”Koti näyttää nyt sellaiselta, josta haaveilin” – Seijan ja Jarmon hirsitalosta paljastuu tapetti-ihanuuksia joka oven takaa
Seija ja Jarmo päätyivät perheineen asumaan Kokkolaan 1800-luvulla rakennettuun taloon, jossa Jarmon vanhemmat olivat myös asuneet ja jota Seija oli ihaillut pitkään. Kodissa on menossa jo kolmas tapettikierros.
Seija katseli aina Jarmon vanhempien taloa ihaillen käydessään näiden luona kylässä. 1800-luvulla rakennetun talon jokaisessa huoneessa oli kerrassaan valloittava tunnelma. Sattuman kautta talo päätyi Seijan ja Jarmon perheelle vuonna 2000.
”Asuimme Kälviällä rivitalossa, ja sen neliöt olivat käymässä lapsiperheelle pieniksi. Meille tarjoutui juuri silloin mahdollisuus muuttaa tähän Jarmon vanhempien vuonna 1963 hankkimaan paikkaan, jonka naapurissa on ollut Jarmon isän sukutila. Olin aina haaveillut vanhasta talosta ja sen hengestä”, Seija kertoo.
”Talon sisustus oli kovin 60-lukulainen. Ensimmäiseksi vaihdoimme lautalattiat koko taloon.”
Ennen Seijan ja Jarmon tuloa talosta oli poistettu vanhat kakluunit ja takka- ja leivinuuni. Rakennusta oli myös laajennettu peräkamareilla, ja siihen oli vaihdettu ikkunat.
”Pohjapiirustusta tutkiessa oli helppo nähdä, mitä kaikkea remontilla saisi aikaiseksi. Muuttohetkellä talon sisustus oli kovin 60-lukulainen. Ensimmäiseksi vaihdoimme lautalattiat koko taloon. Isäni teki suuren urakan maalatessaan koko talon ulkopinnat”, Seija muistelee.
Remontissa huoneet saivat uudet ovet ja katot uutta maalia. Keittiö on ehditty vaihtaa jo kahdesti. Maalia ja tapettia on kulunut runsain mitoin.
”Minulla riittää sisustusideoita, jotka Jarmo toteuttaa. Nyt on menossa kolmas kierros huoneiden tapetoinnissa. Ensin oli värikäs tunnelma, toisella kierroksella halusin vaalentaa seiniä ja nyt ne vanhat värikkäät tapetit viehättävät jälleen”, Seija kertoo nauraen.
”Rakkaus vanhaan tavaraan on kasvanut vuosien myötä.”
Seija ei vielä remontin aikana unelmoinut vanhoista talonpoikaishuonekaluista. Jos tyylisuunta olisi ollut silloin tämä, olisi esille otettu hirsiseiniä ja säilytetty tuvan vanha puuhella. Tulisijasta pari haaveilee yhä. Tunnelmatulia kaivataan, vaikka lämmitys hoituukin puilla pannuhuoneen kautta.
”Rakkaus vanhaan tavaraan on kasvanut vuosien myötä. En kuulu niihin onnekkaisiin, jotka löytävät aarteita roskalavoilta tai kirpputoreilta. Nettihuutokaupoista olen onnistunut hankkimaan Arabian kannuja. Kymmenen vuotta sitten niitä vielä sai kohtuulliseen hintaan”, hän sanoo.
”Koti näyttää nyt sellaiselta, josta haaveilin. Täällä yhdistyvät lempisävyni vihreä ja keltainen. Parhaita hetkiä vietämme tuvassa viikonloppuisin, kun lapset ovat kyläilemässä. Hyvä ruoka, kynttilät, kukat ja kodin tärkeät ihmiset kuuluvat hyvän olon hetkiin.”
Menossa on kolmas tapettikierros: ensin oli värikästä, sitten hillittyä ja nyt värit taas miellyttävät.
