Saimi Hoyerin ei tarvinnut kauan miettiä, kuka suunnittelisi Hotelli Punkaharjun sisustuksen. Se olisi läheinen ystävä, jonka kanssa hän on sienestänyt vuosia ja tehnyt yhteisen kirjan Sieniä ja ihmisiä. Muotoilija Petri Salmela on suunnitellut Saimin näköisen sisustuksen myös tämän saunamökkiin Puruvedellä. Salmela työskentelee Dog Design -muotoilutoimistossa Helsingissä.
– Luotan hänen tyylitajuunsa ja persoonalliseen näkemykseensä sataprosenttisesti, Saimi sanoo.
Petri Salmela sai esimakua hotellista yöpyessään siellä Saimin nelikymppisten aikaan pari vuotta aiemmin. Muotoilija majoittui tosin hotellin yhteydessä sijaitsevassa mökkikylässä, mutta kävi aamiaisella päärakennuksessa. Paluumatkalla taksikuski tiesi kertoa, että hotelli on menossa myyntiin.
– Silloin kävi mielessä, että hotelli on nähnyt parhaat päivänsä ja ansaitsisi päästä hyviin käsiin, Petri sanoo.
Kuinka ollakaan, Saimi ja tämän puoliso Thomas Hoyer ostivat hotellin. Ainutlaatuinen, kerran elämässsä -projekti käynnistyi.
Ensi töikseen Petri Salmela paneutui rakennuksen historiaan ja mietti, miltä Museoviraston suojeleman hotellin sisustuksen pitäisi näyttää. Museota siitä ei tulisi, mutta parhaat puolet, kuten alkuperäiset puu-koristeet, komeat ikkunat ja huikeat luontonäkymät, pitäisi nostaa entistä paremmin esille. Hoyer ja Salmela visioivat hotellin, joka ei olisi pompöösi vaan lämmin ja puoleensavetävä tila, jossa on vaikutteita ympäröivästä luonnosta.
Muotoilija päätti unohtaa tiukat tyylisuunnat ja päätyi sisustukseen, jossa olisi uusia ja vanhoja kalusteita eri vuosikymmeniltä. Olihan taloakin rakennettu ja muokattu eri aikoina.
Salmela suunnitteli osan kalusteista ja valaisimista itse ja teetti ne mittatilaustyönä puusepillä ja kotimaisilla kalustevalmistajilla. Muotoilija inspiroitui rakennuksen ikkunoiden koristeellisista ruudukoista niin, että suunnitteli samat kuviot ruokasalin ja käytävätilojen valaisimiin. Majoitustiloihin hän etsi persoonallisia vintagekalusteita, joiden ansiosta jokainen huone on erilainen.
– Valitsin kalusteet materiaalien, värien ja muotojen perusteella. Sängyt ovat tietysti uudet joka huoneessa.
Aulassa ja ruokasalissa on esillä suomalaisia lasiesineitä, joita muotoilija metsästi Helsinki–Savonlinna-akselilla sijaitsevilta kirpputoreilta. Vanhat designmaljakot ja -lasit ovat herättäneet hotellivieraiden huomion.
– Ihmiset ovat innoissaan, kun he tunnistavat itselleen tutun esineen tai kalusteen. Elämys tuottaa muistoja, Petri sanoo.
Punkarjun valtionhotelli on elävä pala suomalaista matkailuhistoriaa
Kaunis luonto teki Punkaharjusta suositun matkailukohteen 1800-luvun alussa. Punkaharjulla vieraillut keisari Aleksanteri I kehotti suojelemaan sen maisemia puunkaadolta ja kaskeamiselta. Alue lunastettiin valtiolle kruununpuistoksi 1843.
Korkealla harjulla sijaitsevan hotellin päärakennus rakennettiin alun perin 1845 intendentti E.B. Lohrmannin suunnitelman mukaan metsänvartijoiden asunnoksi ja matkailijoiden majoitustilaksi. Taloa on laajennettu useasti. Pihapiirin kuuluvat myös asuin- ja talousrakennus, viinikellari, hirsisauna sekä rantapaviljonki. Erillinen, niin sanottu Keisarinnan huvila on vuodelta 1898.
Rakennuksesta tuli valtionhotelli vuonna 1879. Se oli pitkään Suomen tärkein matkailukohde, jonka suosiota lisäsivät J.L. Runebergin ja hänen vaimonsa Fredrikan sekä Zacharias Topeliuksen vierailut. Rakennus restauroitiin 1978–79.
2016 hotellissa alkoi uusi aikakausi, kun Saimi ja Thomas Hoyer sekä Janne Leinonen ostivat sen eläkeyhtiö Elolta. Hotelli panostaa lähiruokaan, luontoretkiin ja teemaviikonloppuihin. Kesäisin sinne pääsee Savonlinnasta höyrylaivalla.
Hotellin muutostyöt suunnitteli arkkitehtitoimisto Iiro Mikkola ja toteutti Rakennusliike Pasit.
Lähde: Museovirasto ja Hotelli Punkaharju.
