Jäin syksyksi vanhaan taloon, joka ei ole talviasuttava – haaveilemani vintageluksuslaukun sijaan tilasin ilmalämpöpumpun

Viime syksynä isosiskoni sai idean – hän halusi testata kuinka kauan talolla voi olla ennen kuin kesävesihana olisi aivan pakko sulkea ja sisällä ei enää tarkenisi. Ihmiskokeeksi hän sitä kutsui.

Talohan ei ole talviasuttava, eikä tule olemaankaan vielä pitkään aikaan. Uuneja on viisi, mutta hormit ovat täynnä naakanpesiä ja niiden poisto on valtava homma. Se tehdään sitten kun katto uusitaan (lue: kun on rahaa).

Pihalla on kesävesihana ja se pitää sulkea, kun pakkaset alkavat. Suunnitelmissani on tehdä luhtiin lämmitetty ja putkitettu pesutila, mutta siihenkään ei ole budjettia vielä aikoihin.

Innostuin silti ajatuksesta.

Kesävesihanan ympärille viritettiin villavilttejä. Hana jätettiin kylminä öinä myös tiputtelemaan varmuuden vuoksi.

Käytössämme oli kolme pientä irtopatteria (Halpa-Hallista ostetut Make-merkkiset 2 000 watin kiertoilmalämmittimet, hinta 29,99 €/kpl, ihan omalla rahalla hankitut). Hirret säilövät lämpöä uskomattoman tehokkaasti, joten koko talo pysyi lämpimänä lokakuulle saakka. Sitten alkoi kylmetä ja päätimme jättää talon keskellä sijaitsevan eteisen ja pienen huoneen kylmäksi. Tuolloin siskoni huoneessa, minun huoneessani ja isossa tuvassa oli yksi lämmitin kussakin.

Olin ajatellut hankkia vintageluksuslaukun, mutta tässä kohtaa ihmiskoetta päätin tilata ilmalämpöpumpun. Sähkömies lupasi tulla noin marraskuun puolivälissä.

Talo ei ole mitenkään erityisen lämpöä pitävä. Sisäkatot ovat hyvät, mutta lattianrajoista vetää napakasti ja iso osa tuplaikkunoista ei ole paikoillaan. Pärjäsimme silti hämmästyttävän hyvin. Kunnes viileni taas lisää, ja vilukissa siskoni otti ja lähti. Oliko ihmiskoe ohi?

Päätin vielä jäädä. Laitoin myös siskoni huoneen kylmäksi ja siirsin tupaan toisen lämmittimen. Lopulta hana oli pakko sulkea perjantaina 14.11. Samalla nostin jokaisen lämmittimen tehoa 1 250 wattiin. Vettä piti nyt noutaa ämpärillinen kolmen päivän välein naapurin Maijalta (maksan Maijalle vedestä, en halua olla mikään Torvenkylän lokki). Tein tupaan käsienpesupisteen ja suihkussa kävin Maijalla tai lähikyläkoulun salilla.

Kaikki sujui edelleen hyvin. Jopa kymmenen asteen pakkasella makuuhuoneessani ja tuvassa oli edelleen +18 astetta. Tykkään nukkua viileässä ja päivällä on ihanaa kääriytyä villapaitaan ja villasukkiin, joten viihdyin mainiosti.

Toki huussikäynti kovalla pakkasella on kylmää kyytiä, mutta eipä tule muhittua huussissa pitkään, sillä sehän altistaa peräpukamille.

Rohkaistuin niin, että hankin talolle kuusen ja koristeita. Teinipoikani kieltäytyivät kuitenkin kohteliaasti Torvenkylän joulusta, ja paikallinen sähkömies ghostasi minut. Joten joulu vietettiin Helsingissä.

Ihmisellä on hyvä olla tavoitteita ja haaveita, joten ehkä 2026 on vuosi, jolloin saan vihdoinkin Torvenkylän joulun. Onnea matkaan meille kaikille tähän vuoteen!