Unelmien Talo&Koti

Ruusuja telkkarissa ja nenäliinoja ikkunassa – kolmihenkinen perhe asuu mukavasti yksiössä

Ruusuja telkkarissa ja nenäliinoja ikkunassa – kolmihenkinen perhe asuu mukavasti yksiössä

Asunnonvaihto ei ole ainoa ratkaisu, vaikka perhe kasvaa. Sinkkunaisen yksiö muuttui näppärillä konsteilla kolmihenkisen perheen kodiksi.
Teksti Unelmien Talo&Koti
Mainos

Kati Haajanen on asunut yli kaksikymmentä vuotta samassa kerrostalossa Kuopiossa, vaikka asunto on vaihtunut välillä. Nyt kotina on yksiö, jonka hänen kanssaan jakavat puoliso Jouni Kuukka ja teini-ikäinen Elli-tytär.

Talo on rakennettu vuonna 1907. Se tunnetaan Mikontalona siellä joskus huseeranneen talonmiehen mukaan. Alun perin suurissa huoneistoissa asui VR:n liikenneosaston henkilöstöä. 90-luvun alussa asunnot lohkottiin pienemmiksi.

– Muutin taloon vuonna 1995, ja tämä on jo neljäs kotini samassa talossa. Toisin sanoen olen viihtynyt hyvin, Kati sanoo.

Tervetuloa meille! Pikkupöytä on tehty vanhasta matkalaukusta ja rahin jalkaosasta. Matkalaukkuun mahtuu yhtä ja toista tarpeellista. Rasiat ovat kirpparilta, puhelin on saatu vaihtokaupassa. Jugendtalo vuodelta 1907 on todellinen helmi. Sen on suunnitellut Bruno Granholm rautatieläisten asuinrakennukseksi. Huoneistojakoa on muutettu vuosien saatossa, mutta ulkopuoli on pysynyt lähes alkuperäisenä.

Asunnossa on 57 neliötä, mutta se vaikuttaa neliöitään suuremmalta. Kodissa on erilaisia tiloja ja olonurkkauksia, jotka ovat kuin pieniä, avoimia huoneita. Koska huonekorkeutta on tavallista enemmän, huoneistoon oli luontevaa rakentaa parvi. Se sisustettiin vanhempien makuuhuoneeksi.

– Parvi toi ihan uuden ulottuvuuden kotiimme. Mieskin on tyytyväinen, kun matkatöistä palatessa sänky löytyy aina samasta paikasta, Kati sanoo.

Asunnossa ei ollut remonttitarvetta, joten hän pääsi heti kiinni hauskimpaan hommaan eli tuunaamaan. Pääosin valkoiset pinnat, korkeat tilat ja vanhan, jykevän kivitalon puitteet olivat ihanteellinen pohja sisustukselliselle ilottelulle.

Hulppea huonekorkeus saa asunnon tuntumaan todellista avarammalta. Sohvana on rautasänky. Tapetti on Eijffingerin Black & White. Tyynyt on ommeltu kirppiskankaista ja -vaatteista. Vasemmalla verhon takana pilkistää täytetty papukaija. Katin perhostaulusta voi bongata hyvin erikoisia lajeja. Perhoset on nimetty lähiympäristön mukaan. Kati itse on Raivokiitäjä, puoliso – metallialan miehiä kun on – liitelee Rosterikiitäjänä. Kukahan mahtaa olla Riippuniuhokas? Yksiön sisustus elää koko ajan. Divaani on koottu kuormalavoista ja patjoista sekä varustettu pyörillä. Haaveissa on aito Peacock-tuoli, mutta kirpparilta löytynyt korituoli saa kelvata toistaiseksi. Portaat johtavat parvelle. Telkkari sai uuden asun askartelupaperista ja kangaskukista. Se on kiinnitetty pyörillä varustettuun kaappiin. Sohvapöytänä on valkoiseksi maalattu armeijan vanha arkku. Kehyksistä riisutut ruusuaiheiset kanavatyöt näyttävät upeilta ryhmänä. Kortti on Ruusuja ja puutarhoja Loviisassa -kesätapahtuman mainos.

– Olen ammatiltani huonekaluverhoilija. Yrityksessäni teen tietysti verhoilutyöt asiakkaan toiveiden mukaan, oli sitten kyseessä sohva tai moottoripyörän istuin. Omien huonekalujeni kanssa kuitenkin irrottelen mielin määrin, käytän värejä ja yhdistelen materiaaleja. Mieli lepää, kun saan puuhata omiani, Kati kertoo.

Hän kieltää olevansa söpöstelijä, vaikka kodissa on myös pastellisävyjä. Rumia esineitä hän ei kuitenkaan suostu katselemaan kauan. Normitelevisiosta tuli paljon hauskempi, kun kokeilunhaluinen tuunaaja koristeli sen askartelupaperilla ja kankaasta leikatuilla ruusuilla.

– Minusta on hauskaa rikkoa sovinnaisuussääntöjä sisustuksessa. Tällaisen sopivan höpsähtäneen sisustuksen voi luoda parhaiten kirppislöydöillä, innokas kirpputoreilla kiertelijä arvelee.

Ellillä on oma soppi parven alla. Kukkataulut on maalannut hollantilainen taiteilija. Kirpparipeitto sai uudessa kodissaan petrolinsinisen värikäsittelyn. Vanha piironki tuli kotiin vaihtokaupassa. Sen ääressä on hyvä tehdä läksyjä ja piirtää. Kun Elli haluaa omaa rauhaa, hän vetää verhon eteen.

Kati käyttää mieluiten kierrätysmateriaaleja ja -kankaita ommellessaan kotiinsa. Kirppiksillä hän kulkee avoimin silmin. Vanhan lastenmekon tai jo muodista menneen puseron kaunis kangas saattaa sopia vaikka lampunvarjostimeen tai koristetyynyyn.

Uusin ihastus on eläinkaupasta löytynyt täytetty papukaija. Se ei ollut myytävänä, mutta myyjä heltyi Katin innon nähdessään. Nyt papukaijan ympärillä on enemmänkin teemaan sopivia kuvia ja esineitä.

– Vaikka tavallaan kiinnynkin tavaroihin enkä mielellään luovu mistään, en silti lähtisi raahaamaan niitä tulipalossa ulos. Ehkä ottaisin mukaan äidiltä saadun, ikivanhan valokuvan kehyksineen, lähinnä tunnearvon takia. Kaikki tämä on kuitenkin vain maallista. Kirpputorilta voi etsiä uusia aarteita, Kati sanoo.

Keittiö on pieni ja tehokas. Kati maalasi tuolit herkkuväreillä ja teki niihin sopivan valaisimen kierrätysvarjostimista, jotka hän päällysti uudelleen. Kaapin on tehnyt hänen isoisoisänsä. Pöydänpinta on päällystetty tapetti- ja kangaspaloilla, joita suojaa muovi. Kati osti kirpputorilta kasan kukikkaita nenäliinoja. Niistä ja söpöistä pitseistä syntyivät keveät verhot keittiöön. Kimpussa on ovelasti sekaisin aitoja leinikkejä ja tekokukkia. Parven lattiaan maalattiin ruutukuvio. Kati on niin tyytyväinen lopputulokseen, että harkitsi jo seisaaltaan nukkumista, ettei lattiaa tarvitsisi peittää patjoilla. Rautalangasta väännetyt aforismit kuvaavat hänen elämänfilosofiaansa. Ne on tilattu Riuttala Old School -blogin SuperSannalta.

Teksti Laura Sychold, kuvat Mikko Kaaresmaa ja editointi Kirsi Turunen

Lue lisää:

Kahden aikuisen koti on 21 neliön tehoyksiö

Tarvitsetko lisää säilytystilaa? Näin sisustat täsmäkalusteella

Tee tehosteseinä tapetinpaloista

Julkaistu: 13.3.2017
Katso myös nämä