Rönnin tila on Anu Pensolan oma huvikumpu – "Itkin, kun näin kotimme ensimmäistä kertaa"

Kun Anu ajoi ensimmäistä kertaa tulevan talonsa pihaan, hän purskahti itkuun. Pieni Rönnin maatila tuntui heti kodilta.

Toimittaja, kuvataiteilija Anu Pensolan ja hänen miehensä, hienopuuseppä Jani Pensolan perhe on jo ehtinyt kasvaa Sipoon-kodissa. Kuopus Ilona on nyt vajaan vuoden. Iines on täyttänyt 16 ja Nooa 14. Tilalla asustaa myös kolme koiraa, viisi kissaa, kuusi kanaa ja kukko, neljä lammasta, kaksi hevosta ja minipossu.

Rönnin tilan päärakennus on vuodelta 1952. Huoneita on tupakeittiön lisäksi neljä ja neliöitä yhteensä 130. Talo oli ostohetkellä lähestulkoon alkuperäisessä kunnossa. Viimeisin remontti oli tehty keittiössä vuonna 1969.

– Tein perustavanlaatuisen pintaremontin jo ennen muuttoa. Samalla uusittiin koko talon sähköt ja viemäröinti, Anu kertoo.

Keittiössä on iloinen Huvikumpu-tunnelma. Puustellin Miinus-keittiö on ekologinen ja kokonaan kierrätettävä. Yläkaapit jätettiin pois, ja Anu tuunasi seinälaatat Tapettitalon paperitapeteilla ja lakalla.

Värikkäät eripariastiat ovat Anun heikkous. Rönnissä jokainen saa valita mukinsa ja lautasensa fiiliksen mukaan.

Puuhella on talvisin ahkerassa käytössä. Polttopuita säilytetään silloin suuressa metallikorissa. Anu osti huuvan purkutavarakirppikseltä ja maalasi mustaksi.

Jani rapsuttaa pihamaalla vapaasti seikkailevaa Bruno-possua. Frida-kissa on kaikkien kaveri ja hengaa mielellään tallissa.

Anun päivä alkaa ja päättyy eläinten parissa.

Rönnissä ei Anun laskujen mukaan taida olla ainuttakaan upouutta huonekalua. Hänen rakkaat kirppislöytönsä ja dyykkaamansa kalusteet ovat sulassa sovussa Janin tekemien kierrätyspuisten huonekalujen kanssa.

– Rakastan myös värejä ja eriparisuutta. Itse tehden voi muokata kotia fiiliksen mukaan. Piharakennuksista löytyy yleensä aina sopivaa tuunattavaa, Anu sanoo.

Rönnin tila sijaitsee mäellä, avaran peltomaiseman keskellä. Eläimet saavat laiduntaa pihalla.

Pienellä kuistilla on tilaa myös Ilonan vaunuille. Lipasto kätkee sisäänsä työkaluja, koirien hihnoja ja kaikkea päivittäin tarvittavaa tavaraa.

Anulla on ollut oma blogi yli kymmenen vuotta, ja nykyään kirjoittaminen on osa hänen työtään (Rönnin tila -blogi). Anu kuvailee blogiaan päiväkirjaksi, jossa kuvilla on tärkeä osuus. Itse tekeminen ja tuunaaminen kuuluvat olennaisena osana hänen elämäänsä, ja hänen tee itse -videoitaan voit katsella Meillä kotona -sivustolta.

Anu, Jani ja lapset eivät vaihtaisi maalaiselämää enää kaupunkiasumiseen. Rönnissä on tilaa ja hiljaisuutta, metsä ja pellot ympärillä. Myös eläinlauma on osa perhettä ja rytmittää arkea. Päivä alkaa ja päättyy pihattotallissa eläimiä ruokkiessa.

– Aina ajaessani Helsingistä kotiin huokaisen onnesta päästessäni omaan pihaan. Kun neljä vuotta sitten tirautin onnen kyyneleitä talon nähdessäni, en osannut vielä edes aavistaa, miten onnelliseksi tulenkaan tässä kodissa, Anu iloitsee.

Kuvataiteilijan ateljee on rakennettu vanhaan navettaan, joka tyhjennettiin, kalkittiin ja sisustettiin uusiksi.

Rönnin eläimet elelevät kesäisin sulassa sovussa pihamaalla. Lampolassa, kanalassa ja possulassa ne käyvät vain yöunilla.

Eteinen on kapea ja epäkäytännöllinen, niin kuin vanhoissa taloissa usein on. Kaikki tarpeellinen on kuitenkin saatu mahtumaan sinne.

Suuren ja valoisan keittiön väripilkkuna on oranssi jääkaappi. Jani rakensi ruokapöydän vanhoista lattialankuista, ja tuolit ovat perintöä Anun suvun kesäpaikasta.

Kirjoja on kaikkialla, ja niitä luetaan paljon. Hyllyjä rakennetaan lisää aina tarpeen mukaan, yleensä kierrätysmateriaalista. Vanha, tilkkutäkillä peitetty keinutuoli on dyykkauslöytö kaatopaikkakuormasta.

Lasikaappi kätkee mittavan kädentaitokirjojen kokoelman. Anun tuunaamassa valokuvataulussa on tilan alkuperäinen isäntä peltotöissä.

Makuuhuoneen ikkunasta avautuu upea peltomaisema. Seinäkaappi löytyi aitasta ja hoitopöytä hankittiin käytettynä. Molemmat maalattiin kalkkimaalilla.

Kirjat on järjestetty hyllyihin värien mukaan – tosin tässäkään hommassa ei Anun mielestä pidä olla liian tiukkapipoinen.