”Konjakista oli luontevaa jatkaa punaviiniin” – näin upeasti uudistui 60-luvun rivitalokoti sisustussuunnittelija Anna-Kaisa Melvaksen käsissä
Vanha terrakottalaattalattia sai jäädä sisustuksen pohjaksi, kun Anna-Kaisa Melvas kohotti espoolaisperheen 60-luvun rivitalokodin uuteen kukoistukseen. Avainasemassa olivat oivaltavat kaapistoupotukset ja terästykset konjakilla ja burgundinpunaisella.
Arkkitehti Jaakko Laapotin suunnittelemat, valkoiseksi rapatut rivitalot ovat arkkitehtoninen nähtävyys. Nämä modernit ja suoraviivaiset talot Espoon Haukilahdessa rytmittyvät kauniisti rinteeseen ja luovat samalla oman suojaisan pihan asukkaille. Myös asuntojen sisällä moderni 60-luvun arkkitehtuuri näkyy voimakkaasti. Osassa huoneistoista on vielä tallella esimerkiksi vanha, musta rimakatto.
Nelihenkinen perhe pyysi minut suunnittelemaan omaan rivitaloasuntoonsa uuden kalustuksen ja pintaremontin ennen muuttoaan. Heidän kodissaan vanha rimakatto oli levytetty piiloon, mutta saman tyylilajin mukaiset mustat ikkunoiden ulkopuitteet ovat vielä tallella. Tyylin ominaispiirteitä ovat myös isot ikkunat, hulppeat oleskelutilat ja valkoinen rapattu takka.
Asukkaat halusivat olla uskollisia kodin arkkitehtuurille ja aikakaudelle mutta samalla kuitenkin modernisoida paikkoja, mistä syntyi luonteva lähtökohta koko projektille.
asukkaat Nelihenkinen espoolaisperhe.
koti Vuonna 1965 rakennettu arkkitehti Jaakko Laapotin suunnittelema rivitaloasunto Espoon Haukilahdessa. Neliöitä on 169.
Atriumterassi silmien alla
”Oleskelutilat kiertävät atriumtyyppisesti isoa terassia, joka rajautuu tyylilleen uskollisena valkoiseksi rapattuun kaiteeseen. Suurelle terassille olisi mahdollista istuttaa vaikka isoja puitakin, koska sen laudoituksen alla on vähintäänkin puoli metriä multaa.
Ulkokalusteet ja ruukkuistutukset näkyvät esteettömästi lähes koko yläkertaan, joten niiden valinta tehtiin siksi erityisen harkitusti. Alun perin antwerpeniläiseen August-hotelliin suunnitellut Seraxin ulkokalusteet ovat kaikessa vähäeleisyydessään ajaton valinta terassille.”
Keittiö ponnisti vanhan pohjalta
”Asunnon keittiö oli remontoitu viimeksi 80-luvulla, ja se oli tullut tiensä päähän monella tapaa. Vanha terrakottalaattalattia tuntui kuitenkin sopivan uusiin suunnitelmiimme, joten jätin sen koko sisustuksen pohjaksi.
Suunnittelutyössäni on välillä hyvä pohtia pitkäänkin olemassa olevaa ja vanhaa. Miksi nämä materiaalit on alun perin valittu, ja kannattaako ne säilyttää vai vaihtaa? Tilaratkaisuissa toimin samoin. Vaikka kaapistot olisivat kulahtaneet, mietin silti, onko niissä oikeat mittasuhteet tilaan ja kannattaisiko samaa kaappijakoa hyödyntää uudessa suunnitelmassa.
Tässä keittiössä pidimme kaapistot entisillä paikoilla, vaikka piirsinkin keittiöstä monta versiota. Lopullisessa versiossa saareketta venytettiin ja ikkunan edestä poistettiin taso, jolloin U-keittiöstä syntyi II-keittiö.”
”Terrakottalaatta kehystää materiaalivalintoja; ihan kaikkia sävyjä ja tasomateriaaleja ei sen kanssa pystyisi yhdistämään.
Asukkaat toivoivat viilupintaisia ovia, ja Ikean tummahko tammiviilu miellytti meitä. Nyt jo myynnistä poistuneessa kaapinovessa on kauniisti viimeistellyt reunat. Koska lattia ja ovet olivat niin tummanpuhuvia ja lämpimän sävyisiä, tasoiksi luontevin valinta oli viileä teräs. Modernisoidut lankavetimet ja valkoiset seinät torjuvat tunkkaisuuden.”
Upotetut ratkaisut
”Monet onnistuneet säilytysratkaisut perustuvat paikalla rakennettuihin kaapistoihin ja niitä ympäröiviin rakenteisiin. Upotettu vaatekaappi 1940-luvulta on käsityön taidonnäyte. Vastaavaa ei voi sanoa liukuovikaapistoista, joita asennetaan ilman kummempia suunnitelmia. Ratkaisu näyttää helposti päälle liimatulta ja hetkelliseltä eikä viimeistellyltä. Tällaisia välttelen, vaikka hyödynnänkin usein esimerkiksi Ikean kaapistoja.
Tässä asunnossa upotimme eteisen peilikaapit ja keittiön korkeat kaapistot valeseinien sisään: eteisessä kaapiston molempiin päätyreunoihin rakennettiin kymmenen sentin kaistaleet seinää, keittiössä myös yläpuolelle. Näin vältyimme peitelistalla tehdyltä yläsokkelilta ja saimme kaapistolle kauniit, valkeat raamit."
Olohuoneen Elfa-hyllyt koottiin tilan mittojen mukaan ja maalattiin viininpunaiseksi kalustemaalilla.
Konjakkia ja punaviiniä
”Valkoisten seinien ja tummien puulattioiden pariksi piti miettiä sopiva väripari. Konjakinvärinen nahka oli jo hyvin edustettuna olohuoneessa, ja konjakista oli luontevaa jatkaa punaviiniin.
Ligne Roset’n Togo-sohvat olivat pitkän harkinnan jälkeinen valinta. Niiden mukavuus ja klassisuus lopulta voittivat. Kankaaksi kauneimmalta tuntui ylellinen viininpunainen villasametti, joka on upean näköinen mutta aiheutti alkuun valkoisen paimentolaismaton läheisyydessä välillä pientä siivousstressiä. Verhoilukankaasta karvat saa kyllä helposti poistettua imurilla, ja koska se on villaa, myös likatahrat lähtevät pois sulavasti. Onneksi villakuitujen irtoaminen on alun jälkeen laantunut.
Sohvaryhmän pariksi samaa burgundin sävyä haluttiin myös muualle isoissa oleskelutiloissa. Luonteva paikka sille oli seinälle rakennettu Elfa-hyllykokonaisuus. Valkoiset hyllyt olisivat myös näyttäneet kivoilta, mutta kiiltävän viininpunaisena niissä on toki paljon enemmän luonnetta. Hyllyt olivat perheen äidin vanhempien taidonnäyte: he mittasivat hyllykokonaisuuden paikalleen juuri tilaan sopivaksi ja maalasivat koko komeuden kalustemaalilla.”
Kierrätystä ja vanha hyödyksi
”Perheen äidin intohimo ja taito löytää vanhaa tavaraa helpotti huomattavasti asunnon kalustuksessa ja viimeistelyssä. Kalustesuunnitelmaa auttoi myös, että monia asukkaiden olemassa olevia kalusteita ja valaisimia pystyttiin hyödyntämään.
Suurin osa kalustuksesta on joko vanhasta kodista tai ostettu käytettynä Kierrätyskeskuksesta, Bukowskisilta ja Torista. Ne ovat sulassa sovussa upouuden kulmasohvan kanssa, ja kerroksellisuus olikin asukkaiden toiveena.
Perheen rouvalla on taito viimeistellä kotia kauniisti, mutta hän ehdottomasti toivoi, että auttaisin siinä. Kun sisustus oli jo muuten valmis, kävimme läpi taulujen ja viherkasvien sijoittelun sekä tekstiilit. Taiteelle oli hyvin tilaa isoilla seinäpinnoilla, ja lisäksi löysimme persoonallista julistetaidetta. Esimerkiksi tanskalaisnaisen muotokuva löysi uuden paikkansa yllättävästi keittiön altaan yltä.”
Vaaleat pastellit toimivat yhdessä
”Makuuhuoneet sijoittuvat asunnon pohjakerrokseen ja yhdistyvät luontevasti toisiinsa pitkällä käytävällä.
Vanhempien makuuhuoneessa on tilavassa syvennyksessä vaatehuone, josta poistettiin liukuovet ja tilalle teetettiin luonnonvalkoiset villaverhot. Makuuhuoneen tunnelma on levollinen, koska villasta valmistettu kokolattiamatto luo pehmeyttä ja vaimentaa äänimaailman miellyttäväksi.”
”Lastenhuoneessa jatkuu utuinen värimaailma, jonka harmahtavan liila toimii yllättävän monen muunkin sävyn seurassa. Murretun oranssit päiväpeitot, vaaleanpunaiset pellavalakanat ja pistaasinvihreät seinävalaisimet todistavat pastellisen harmonian toimivuuden. Samaa liilaa hyödynnettiin myös kalusteissa: Ikeasta hankitut lastenhuoneen vaatekaapit saivat saman sävyn pintaansa.”
Jotain vanhaa ja tuunattua
”Asunnon sisäänkäynti on kaikessa valoisuudessaan viehättävä. Oven korkuinen ikkuna rajoittaa toki hiukan säilytysratkaisuja, mutta sen tuoma valo avartaa tilaa paljon. Ikkunan eteen on sijoitettu ilmava Mikko Laakkosen Latva-naulakko.
Jyskin penkistä ei enää alkuperäistä tunnistaisi – niin taidokkaasti se on tuunattu. Penkin musta runko on maalattu valkoiseksi ja istuinosa on verhoiltu konjakinvärisellä nahalla.
Eteisen siro vintagesenkki pääsi mukaan uuteen asuntoon edellisestä kodista. Viilupintainen senkki toimii hyvänä parina kauniisti patinoituneelle paneloidulle ulko-ovelle.
Eteisen matoksi valikoitui VM-Carpetin kantattu sisalmatto. Sen eläväinen pinta on ihanan salliva hiekan ja kurakenkien kannalta.”
Kommentit