökin värimaailma on muotoutunut?

Laura: Janniksen rakentama sänky määritti sisustusta, se oli ensimmäinen asia, joka mökkiin rakennettiin. Havahduin siihen, että saan tehdä mökille ihan erilaisen sisustuksen kuin kotona. Kotona meillä on todella värikästä, täällä kaikki on hieman maanläheisempää. Halusimme, että näkyvillä olisi mahdollisimman paljon puupintaa, jota meillä ei juurikaan ole kotona. Katto on jätetty puunväriseksi, samoin lattia. Eteisen vihreää lukuunottamatta olemme käyttäneet puun rinnalla murrettuja ja hentoja sävyjä, vaaleanvihreää ja laventelia.

Millaisia sisustajia te olette?

Jannis: Olemme fiilistelijöitä, inspiroidumme hyvästä fiiliksestä. Olemme myös tekijöitä. Jos saamme jonkun idean, tartumme nopeasti tuumasta toimeen, emme jää aprikoimaan tai ihmettelemään. Joko näemme vaivaa ja etsimme juuri sitä, mitä kaipaamme, tai ostamme spontaanisti, jos se jokin tulee sattumalta eteemme. Ja jos emme löydä, teemme itse. Keräilen inspiraatiokuvia ja olen jo perustanut Pinterest-kansion tulevalle kakkoskodillemme, vaikkei mitään kakkoskotia ole vielä olemassa. Vaikka kaikki haaveemme eivät aina toteudu, me tarvitsemme elämäämme sitä, että edes paperilla meillä on projekti, jota voimme alkaa suunnittelemaan.

Laura: Bongailen kirpputoreilta vekkuleita ja hassuja asioita, joista inspiroidun. En halua samaa, mitä kaikilla muilla on. Niin esineissä, kuin vaikkapa mökissä tai kodissa, täytyy olla sielua ja luonnetta. Inspiraatiota saamme molemmat myös Instagramin kuvavirrasta. Kun törmäämme kiinnostaviin kuviin tai tileihin, jaamme ne toisillemme ja fiilistelemme niitä yhdessä.

Siirtolapuutarha-asuminen poikkeaa tavallisesta mökkeilystä. Kertokaa siitä.

Laura: Siirtolapuutarhamökkeily on yhteisöllistä ja tontit ovat vieri vieressä, joten toki naapureita on enemmän, kuin tavallisella kesämökillä. Osa asukkaista ovat hyvinkin aktiivisia, ja täällä toivotaan, että asukkaat osallistuisivat toimintaan, mutta se ei ole mitenkään pakollista. Sunnuntaisin järjestetään talkoovoimin latokahvila, jossa myydään asukkaiden leipomia leivonnaisia, palstojen satoa ja grillimakkaraa. Tulot menevät yhdistykselle.

Jannis: Aluksi mietimme, onko yhteisöllisyys hyvä vai huono asia, mutta se mitä pelkäsimme eniten, kääntyi lopulta voitoksi. Meillä on täällä ystäväperhe, jonka kanssa hankimme yhteisen pizzauunin. Iltaisin paistamme pizzaa, lapset leikkivät pihalla, ja istumme puutarhassa iltamyöhään. Aina kun puutarhakausi alkaa, lapset rupeavat kyselemään, koska aloitamme pizzaillat. Yhdessä tekeminen ja syöminen on kaikille merkityksellistä.

Mitkä ovat parhaat hetket tällä mökillä?

Jannis: Parhaita hetkiä täällä ovat illat, kun laitamme pojat nukkumaan, ja saamme istua Lauran kanssa ulkona kahdestaan. Kun vedämme alasängyn esille, tunnelma muuttuu täysin ja mökistä tuleekin makuuhuone. Myös viikonloppuaamiaiset ovat lempparihetkiä. Olemme aamupalaihmisiä, katamme pöydän koreaksi ja istumme sen ääressä pitkän kaavan mukaan.

Laura: Pidän siitä, että meillä on paikka, jossa voimme järjestää istujaisia isommallekin porukalle. Tykkään järjestää juhlia. Olen järjestänyt mökillä niin duuni-porukan kesäpäiviä, kuin Flow-festivaalien etkoja ystävillemme. Tänne ovat kaikki tervetulleita. Kun portti on auki, se on merkki siitä, että pihalle saa piipahtaa.