Supertietokoneeseen syötetään havaintoarvoja eri puolilta maapalloa ja eri ilmakehän kerroksista. Sitten tietokone lähtee laskemaan fysikaalisin ja matemaattisin kaavoin ennustetta halutulle ajanjaksolle eteenpäin.

Mittaukset pitää tehdä oikeaoppisesti. Valtion virallisilla havaintoasemilla mittauslaitteiden tulee olla pystytettyinä Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n osoittamalla tavalla, jotta tulokset olisivat keskenään vertailukelpoisia. Esimerkiksi lämpötilahavainnot tehdään aina 1,5–2 metrin korkeudelta, kun taas tuulen nopeutta mitataan 10 metrin korkeudelta.

Näinä päivinä säähavainnot on pitkälti automatisoitu, mutta harrastemielessä niitä kannattaa kokeilla tehdä vaikkapa mökkiympäristössä. Parhaimmillaan voi oppia ennustamaan säätä ilman sääennusteita!

Ne tehdään suljetussa ja ilmavassa astiassa. Havaintovälineet pyritään pystyttämään esimerkiksi nurmikon ylle, sillä se ei lämpenee liikaa. Mittarin alla oleva maaperä vaikuttaa mitattavaan lämpötilaan: tumma pohja kuumenee nopeammin kuin kostea nurmikko.

Olisi hyvä myös katsoa, ettei ympäristössä ole turhan paljoa esteitä, kuten puita tai rakennuksia, jotka voivat heilauttaa lämpötilaa suuntaan tai toiseen, jos ilmavirtaus ei pääse kulkemaan vapaasti.

Kun tiedostaa maaston erityispiirteet ja sen vaikutuksen lämpötilaan, voi suunnitella paremmin mökkimatkan vaatetusta, lämmitystarvetta ja vaikkapa puutarhatöitä.

Lämpötilaa on mielenkiintoista havainnoida omassa mökkiympäristössä, sillä mittaustulos saattaa poiketa useilla asteilla lähimmän virallisen sääaseman havainnosta. Varsinkin suuret vesistöt ja erilaiset pinnanmuodot vaikuttavat lämpötilaan paikallisesti.

Muita mitattavia sääsuureita ovat ilman kosteus, kastepistelämpötila, pilvisyys, sademäärä, lumensyvyys, ilmanpaine ja näkyvyys. Monipuoliset kuluttajille ulotetut sääasemat mittaavat kaikkia näitä suureita ja pystyvät lähettämään tiedot langattomasti vaikkapa käyttäjän älypuhelimeen.

Mittarilla ei ole niin paljoa merkitystä, kunhan sen vain asentaa asiallisesti: oikealle korkeudelle ja suojaan suoralta auringonsäteilyltä. Perinteiset värjätyllä petrolilla tai etanolilla täytetyt lämpömittarit ajavat asiansa hyvin, jos ne ovat oikealla korkeudella, eikä niitä ole liian tiiviisti naulattu kiinni seinään. Mittarin takana oleva materiaali voi lämmetä aurinkoisena päivänä enemmän kuin ilma sen ympäristössä, jolloin mittaustulos vääristyy.

Digitaalisissa lämpömittareissa anturia voi liikutella ja vedellä haluamaansa paikkaan – mielellään kauemmas seinästä ja varjoon.

Helteisenä kesäpäivänä mökkijärvi huutaa pulahtamaan, jolloin veden lämpötila kiinnostaa. Vesistöjen pintaveden lämpötilaa seurataan muun muassa ymparisto.fi- ja foreca.fi-sivustoilla, mutta paikallinen vaihtelu voi vesistöissä olla suurta. Tällöin onkin eduksi, että mökiltä löytyy oma vesilämpömittari. Mittareita saa useimmista supermarketeista ja tunnetuista kauppaketjuista.

Lukema kannattaa lukea heti, kun nostat mittarin vedestä. Liian pitkä odottelu saa lämpötilan laskemaan, kun anturin ympäriltä alkaa haihtua vettä.

Kannattaa myös pitää mielessä, että Suomen vesistöissä on kesäaikana voimakas termokliini eli lämpötilan harppauskerros. Alkukesän helteiden seurauksena pintavesi voi lämmetä yli 20 asteen, mutta puolen metrin syvyydessä vesi voi olla jopa yli 10 astetta kylmempää.

Kesän edetessä lämmin kerros paksunee, mutta voimakkaan tuulen seurauksena vesistössä tapahtuu sekoittumista, jolloin syvemmältä pulpahtaakin pintaan selvästi kylmempää vettä. Sisävesillä muutokset eivät ole niin suuria kuin merellä.

Jos tuuli puhaltaa pitkään samasta suunnasta Suomen rannikkoalueilla, voi syntyä kumpuamisilmiö. Silloin rantaviivan lämmin pintavesi karkaa avomerelle ja pohjasta tulee pintaan hyvin kylmää vettä tilalle. Voi olla, että vielä illalla on hypätty laiturilta saunan jälkeen 20-asteiseen veteen, mutta seuraavan päivän hyppy onkin ollut ”shokki”, kun veden lämpötila on kumpuamisen seurauksena romahtanut yli 10 asteella.

Suomenlahdella pitkäkestoinen länsi- tai luoteistuuli ja Viron rannikkoalueella pitkäkestoinen itätuuli tuntuu laukaisevan kumpuamisilmiön tehokkaasti.

Ilman kastepistelämpötila on se lämpötila, johon ilma pitäisi jäähdyttää, jotta se olisi kosteudella kyllästettyä. Tällöin ilmaan ei käytännössä mahdu enää yhtään enempää vesihöyryä, ja niinpä se alkaakin tiivistyä pinnoille tai kasvien päälle kasteeksi. Kun ilman lämpötila ja kastepistelämpötila ovat lähellä toisiaan, ilma on hyvin kosteaa. Sumut ja sade ovat silloin mahdollisia.

Kastepistelämpötila on tärkeä suure, kun ennustetaan esimerkiksi kasteen tai kuuran syntyä, tai ukkosia. Kesähelteellä korkea kastepistelämpötila (yli 18 astetta) saa olon tuntumaan tukalalta. Jos se nousee kesällä yli 15 asteen ja ilma tuntuu tukalalta, edessä voi olla voimakkaita ukkosia.

Myynnissä on erilaisia langattomia sademittareita, jotka tilastoivat sademäärän automaattisesti älypuhelimeen asennettavaan sääsovellukseen.

Sadettakin voi mitata manuaalisesti tai digitaalisesti. Manuaalinen on esimerkiksi yksinkertainen ja edullinen Tarmo-sademittari, jonka metallivarsi isketään kiinni maaperään ja sen päässä oleva astia kerää sadeveden. Manuaalisen sademittarin huonona puolena on kuitenkin se, että sadevettä haihtuu astiasta jatkuvasti ja mittaustuloksia pitäisi lukea säännöllisesti – mielellään päivittäin.

On hyvä varmistaa, että mittari on kelluvaa sorttia ja ulottuu mittaamaan veden lämpötilaa 20 senttimetrin syvyydeltä.

Sadeastia tai sääasema kannattaa pystyttää mökkipihan avoimimpaan kohtaan. Puut lehtineen eivät päästä kaikkea sadetta läpi, ja tuulikin voi vääristää tulosta. Keskimäärin tuuli aiheuttaa sadehavaintoihin 2–10 prosentin mittausvirheen, kun taas lumisateella virhe voi olla jopa 10–50 prosenttia. Voimakkaalla tuulella sekä vesipisarat että lumihiutaleet putoavat herkemmin mittausastian ulkopuolelle.

Jos säähavaintojen teko mökkiympäristössä kiinnostaa, kokeilemisen arvoisia ovat Ventus W200 ja Suomen lämpömittari 7860 -sääasemat. Molemmat näistä ovat saaneet hyvät arvostelut. Ventus W200 tarjoaa monipuolisen kokonaisuuden: se mittaa sekä ulko- että sisälämpötilaa ja rekisteröi vuorokauden maksimi- ja minimilämpötilan. Lisäksi mittariin tallentuvat ilmanpaine ja -kosteus.

Suomen lämpömittari 7860 puolestaan on täysin langaton, sen kantama on sata metriä ja ulkoyksikössä on aurinkopaneeli, joten paristot säästyvät. Sääasema mittaa perussuureiden lisäksi myös tuulen nopeuden ja suunnan, sademäärän ja kastelämpötilan.

Ilmanpaineen lasku tarkoittaa matalapaineen lähestymistä. Mitä nopeammin ilmanpaine laskee, sitä voimakkaampi matalapaine – kenties jopa myrsky – on lähestymässä. Varaudu tuuleen, sateeseen ja epävakaiseen säähän. Ilmanpaine voi laskea myös voimakkaan ukkosmyräkän edellä.

Ilmanpaineen nousu taas tarkoittaa matalapaineen väistymistä, poutaisempaa säätä ja korkeapaineen saapumista. Kesäisin lämpötila nousee, talvisin se laskee. Kun tuuli kääntyy vastapäivään, matalapaine on väistymässä. Kun tuuli kääntyy myötäpäivään, matalapaine on lähestymässä.