Reppureissaajapari hankki Suomen-kodiksi hirsitalon maalta: ”Saimme häälahjaksi kuivakäymälän”
Maailmalla vietettyjen vuosien jälkeen Petu ja Katariina Luukkala muuttivat sopivasti vinksahtaneeseen torppaan forssalaisen maaseudun rauhaan: ”Ystävämme eri puolilta maailmaa saapuvat tänne ihmettelemään Suomen kesää.”
T upaan kulkeutuu kukkapellon tuoksu. Petu Luukkala on juuri käynyt keräämässä kasvihuoneesta laatikollisen tomaatteja ja basilikaa, jotka hän ottaa kohta mukaan ravintolansa iltavuoroon. Puoliso Katariina Luukkala on tullut kotiin työhuoneeltaan ja jatkaa korumallien suunnittelua vielä kotikoneen ääressä. Myöhemmin illalla on hänen vuoronsa lämmittää sauna. Pihalta kuuluu pariskunnan tyttären, 7-vuotiaan Helgan iloinen nauru.
Tänne satavuotiaaseen torppaan Forssan maaseudulle Luukkalan perhe päätyi asumaan monen mutkan kautta. Vuonna 2007 poikamies Petu lähti reppureissaamaan maailmalle ja päätyi viettämään talven Australian lämmössä. Kesällä kotona käydessä polut kohtasivat jo ennestään tutun Katariinan kanssa.
”Koska halusimme jatkossakin nauttia Suomen kesäkuukausista, aloimme etsiä paikkaa, minne voisi aina palata”, Katariina muistelee.
”Talon piti olla halpa, keskellä metsää omassa rauhassaan ja lähellä järveä.”
Asukkaat: Yrittäjä Katariina Luukkala, 45, yrittäjä Petu Luukkala, 42, sekä ekaluokkalainen Helga, 7. Koirat Lucky ja Helmi, kissat Tyyne, Keke, Seppo ja Alma, sekä kukko Oskar ja yhdeksän kanaa.
Koti: Vuonna 1927 rakennettu hirsitalo Forssan seudulla.
Neliöt: 150 m2.
Asumismenot: Juoksevat menot 353 e/kk, lainanlyhennys 579 e/kk.
Myynti-ilmoitus toi pariskunnan rämpimään vanhan hirsitalon pihaviidakkoon. Talo oli seissyt hoitamattomana vuosia, ja sen kunto arvelutti. Kun restaurointialalla toimiva ystävä tökki hirsirungon kauttaaltaan puukolla läpi ja totesi, ettei talo ollutkaan niin pommi kuin aluksi arveltiin, päätyivät Katariina ja Petu tekemään tarjouksen.
Kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa koti oli valmis vastaanottamaan uuden perheenjäsenen.
Remonttikotina parakki
Ensimmäisenä kesänä 2016 pariskunta keskittyi raivaamaan puutarhaa. Talven lähestyessä he lensivät jälleen Australiaan. Muutamaa kuukautta myöhemmin Katariina oli raskaana. Kesäkodista piti saada nopeassa tahdissa vakituinen, jotta pieni perhe voisi asettua aloilleen – ainakin joksikin aikaa.
Seuraavana keväänä Katariina ja Petu aloittivat perinnemenetelmiä kunnioittavan remontin säästäen mahdollisimman paljon vanhaa. Väliaikaisena asuntona toimivat pihalle tuotu parakki ja pihasaunan pieni kamari.
Remontin jälkeen Katariina sisusti huoneet taloon jääneillä alkuperäisillä kalusteilla, kirppislöydöillä ja saaduilla aarteilla. Ammattikokki Petu sai keittiöön uudet tasot ja kodinkoneet. Kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa koti oli valmis vastaanottamaan uuden perheenjäsenen.
Joskus, kun on oikein kylmää, pimeää tai kamala keli, ärsyttää lähteä kantamaan puita saunalle.
Häälahjaksi käymälä
Seitsemän aikoihin illalla Katariina aloittaa saunanlämmitysrituaalin. Hän suuntaa Ikea-kassin kanssa liiteriin ja kerää riittävästi puita kiuasta varten. Jos vesipata on tyhjillään, Katariina avaa kaivolta tulevan letkun hanan ja tekee toisetkin tulet.
Katariinalle nämä hetket ovat meditatiivisia. Hän istuu kylmässä saunassa ja odottaa, syttyykö tuli ensimmäisellä yrittämällä. Saunominen on mielessä metsäretkilläkin. Kun joku perheestä huomaa tuohenpalasia, hän kerää ne talteen sytykkeiksi. Helga on näppärä nyppimään sytyketuohta koivuklapeista.
”Joskus, kun on oikein kylmää, pimeää tai kamala keli, ärsyttää lähteä kantamaan puita saunalle. Tunne menee kuitenkin nopeasti ohi, kun palkintona on suloiset löylyt”, Katariina sanoo.
Ulkosaunan lisäksi myös vessa löytyy pihalta. Kukaan edellisistä omistajista ei ollut teettänyt taloon wc:n vaatimaa viemäröintiä, eivätkä Katariina ja Petu halunneet muuttaa tätä.
”Matkoillamme Australiassa yövyimme paljon leirintäalueilla ja puskaparkeissa. Kuivina kausina veden säännöstely oli tavallista, eikä kallisarvoisia pisaroita vedetty vessasta alas. Tämä sai meidät kyseenalaistamaan tutun käytännön. Miksi pitäisi olla vesivessa, kun muitakin vaihtoehtoja on”, Petu sanoo.
Aluksi perheellä oli käytössään pelkkä ulkohuussi, jonne he saivat toivomansa häälahjan: kompostoivan kuivikekäymälän. Helgan kasvaessa he päätyivät hankkimaan talon yläkertaan erottelevan kuivakäymälän.
Talon vesi tulee pihan kaivosta, ja se lämpenee lämminvesivaraajalla. Vesipisteet ovat keittiössä ja yläkerran käymälässä. Nykyaikaisuuksiin kuuluu myös pesukone. Tiskikoneestakin Katariina aina välillä haaveilee, kunnes unohtaa koko asian. Jos tiskivuori alkaa lannistaa, saattaa Petu heittää astiat laatikoissa auton takakonttiin ja käy pesemässä ne ravintolansa tiskikoneessa.
Viljelyalue suurenee tasaiseen tahtiin joka vuosi.
Turvana yhteisö ja puutarha
Katariina uskoo, että asenne omavaraisuutta, maaseutua ja perinteitä kohtaan on muuttunut viime vuosina aiempaa myönteisemmäksi. Petu ja Katariina ovat löytäneet somen kautta paljon samanhenkisiä ihmisiä.
Yhteisö löytyy myös pieneltä kylältä. Se on vain yksi maaseudulla asumisen hyvistä puolista.
”Olemme täällä pitkälti omassa rauhassamme, varsinkin talvikausina. Järvelle on noin sata metriä matkaa. Siellä minä kalastan ja käymme yhdessä uimassa. Talvisin kelkkailemme jäällä”, Petu kertoo.
Kaikki palvelut löytyvät kohtuullisen etäisyyden päästä. Koulukyyti vie Helgan Koijärven koululle, jossa hän on saanut käydä päiväkodista lähtien tuttujen opettajien ja kavereiden parissa. Liikenneruuhkia ei ole, joten matkat taittuvat sujuvasti.
Maalla asumisessa on toki haasteensa. Perhe tarvitsee kaksi autoa, jotta molemmat aikuiset pääsevät töihin. Kunnolla toimivaa nettiyhteyttä he joutuivat etsimään pitkään, jotta töiden teko sujuisi kotonakin. Sähköjohdot kulkevat alueella vielä pylväiden varassa, ja sähkökatkoja on toistuvasti.
”Ensimmäisellä kerralla ihmettelimme, toisella olimme jo varautuneita. Meillä on kotona varasulakkeita, ladattuja otsa- ja taskulamppuja, erilaisia ladattuja varavirtalähteitä, kynttilöitä, nuudeleita ja eläimille ruokaa. Myös netti toimii varavirtalähteen avulla, joten saamme yhteyden ulkomaailmaan”, Katariina toteaa.
Omavaraisuutta perhe on pyrkinyt lisäämään myös perehtymällä puutarhanhoitoon. Seuraavana projektien jonossa on maakellari, jotta puutarhan antimet säilyisivät vielä paremmin talven varalle.
”Olemme molemmat maalta kotoisin, ja vanhempani olivat tekemisissä viljelyn kanssa koko työuransa ajan. Ehkä eniten meitä inspiroi Australian aikainen vuokraisäntämme, joka oli ahkera ja innokas kotitarvekasvattaja”, Katariina sanoo.
Pihan tilavassa kasvihuoneessa kasvavat tomaatit, chilit, yrtit ja kesäkurpitsat. Hietamaa on hyvä kasvualusta, jossa viihtyvät perunat, porkkanat, mansikat sekä herneet. Viljelyalue suurenee tasaiseen tahtiin joka vuosi. Petu hyödyntää itse kasvatettuja yrttejä ja vihanneksia myös ravintolassaan. Syksystä on tullut yksi perheen suosikkivuodenajoista, koska silloin heistä tulee täysin sekopäisiä sienestäjiä. Marjojakin tarttuu mukaan retkiltä. Metsän antimista iso osa päätyy ravintola-asiakkaiden lautasille.
Hyötyä tulee myös toiseen suuntaan. Petu tuo ravintolan kompostit kotiin, joten perheen kanat syövät ravintolatason ruokaa. Koirat puolestaan voivat hyvin ja niiden turkki kiiltää, kun ruokaan lisätään kotikanojen munia.
Turvana yhteisö ja puutarha
Petu ja Katariina ovat luoneet tänne arjen, jonka ohjaksissa he ovat itse. Yrittäjinä he osaavat arvostaa vapautta määrätä aikataulustaan. Elämä luonnon lähellä on opettanut arvostamaan perusasioita, kuten sitä, että talo pysyy lämpimänä ja että kaivosta tulee vettä. Talonväki on oppinut kärsivällisyyttä. Keskeneräisyyskin on siedettävää.
Toisaalta perhe osaa myös nauttia matkoista maailmalle ja kaupungin sykkeestä, kun on sen aika. Helgakin on jo kokenut matkailija, joka oppi kävelemään Brasiliassa, uimaan Thaimaassa ja surffaamisen alkeita Australiassa. Perhe ei edelleenkään nauti talven kylmyydestä, joten he työskentelevät täysillä osan vuodesta ja lomailevat alkuvuodesta pitkän kaavan mukaan.
Ystävät maailmalta saapuvat Forssan maaseudulle ihmettelemään Suomen kesää.
Juhannuksena hirsitalon pihalla seisoo parhaimmillaan kymmenkunta telttaa.
Vierailijat kilpailevat vuoroistaan hakata halkoja ja lämmittää saunaa.
”Kymmenen vuoden päästä olemme luultavasti palanneet entiseen rytmiin, eli emme ole ollenkaan talviaikaan Suomessa", Petu arvelee.
”Tämä talo kuitenkin on ja pysyy, ja tänne palaamme aina muuttolintujen myötä. Kesät Suomessa ovat ihan parasta.”
”Hyötypuutarhan ei tarvitse tulla koskaan valmiiksi”
Kuka on perheen kovin siivooja?
Petu: Jokainen pyrkii järjestämään omat sotkunsa ajan ja mahdollisuuksien puitteissa. Minä hermostun sotkusta ensimmäisenä.
Kata: Ja kaksi kertaa kuukaudessa käy siivooja hoitamassa suuremmat siivoukset.
Helga: Minä siivoan, iskä hermostuu.
Mitä teillä tapahtuu aamuisin klo 7–8?
Petu: Olen ollut myöhään töissä, joten olen todennäköisesti vielä nukkumassa.
Kata: Aamutoimien jälkeen vien Helgan koulutaksille ja jatkan matkaa työhuoneelle.
Helga: Pestään hampaat, puetaan päälle, syödään aamupalaa ja mennään kouluun.
Mikä on porukan yhteinen herkku?
Petu: Pizza. Parhaan pizzan teen tietysti minä, perheen pizzaiolo!
Kata: Avokado maistuu kaikille. Helga syö sitä aamu- ja välipalaksi lusikalla kuoresta.
Helga: Kaikki tykkää syödä sipsejä, kun on yhteinen leffailta.
Mistä kodin tavarasta et luopuisi?
Petu: Saunan kiuas on elinehto.
Kata: Pesukone – pakkorako.
Helga: Askartelupöytä. Se on isovaarin vanha ja minulle hirveän tärkeä.
Mikä on kodin ikuisuusprojekti?
Petu: Lattialistat. ”Oli kiire saada tavarat sisälle. Kyllä ne ehtii sitten myöhemminkin”. Ajatukseen varmaan moni samastuu.
Kata: Hyötypuutarha on ikuisuusprojekti, jonka ei tarvitsekaan tulla valmiiksi. Se elää ideoiden ja inspiraation mukaan. Viimeksi projektina oli kaksi isoa kohopenkkiä.
Helga: Maja. Isä kaatoi puita, josta tuli isoja kuusen oksia. Niistä tehdään toinen seinä majaan. Haluan majaan myös pihasuihkun.
Hauskin asia, mitä teette yhdessä?
Petu: Uiminen. Oli maanosa mikä tahansa, se on parasta.
Kata: Metsäretket. Sienestys, marjastus, koirien riemu, kun ne juoksentelevat metsässä. Rauha, hiljaisuus, puut. Helga vie usein kavereita metsäretkille, se on heistä jännittävää.
Helga: Lautapelit. Olen innostunut shakista, jota pelaan iskän kanssa ja iskän kaverin kanssa netissä. Suosikkipelejä ovat Afrikan tähti ja Muuttuva labyrintti. Korttipeleistä kaikki tykkäävät Unosta.
Mikä on seuraava hankinta kotiin?
Petu: Luultavasti uusi kiuas.
Kata: Rakennetaan maakellari. Haaveena olisi uusia koko pihasauna.
Helga: Minulle isompi vaatekaappi.
