20 vuotta ja monta remonttikierrosta – näin sisustussuunnittelija sai rintamamiestalonsa kauniiksi ja toimivaksi
Sisustussuunnittelija Kati Aaku tietää kokemuksesta, että käytännöllisyys ei ole vanhan puutalon vahvuus. Siksi hän on keksinyt kotiinsa arkea sujuvoittavia ratkaisuja.
Kati Aaku asuu puolisonsa Osmon kanssa puutalossa, jonka he ovat itse remontoineet. Arkiaamut alkavat kuistin pöydän ääressä, jolla odottaa suunnitteluprojekti ja vieressä iso kuppi kahvia. Jaloissa on villasukat ja lämmin, elämäänsä tyytyväinen koira.
Koti: Vuonna 1957 rakennettu puutalo Turussa, 5 h + k + 2 kph + wc + s + khh, 130 m².
Täällä asuvat: Sisustussuunnittelija Kati Aaku, puoliso Osmo ja kääpiömäyräkoira Kalle.
Seuraa somessa: @sisustussuunnittelu_snygge
Talo on rakennettu 1950-luvulla. Julkisivut on viimeksi maalattu vuonna 2021 Nordica Ekon sävyllä 592X. Ovikatos on teetetty.
Pääoven portaiden alkuperäiset puolukanväriset kaiteet on maalattu uudelleen tummanharmaiksi. Istutukset ja lyhdyt toivottavat tervetulleeksi.
Kati, olet sisustussuunnittelija ja harrastat myös sisustamista. Onko se sinulle elämäntapa?
Kodit, miljööt ja sisustukset ovat intohimoni. Työ ja oma aika nivoutuvat sujuvasti saman teeman alle. Inspiroidun ympärilläni näkyvistä asioita, eikä silloin ole merkitystä sillä, olenko työssä vai vapaalla. Taide, arkkitehtuuri, matkat ja luonto antavat itselleni paljon. Sisustuskirjojen ja -lehtien parissa vierähtää usein helposti kokonainen ilta. Elokuvistakin muistan yleensä paremmin miljöön kuin juonen. Flow-tilassa kotoilu on parasta, mitä tiedän.
Eteisen seinät on maalattu sävyllä S447. Säilytystä varten Kati on ostanut runsaasti erilaisia koreja.
Kätevä kenkähylly, joka toimii myös laskutasona, on itse tehty. Matto löytyi Vekestä ja tapetti on William Morrisin Pimpernel.
Kati on järjestänyt eteiseen paikat kaikille tavaroille. Avainnaulakon Kati teki kiinnittämällä koukut Ikean tauluhyllyn alle ja maalasi seinän sävyllä S447. Säilytystä varten Kati on hankkinut koreja ja S-koukkuja. Matto löytyi Vekestä, ja tapetti on William Morrisin Pimpernel.
”Moni vanhassa talossa asuva jakaa ajatuksen, että toiminnallisuus ei ole niiden vahvuus.”
Kati on keräillyt kellariin menevän portaikon seinälle pikkupeilejä kirppareilta. Hylly on tuunattua Ikeaa. ”Erilaisia koreja ostan mukaani kaikkialta, niitä ei koskaan voi olla liikaa”, Kati kertoo ja nauraa. Hyllyn koukuissa on myös kätevä paikka pyöräilykypärille.
Olette asuneet nykyisessä kodissanne yli 20 vuotta. Miten päädyitte tänne?
Olen aina ollut heikkona vanhoihin taloihin. Asuisin mieluiten vielä vanhemmassa kuin tämä, joten etsimme taloa, jossa olisi jo ajan patinaa. Ihastuimme tämän kodin suureen vehreään pihaan ja sijaintiin lähellä keskustaa. Kuisti ja lautalattiat olivat ihanat. Tyttäremme oli vielä melko pieni muuttaessamme, ja hän sai jatkaa tutussa koulussaan. Epäröin vain työn ja rahanmenon määrää, sillä talo oli alkuperäisessä – vaikkakin hyvin hoidetussa – kunnossa.
Keittiön malli on toimiva, sillä kalusteet ovat vastakkaisilla seinillä ja läpi pääsee kulkemaan. Hyllynkannattimet Kati löysi Vanha-Vannosta. Hana on Tapwellin. Kati sanoo, ettei suosittele enää asiakkailleen keittiöön mustaa tasapohjaista allasta eikä puutasoja hankalan puhtaanapidon vuoksi.
”Näin elämä kiertää remontista remonttiin, kun asuu vanhassa talossa.”
Keittiön vieressä on pieni tila, joka on juuri sopiva kahvitteluun ja pienen lounaan nauttimiseen. Osmon tekemä matala hyllykkö on mainio säilytystila. Kati piilottaa koreihin ne asiat, joita ei halua näkyville. Seinät ja hyllykkö on maalattu Tikkurilan sävyllä Y487. Pöytä on Tori-löytö, ja sen seurana ovat Rowicon tuolit ja penkki.
Aamiaishuoneeseen Kati teki viherkasvien avulla rehevän seinämän. Hän kiinnitti seinätelineet huolellisesti kiinni ja jätti multatilaan väljyyttä, jottei kastellessaan vahingoittaisi lattiapintoja.
Keittiön takana olevan käytävän seinää värittää Frida-juliste joka on ostettu Poster Storesta. Keramiikkakaktukset ovat Ikeasta. Sivupöydän Kati puolitti vanhasta pöydästä ja maalasi sen mustalla kalkkimaalilla.
Mitä olette vuosien mittaan remontoineet?
Olemme tehneet täällä kaiken jo vähintään kertaalleen. Emme ole kuitenkaan halunneet puuttua liikaa itse tilajakoon, jotta vanhan talon rytmi säilyisi. Avasimme ainoastaan hieman paria oviaukkoa ja teetimme pariovet, joita rakastan aina vain. Seuraavaksi vuoroaan odottaa uudelleen parikymmentä vuotta sitten remontoimamme pieni wc. Näin elämä kiertää remontista remonttiin, kun asuu vanhassa talossa.
Osmon tekemä neliönmallinen ruokapöytä on Katin lempihuonekalu. Kattovalaisin on By Rydénsin Gross. Tytär Ilta tuunasi lasiliukuovista kaksi peiliä. Ton-tuolit ovat Formesta ja matto Rugvistasta.
Ruokailuhuoneen takan päälle Kati on asetellut suvun valokuvia. Lisa Bengtssonin mäyräkoirataulu on perheen ensimmäisen mäyräkoiran muistolle.
Ruokailuhuoneen seinää koristava kipsifiguuri on saatu Osmon vanhemmilta lahjaksi, ja se on yksi Katin lempiesineistä. Vitriinikaappi on ostettu vanhan tavaran liikkeestä. Seinän maaliväri löytyi Tikkurilan Pro Grey -värikartasta.
Mikä on ollut suunnittelun punainen lanka?
Koti on muotoutunut pikkuhiljaa sisustuslöytöjen ja luovuuspuuskien rytmittämänä. Onneksi makuni on pysynyt vuosia pohjimmiltaan melko samana. Moni vanhassa talossa asuva jakaa ajatuksen, että toiminnallisuus ei ole niiden vahvuus. Olen räätälöinyt meidän tarpeisiimme sopivia säilytysratkaisuja, jotka sujuvoittavat arkea. Tykkään siitä, että sisustus on talon tyyliin sopiva, persoonallinen, kerroksellinen ja vaivattoman rento. Olen tavoitellut urbaanin vintagen tunnelmaa. Se vie ajatukseni Tanskaan. Viihdyn puuterisen taitetussa pehmeässä värimaailmassa. Viime aikoina taide on alkanut merkitä minulle enemmän. Seuraava hankintamme liittyykin luultavasti siihen. Taiteen ei tarvitse olla kallista ja nimekästä, vaan jotain, joka puhuttelee juuri meidän kodissamme.
Olohuoneen pellavasohva on Kruunukalusteesta ostettu Lill. Väriä huoneeseen tuo Trend Carpetista löytynyt Boucherouite-matto. Ikean sohvapöydän tytär Ilta tuunasi kullanvärisellä spaymaalilla. Lautalattiat on käsitelty Betolux Aqualla, sävy on Tikkurilan F484 Kalkki.
Millä perusteilla olet hankkinut tänne tavaroita?
Pidän silmät auki kaikkialla liikkuessani. Mieluiten olen kierrättäjä. Teen toisinaan heräteostoksia kirppareilla, ja ne ovat usein kaikkein parhaita löytöjä. Arvostan taitavaa suunnittelua, mutta suunnittelijan nimi ei itsessään ole minulle valintaperuste. Välillä löydän matkustellessani jonkin pakko saada -aarteen, jota raahaan mukana busseissa ja lentokentillä. Kun pääsen kotiin, saatan olla niin ärsyyntynyt kyseiseen esineeseen, että sille on löydettävä uusi koti. Näin on käynyt muun muassa isolle kehyspeilille ja eräille koon 44 umpipuisille kenkälesteille.
Katin työhuone sijaitsee kuistilla, josta on ovi puutarhaan. Useiden ikkunoiden ansiosta luonnonvaloa on runsaasti, ja se helpottaa värien parissa työskentelyä. Kati suunnitteli kuistille nelimetrisen penkin, joka kätkee sisäänsä arjen ihmeen, kodin kierrätyskeskuksen, josta on helppo napata pussi mukaan asioille lähtiessä.
Työhuoneensa hyllylle Kati on kerännyt tarpeellista mutta kaunista esineistöä. Hän pitää siitä, että tavarat ovat järjestyksessä vaikka ovatkin esillä. Käyntikorttia pitelevä puukäsi on Ikeasta.
Muistitaulun Kati on tehnyt itse. Pohjana on pöydänkansi, jonka päällä on vanua ja pingotettu kangas.
Työhuoneesta on suora yhteys takapihan puutarhaan ja pergolaan, jossa voi työskennellä lämpimimpinä päivinä. Kenkäteline on Ikeasta, kauniit siivousvälineet Andree Jardinin ja Torkel Designin mallistoista.
Yläkerran pikkukäytävän seinä on tapetoitu Boråsin jo lopetetulla tapettikuosilla. Kati sai vuosia sitten vanhan suloisen pikkupöydän lahjaksi ystävältään.
Makuuhuoneen musta seinä tuntuu maadoittavan rauhoittavalta. Peltoherneopetustaulu on Ebba Masalinin. Osa matkalaukuista on suvun vanhoja, osa on löydetty kirppiksiltä.
Ellie Cashman Designin mustapohjainen ruusutapetti tuo matalaan sängynpäätyseinään mielenkiintoa. Vihertävä viskoosimatto ja uutta päällystä odottava rahi ovat Jotexilta.
Korunaulakon Kati on tuunannut Ikean tauluhyllystä, jonka hän maalasi mustaksi ja lisäsi pohjaan ruuvikoukut.
Kati ja Ilta-tytär juttelevat työasioista usein yhdessä, sillä myös Ilta työskentelee sisustussuunnittelijana. Tässä ideoita vaihdetaan vanhempien rakentamassa pergolassa. Myös keinu on Katin ja Osmon itse tekemä, korituolit Ikeasta. Mäyräkoira Kalle osallistuu palaveriin.
Villiviini on ryöpsähtänyt ja vallannut pikkuhiljaa koko pergolan katon. Auringon paahtaessa se tarjoaa mukavasti varjoa.
