Pastori ja opettaja remontoivat rukoushuoneesta kutsuvan kodin – ”Tavoitteena oli säilyttää alkuperäinen tunnelma”

Talo näkyi juuri ja juuri tielle puskien välistä. Carina ja Roger Anderssonin mökkimatkan varrella oleva Seitlahden rukoushuone vaikutti hylätyltä. Sympaattinen rakennus herätti molempien mielenkiinnon.

– Aloimme pohtia, kuka talon omistaa ja mitä ajatuksia omistajalla on sen tulevaisuuden suhteen, Carina muistelee.

Vaasassa pitkään asunut pariskunta oli tehnyt paluun Rogerin suvun juurille Porvooseen vuonna 2019.

– Etsimme uutta asuntoa laajalla skaalalla. Meille olisi käynyt yhtä hyvin tontti kuin valmiiksi remontoitu talokin.

Perheen edellinen koti oli ollut 1800-luvun hirsitalo Pohjanmaalla. Pariskunta oli siirtänyt talon Mustasaaressa sijaitsevan Stundarsin ulkoilmamuseon kupeeseen. Projektissa vanhan korjaaminen oli tullut tutuksi. Perheen lasten muutettua omilleen iso hirsirakennus jäi kahdelle suureksi.

– Rukoushuoneen omistaja kuuli, että etsimme kotia, ja tarjosi tämän vaihtoehdon.

Carina ja Roger Andersson kunnostivat rukoushuoneesta kauniin ja toimivan kodin kahdelle. Vuonna 1933 valmistunut entinen rukoushuone sijaitsee Seitlahdessa Porvoossa. Neliöitä talossa on 106. Carina on luokanopettaja ja Roger on pastori. Perheen lellikki on 6-vuotias Maya.

Tältä talo näytti laajennusvaiheessa:

Laajennuksen on suunnitellut vaasalainen arkkitehti Johan Ångerman perheen luonnosten pohjalta.

Pelkistetty suoraankaiteen muotoinen talo tuo mieleen amerikkalaisista elokuvista tutut pienet maalaiskirkot. Katto kohoaa korkealle ja ikkunoissa on kokoa niin kuin kirkollisissa rakennuksissa on tapana olla. Julkisivu on suojeltu, eikä sitä saanut muuttaa ilman lupaa.

– Aivan aluksi meidän piti hakea poikkeuslupa, sillä rukoushuonetta ei ollut kaavassa merkitty asuinrakennukseksi.

Anderssonien kädenjälki näkyy ulospäin päädyssä olevana matalampana laajennusosana.

– Rukoushuoneessa ei alun perin ollut kuin yksi iso tila. Jaoimme sen remontissa eteiseksi, avokeittiöksi sekä olo- ja makuuhuoneeksi. Lisäksi tarvitsimme muun muassa pesutilat, jotka tehtiin laajennusosaan.

Rukoushuone valmistui vuonna 1933. Sen rakensivat kyläläiset talkootöinä. Tontin lahjoitti paikallinen tilanomistaja.

– Rukoushuoneen rakentamisen aikaan herätyskristillisyys levisi vahvasti Suomessa, Carina kertoo.

1920-luvulla oli tullut voimaan uskonnonvapaus. Kirkkoon ei ollut enää pakko kuulua.

– Seitlax Bönehus oli yhdistys, jolla ei ollut omaa pastoria. Rukoushuone oli kaikkien eri uskonsuuntien käytössä. Sen rakentaminen jakoi kyläläisiä: osa oli puolesta ja osa sitä vastaan.

Carina ohjaa lasiovista sisälle tunnelmalliseen eteiseen. Lattiaa peittää tyylikäs kalkkikivilaatoitus.

Rukoushuone oli alun perin yhtä suurta tilaa. Portaikko ja eteisenseinä ovat uutta. Portaikon on tehnyt porvoolainen Esa Parkatti, joka erikoistunut vanhoihin taloihin rakennettaviin portaisiin.

Kalkkikivilattia yhdistää uuden ja vanhan osan toisiinsa. Ikkunan alla on Rogerin perheeseen kuuluva koristemaalattu 1800-luvun alkupuolen arkku. Se on peräisin Lapista.

Eteisen hämärä vaihtuu valoon ja vaaleuteen. Vasemmalle jää avokeittiö, jonka rajaa muusta tilasta saareke. Huoneen päädyssä on ruokailuryhmä, ja pihan puolen ikkunoiden alla mukava sohvaryhmä. Tunnelma on kodikas ja kutsuva, vai voisiko jopa sanoa harras?

– Alun perin päätyseinällä oli alttari. Me olemme lisänneet siihen ikkunan.

Carina näyttää valokuvaa remontin alkuvaiheesta, jossa päätyseinän keskellä on vielä alttarikoroke. Huoneen keskipiste on ristillä koristettu ambo eli puhujanpönttö. Sen molemmin puolin on yksinkertaisen tyylikäs aita rajaamassa alttaria. Aidan takaa pilkistää urkuharmoni.

Remontissa vanha alttari ja kaikki tilassa olleet kirkonpenkit siirrettiin naapurin ulkovarastoon säilytykseen.

Rukoushuoneen katto on neljässä metrissä. Huoneen päädyssä oli alun perin alttari. Ikkuna lisättiin remontissa. Kaappikello on Carinan isoisän tekemä. Normann Copenhagenin Bell-valaisin muistuttaa kirkonkelloa.

Tältä sisällä näytti ennen remonttia:

Rukoushuone on valmistunut vuonna 1933. Rakennuksen ikkunoiden muoto tuo mieleen 1900-luvun jugendin.

Rukoushuone on valmistunut vuonna 1933. Korkeat seinät ja jyrkkä harjakatto kielivät alkuperäisestä käyttötarkoituksesta.

Rakennus siirtyi Anderssonin perheelle vuonna 2021.

– Ensimmäinen vuosi suunniteltiin. Toinen vuosi tehtiin remonttia ja rakennettiin laajennus. Koko rukoushuone käytiin läpi katon harjalta perustuksiin saakka. Talo liitettiin vesi- ja viemäriverkkoon. Kaikki sähköt uusittiin.

Talo oli ollut pääosan ajasta kylmillään.

– Sisällä oli tyhjän talon haju. Remontin tavoite oli luoda toimiva koti mutta säilyttää alkuperäinen tunnelma.

Laajennusosa perustettiin betonilaatalle. Saunan, pesuhuoneen, apukeittiön ja vaatehuoneen kokonaisuus rakennettiin rankarunkoisena.

Carina ja Roger eivät halunneet puuttua seinien ja sisäkaton alkuperäisiin panelointeihin.

– Kattoon siveltiin raakapellavaöljy. Seinät maalattiin pellavaöljymaalilla umbran harmaiksi.

Myös alkuperäinen lattia haluttiin säilyttää. Vanhat lankut nostettiin ylös. Alta löytyi kuivaa purueristettä ja hyväkuntoinen alapohja.

– Eriste vaihdettiin puukuituun, jonka päälle tuli vesikiertoiset lattialämmitysputket. Nyt talo lämpiää maalammöllä.

Saarekkeen päällä on kaksi rukoushuoneen alkuperäistä valaisinta. Keittiö on Epoq- keittiöstä. Välitilan laatat ovat zellige-tyyliset ja ostettu K-raudasta. Saarekkeen taso on kvartsikomposiittia.

Carina on ammatiltaan luokanopettaja, mutta hän on opiskellut sisustusartesaaniksi ja suunnitellut uuden keittiön.

Makuuhuoneelle saatiin paikka rukoushuoneen takaosasta jakamalla tilaa väliseinillä. Ne on maalattu Farrow and Ballin Skylight-sävyllä. Alkuperäiset panelit on maalattu Ottosonin helmen- harmaalla.

Alkuperäinen Högforsin valurautakamina ja sen ruosteinen suojapelti ovat Rogerin lempiasioita talossa. Alkuperäiset lattialankut hiottiin vanhasta maalista ja suopakuurattiin.

Lattialaudat hiottiin puhtaaksi maalista, ja asennuksen jälkeen ne suopakuurattiin. Seinien ja katon lisäeristäminen tehtiin ulkopuolelta ja vintistä.

Koko vanha ulkovuoraus purettiin. Samalla selvisi, että betonista kivijalkaa vasten ollut alajuoksu oli osittain kostunut ja se piti vaihtaa. Rankarunkoisen talon purueristeet korvattiin Huntonin puukuitueristelevyillä.

Julkisivuun tehtiin uusi ulkovuoraus, johon jätettiin tuuletusrako. Lopuksi julkisivut saivat uuden pellavaöljymaalipinnan.

Aaltopeltinen ulkokatto uusittiin konesaumattuun malliin.

– Rakennuksen katto oli ensivaiheessa ollut pärettä, jonka päälle oli jossain vaiheessa asennettu kattohuopa.

Penkki on kuulunut aina rukoushuoneen kalustukseen. Puunaulakko on pietarsaaresta Lundagård-liikkeestä.

Pesuhuoneen takana on pitkä ja kapea sauna, jossa lauteet ovat pitkällä sivulla. Kiuas on lauteiden päässä. Sauna on verhoiltu kuusipaneelilla, jonka pinnassa on vaaleanharmaa saunasuoja. Pesutilojen lattiassa ja seinissä on Italgranitin Silver Grey -laatta. Allas ja sen alla oleva kaappi ovat Ikeasta, hana Damixan.

Talon arkieteinen on kodinhoitohuoneen yhteydessä. Kalusteet on hankittu Epoq-keittiöstä, ja ne on maalattu sävyllä Steel Grey. Riippuvalaisin on emalia, ja sen Carina hankki suosikkimatkakohteestaan Irlannista. Komposiittiallas on Blancon valmistama, hana on Hansgrohen. Taso on puunsävyistä laminaattia.

Rukoushuoneen uudet asukkaat on otettu kylällä hyvin vastaan. Carina kertoo rukoushuoneesta muinoin tehdystä lehtijutusta.

– Jutussa oli maininta, että talon piirustuksiin kuului myös pieni lisäosa. Sitä ei kuitenkaan ollut koskaan rakennettu. Lisäosassa olisi ollut pastorin tai talonmiehen pieni asunto. Olemme yhdessä nauraneet, että vasta nyt, 90 vuoden jälkeen, rukoushuone on saanut laajennuksen ja ensi kerran oman talonmiehen ja pastorin.