Romukauppiaan pojanpojat herättivät design-ikonin henkiin – Fasetti jatkaa Carl-Gustaf Hiort af Ornäsin jalanjäljillä

KAUPALLINEN YHTEISTYÖ:
Fasetti

Romukauppiaan pojanpojat herättivät design-ikonin henkiin – Fasetti jatkaa Carl-Gustaf Hiort af Ornäsin jalanjäljillä

Fasetti on kasvanut entisöinti- ja vanhojen huonekalujen liikkeestä merkittäväksi skandinaavisen sisustuksen toimijaksi. Yrityksen kruununjalokivi on Carl-Gustaf Hiort af Ornäsin Siesta-tuoli, jota se valmistaa nyt uustuotantona.
Teksti Mervi Rantakari
Kuvat Johannes Wilenius

Lyhyen tienpätkän päässä Hollolan teollisuusalueella on suuri tummanharmaa halli. Sisäänkäynnin ympärillä suurten ikkunoiden takana on muutamia patinoituneita talonpoikaishuonekaluja, joita persoonallisten sisustuslehtien kodit ovat tulvillaan.

Sisällä hallissa avautuu kuitenkin kokonainen aikakausien kerrostuma ja tyylisuuntien kirjo. Omat osastonsa löytyvät renessanssi-, rokokoo-, kustavilais-, barokki- ja art deco-tyyleille. Hallin alakerta pursuaa toinen toistaan upeampia, taitavasti kunnostettuja vanhoja huonekaluja.

Fasetin myymälä Hollolassa on vanhojen huonekalujen aarreaitta. Fasetista löytyy pitkä rivistö retrohuonekaluja.

Peremmällä avautuu Fasetin uusi osa, joka on täynnä Carl-Gustaf Hiort af Ornäsin uustuotantoa. Siellä Janne Ylönen istahtaa Grand Pedro -tuoliin ja innostuu tarinoimaan.

– Olen aina saanut olla kauniiden huonekalujen keskellä, meidän kotimme olivat aina kauniita, Janne Ylönen sanoo.

Janne Ylönen perusti Fasetin vuonna 1999.

Janne ja hänen veljensä Samuli Ylönen syntyivät kauppiaiksi. Nyt jo 94-vuotias isoisä perusti aikanaan romukaupan, ja isä jalostui siitä vähitellen taiteen, antiikin ja vanhojen autojen kauppiaaksi. Veljekset viettivät aikaa Wentzel Hagelstamin huutokaupoissa ja antiikkiautojen keskellä. Ymmärrys ja arvostus visuaalisuuteen iskostui poikiin jo lapsena.

– Olemme romujen keskelle syntyneet. Me kuitenkaan ole perineet emmekä saaneet mitään ilmaiseksi, Janne huomauttaa.

Myymälän uusi puoli tulvii Hiort af Ornäsin kalusteita.

Armeijan jälkeen Janne meni kesätöihin huutokauppameklarille, ja jo 19-vuotiaana hänellä oli varsin selvät ajatukset siitä, mitä hän halusi elämässään tavoitella. Hän myöntää olleensa kuitenkin naiivi.

– Katselin ihaillen vanhoja konkareita ja heidän navetanylisiään, jotka olivat täynnä tavaraa. Ajattelin, että haluan joskus olla suurempi kuin he.

Nyt hän sanoo, ettei päämäärätietoisuudella oikeasti ole ollut merkitystä. Se on kuitenkin ohjannut elämää toivottuun suuntaan.

– Olen usein ottanut esimerkiksi Andy McCoyn sanonnan: Varo mitä haluat, saat sen, Janne hymyilee.

Fasetti on kahden perheen yhteinen yritys

Nyt hän, vaimo Heli Ylönen, veli Samuli Ylönen ja hänen vaimonsa Satu Ylönen pyörittävät yhdessä Fasettia, jolla lähes miljoonan euron liikevaihto. Janne on hallituksen puheenjohtaja ja luotsaa kansainvälistymistä, Samuli on toimitusjohtaja ja vastaa tuotannosta ja suunnittelusta. Heli huolehtii taloushallinnosta ja Satu markkinoinnista. Perheyhtiö investoi ja hakee kasvua ulkomailta. Hollolan liikkeen lisäksi Helsingin Pohjoisrantaan on juuri avattu uusi liike, jossa tehdään myös suunnittelua.

Kuvassa Fasetin henkilökuntaa. Ylärivissä vasemmalta alkaen: Esa Niiranen, Jani Knuuttila, Helena Ojalehto, Elina Ala-Mononen, Samuli Ylönen, Jarno Salovaara, ja alarivissä vasemmalta alkaen Satu Ylönen, Janne Ylönen ja Heli Ylönen.

Koko yrityksen tarina oli vähällä jäädä syntymättä. Aluksi Jannella ja vaimolla oli saman alan yritys, josta he suunnittelivat luopuvansa. Nuorempi veli Samuli, perheen visualisti, oli kesätöissä heidän vanhassa yrityksessään ja oli valmistunut Vallilasta perinteiseksi verhoilijaksi. Vuonna 1999 Janne perusti Fasetin ja otti veljensä tasapuoliseksi osakkaaksi. Myöhemmin vaimot tulivat mukaan, ja omistukset jakaantuvat edelleen puoliksi perheen kesken. Samulin mielestä jatkuva kehittyminen motivoi.

Kuvassa Fasettiverstaan henkilökuntaa. Kuvassa vasemmalta pintakäsittelijä Jarno Salovaara, osakas ja suunnittelun vetäjä Samuli Ylönen, mallipuuseppä Esa Niiranen, malliverhoilija Helena Ojalehto ja valaisinentisöijä Jani Knuuttila.

– Menemme ajan trendien mukana emmekä ole kaavoihin kangistuneita. Teemme mitä asiakas toivoo, mutta voimme toteuttaa myös omia visioitamme. Paras palaute on se, kun asiakas palaa takaisin, vaikka vuosienkin päästä, Samuli Ylönen kertoo.

– 2 + 2 on selvästi enemmän kuin 4, Janne säestää.

Kasvu-ura alkoi kirkoista ja teatterista

Fasetti entisöi ja myy vanhoja arvohuonekaluja ja valaisimia, mutta tekee myös suuria entisöimisprojekteja kirkoista teattereihin. Suurin uran voitto oli Myrskylän kirkon entisöintiprojekti. Janne sanoo, että hän oli 15 vuotta tavoitellut kirkon entisöimisurakkaa referenssiksi, ennen kuin se lopulta saatiin. Siinä oli vähän onnea matkassa. Fasetin osaaminen tunnettiin jo maakunnassa, ja varmasti osittain siksi päädyttiin käyttämään paikallista toimijaa.

Vanhojen huonekalujen entisöinti ja verhoilu on Fasetin ydinosaamista. Kuvassa malliverhoilija Helena Ojalehto.

Myrskylän kirkko oli sähkötön, ja se herätettiin entisöinnissä henkiin muun muassa sähköistämällä valaistus. Fasetin alakerrassa on valaisinpaja, jossa uusitaan muun muassa kirkkojen valtavia kattokruunuja. Niiden kristallit puhdistetaan, kiinnitykset uusitaan ja kynttilöiden tilalle asennetaan sähköt.

Myrskylän jälkeen seurasivat Hirvensalmen ja Petäjäveden kirkkojen projektit, jotka toimivat hyvinä referensseinä. Töiksi alkoi ilmaantua muita, suojeltuja arvokohteita: Bio Rex, Lasipalatsi. Nyt mainetta niittävässä Amos Rexissä Fasetin tehtävä oli loihtia jugendtoisinto valaisinmaailmaan.

Valaisinpajassa vanhat valaisimet korjataan ja tarpeen vaatiessa uudistetaan nykyaikaisiksi. Kuvassa valaisinentisöijä Jani Knuuttila.

Yksi merkittävin projekti on ollut Helsingin kaupunginteatterin valaisinentisöinti.

– Olen ylpeä työstämme, se antaa itsevarmuutta ja menee tunteisiin. Olen etuoikeutettu, kun saan olla mukana tekemässä tällaisia suojelukohteita.

Vanha on arvokasta

Tarinoinnin lomassa Janne huomaa, kuinka liikkeeseen saapunut nuori pariskunta tutkailee tarkasti huonekaluja. Hän kiirehtii myymään.

Pari on iskenyt silmänsä Hiort af Ornäsin vanhaan Rialto-nojatuolipariin ja kyselee sen hintaa.

– Nämä on meillä entisöity, mutta niissä on pieni kokoero. Ilmeisesti toinen on ollut emännän ja toinen isännän tuoli. Parin hinta on 5400 euroa, yhden tuolin 2700 euroa, Janne sanoo.

Nuoren rouvan ilme ei värähdäkään, ehkä pieni nielaisu on havaittavissa. He jatkavat tutkimista.

Janne kertoo, että heidän asiakaskuntansa on aivan laidasta laitaan.

– Asiakaskuntamme on uskollista, osa on pysynyt jo 20 vuotta asiakkainamme. Olen myynyt jo nykyisten ostajien isovanhemmille tavaraa, Janne sanoo.

Janne on parin vuoden ajan toimittanut itse uustuotantona tehdyt Ornäsit suoraan asiakkaille, jotta hän tunnistaa ostajat. Samalla hän varmistaa vielä kerran asiakkaan kanssa, että työ on sellaista kuin pitääkin. Samalla hän pääsee näkemään, millaisiin koteihin pieteetillä entisöidyt huonekalut päätyvät.

– Vien tuotteen laatikossa ja tarkistan tuotteen asiakkaan kanssa. Annan heille myös kirjamme. Kyse on kokonaisvaltaisesta palvelusta, Janne kertoo.

– Olen vienyt meidän kalleimman tuolimme, lähes 6000 euron Siestan pieneen kaksioon Mellunmäkeen. Se kertoo, että emme ole eliitin asialla, vaan kaikkien huonekaluja rakastavien.

Toisin kuin voisi kuvitella, Ylösen mukaan asiakkaita on vähemmän kalliilla asuinalueilla kuten Bulevardilla ja Westendissä, ja valtaosa asiakkaista on keskiluokkaa tai ylempää keskiluokkaa. Ylönen sanoo arvostavansa sitä, että ihmiset tekevät kestäviä hankintoja ja tukevat samalla suomalaista käsityötä.

Siesta-tuoli vie kohti tulevaisuutta

Vuonna 2016 Ylöset ostivat valmistusoikeudet Carl-Gustaf Hiort af Ornäsin kalusteiden uustuotantoon. Carl-Gustaf Hiort af Ornäs (1911–1996) oli suomalainen huonekalumuotoilija, jolla oli oma tehdas Helsingin Lauttasaaressa, Puunveisto Oy. Hän ihaili tanskalaistyylistä, käsityönä tehtyä laatua, ja kehitteli itse veistoksellisia vanerikalusteita.

Carl-Gustaf Hiort af Ornäsin suunnitteli Siesta-tuolin vuonna 1952.

Ikonisin ja tunnetuin Hiort af Ornäsin kalusteista on Siesta-nojatuoli, jota alettiin valmistaa 1940–50-lukujen taitteessa. Nyt Siesta on Fasetin tunnetuin tavaramerkki 15 muun Ornäs-tuotteen ohella.

– Nalle (Carl-Gustaf) julkaisi Siestan esikuvia ja tutkielmia vuosina 1948–1951. Hän teki useita kipsimalleja ja suunnitteli tuolia pitkään ja pieteetillä. Siesta julkaistiin vuonna 1952.

Tarina kertoo, että koska Hiort af Ornäs oli itsekin arkkitehti, hän keskusteli paljon ruotsalaisten arkkitehtien kanssa. Eräs suunnitteli kaupungintaloa, joka oli valmis 3 vuoden kuluttua keskustelusta. Tuoli ei vielä ollut.

Hiort af Ornäsin kalusteissa näkyy käsityön taito ja laadukkaat yksityiskohdat. Kuvassa Pedro-sohva.

Siestasta tuli lopulta design-ihmisten himoitsema ikoni, jossa näkyy tarkka kädenjälki, huolellisesti mietityt yksityiskohdat ja viimeistely kokonaisuus.

– Siesta on joka suunnasta visuaalisesti kaunis tuoli.

Nuoripari sivelee ja hivelee tuoliparia edelleen, ja ilmiselvästi se kiinnostaa. Toisesta tuolista löytyy kuitenkin pienenpieni halkeama, joka heitä mietityttää. Lähteekö se leviämään?

Janne Ylönen rientää tutkimaan tilannetta.

– Joo, korjataan. Halkeama liimataan ja selkänojan yläosa pitää ehkä irrottaa ja pintakäsitellä uudelleen, mutta se kannattaa tehdä nyt.

Kaupat syntyivät, ja Rialto-tuolin pieni halkeama korjattiin. Nuoripari sai tuolinsa.

– Meidän tavaroita ei koskaan tarvitse viedä kaatopaikalle. Ne voivat aina jatkaa elämäänsä uudessa kodissa, Janne Ylönen sanoo.

Lue lisää:

Kiinnostuitko Fasetin design- ja vintagehuonekaluista? Katso valikoima tästä!

Julkaistu: 10.9.2018