
Sinin lapsuuden kesinä mökillä paistoi aina aurinko ja vedessä polskittiin tuntikausia. Välillä pakattiin eväät koriin ja retkeiltiin äidin kanssa pellolla, jossa kukkivat sinikellot ja päivänkakkarat.
Juhannuksena sukulaiset kokoontuivat yhteen, ja oli kesäolympialaisten aika.
– Olympialaisperinne jatkuu yhä. Kukkaniittykin löytyy vielä, mutta sisältä mökistä, Sini nauraa ja kertoo, että kukat ovat nyt ruusuja. Sisustuksessa niitä näkyy monessa paikassa.
Sini ja Saku mökkeilevät poikansa Samuelin kanssa Padasjoella paikassa, jota kutsutaan Melukyläksi. Nimitys on syntynyt, koska paikassa raikuvat usein lasten iloiset äänet ja lokkien kirkuminen Nerosjärvellä.
Melukylän muodostaa kolme saman suvun omistuksessa olevaa mökkiä. Ensimmäinen rakennettiin peltomaisemaan Sinin äidin suvun maille mutta on jo purettu. Sinin perheen mökki rakennettiin 1990-luvulla, ja nyt sen läheltä löytyvät myös Sinin siskon ja sisarusten vanhempien mökit.
Samuel juoksee usein hiekkatietä serkkujen luo leikkimään tai mummolan mökille, jonka herkkukaapista tiedetään löytyvän munkkeja tai Geisha-karkkeja. Aikuiset puolestaan kokoontuvat ulos katettujen kesäillallisten merkeissä. Mökillä on seuraa, kun sitä kaipaa.
– Yhdessä on hauskempaa, ja lapsilla on aina leikkikavereita. Tosin helppo on vetäytyä omaan rauhaankin, jos haluaa, Sini kertoo.
Alkuaan Sinin ja Sakun mökissä oli vain 34 neliötä. Tuvan yhdellä seinällä oli avokeittiö, ja tupaan kuului myös makuualkovi. Sauna ja pukuhuone nielaisivat neliöistä vielä osansa.
Sini ja Saku päättivät remontoida mökin, jotta siihen saataisiin lisää tilaa ja toimivuutta sekä Samuelille oma huone. Avuksi saatiin hirsialan ammattilainen, ja ammattilaisia käytettiin myös sähkö- ja putkitöissä.
– Koko mökki laitettiin käytännössä uuteen uskoon. Oleskelutiloista tuli paljon käytännöllisempiä, kertoo Saku.
Vuonna 2019 rakennusta suurennettiin niin, että nyt tilaa on 80 neliötä. Makuuhuoneita laajennettiin, saunan paikalle tuli keittiö ja makuualkovi muokattiin ruokailutilaksi. Lisäksi rakennettiin uusi sauna. Suunniteltu budjetti tuli ylitettyä ainakin viidenneksellä.
– Mutta kaikki oli sen arvoista, Sini kiittää.
Kun mökin uudet tilat olivat valmiit, myös sisätilojen ilme päivitettiin. Perheen kaupunkikodin värimaailma on hillitty ja maanläheinen, eikä kahdesta rakkaasta paikasta haluttu toistensa kopioita. Sini päätti jättää hillityn värikartan kaupunkiin ja revitellä maalla niin kuvioilla kuin väreillä.
– Minusta on hyvä, että mökille tullessa on kuin astuisi eri maailmaan. Värit antavat myös energiaa.
Mökissä on käytetty paljon pastellivärejä, joita Sini halusi sinne mieluummin ”överisti” kuin liian vähän. Maalipensselillä oli käyttöä myös huonekaluja tuunatessa. Uutena ostettiin vain sänky, muita kalusteita Sini on maalannut uuteen miljööhön sopiviksi ja tuonut mökkiin niiden myötä värikkyyttä.
Sinin lempipaikka mökillä on lasikuistilla, jossa voi herätä hitaasti. Kun aamukahvi vielä porisee, Samuel liittyy äidin seuraksi. Lasin takaa voi hyvällä tuurilla nähdä rannassa joutsenia tai pellolla kauriin.
– Kiireettömät hetket ovat meidän mökkijuttu. Aamiaiseen voi hyvin käyttää tunninkin. Kaupungissa sitä tulisi harvoin tehtyä.
Päätetyötä tekeville mökkityöt ovat rentouttavaa vaihtelua. Paikka ei tunnu työleiriltä, vaikka päivään mahtuisikin risusavotta tai kunnostustöitä. Sini iloitsee siitä, että voi äitinsä kanssa vaikkapa haravoida pihaa tai lähteä marjametsään.
Sadesäällä sisällä mahtuu mukavasti leikkimään ja ottamaan rennosti. Jos luonnonvoimat yltyvät ja ukkonen osuu kohdalle, mökkiin sytytetään kynttilöitä. Hyvällä säällä taas puuhaillaan joka paikassa pihasta rantaan saakka. Saku kertoo, että mökkitontilla on paljon hyviä puolia.
– Meillä on täällä ihan omat poikien jutut. Samuelin kanssa heitämme tikkaa ja keräämme hienoja kiviä kokoelmiin.
Koska naapurit ovat lähellä ja tuttuja, myös aterioista huolehtiminen jaetaan usein mökkiläisten kesken. Aineksia hankitaan sekä kaupasta että luonnosta, ja jokainen tekee oman osansa.
Kesäpöytään kuuluvat grillattu liha ja kala, joiden seuraksi katetaan uusia perunoita ja salaattia. Joskus tarjolla voi olla kantarellirisottoa, joka on tehty itse poimituista sienistä. Saman pöydän ääreen kokoonnutaan Sinin sisaren kesäkeittiölle.
Päivän päättää aina saunailta. Silloin kannetaan saunapuita, kaukana huutaa kuikka, ja ilmassa tuoksuu savun haju. Kesäilta on parhaimmillaan.
– Ollaan rauhassa ja katsellaan ulapalle. Mökkeilyssä on parasta se, että kaikki tavallinen on ihmeellistä, Sini kuvailee.