Uskomaton hopeahääpäivälahja – Rauhalinnan pitsihuvila kunnostettiin vaivoja ja varoja säästämättä
Tornein, parvekkein ja pitsimäisin puuleikkauksin koristeltu vaaleanpunainen Rauhalinnan huvila seisoo korkean rinteen laella, Haapaveden rannalla. Kauppaneuvos Kyösti Kakkonen on toteuttanut Rauhalinnassa noin kymmenen miljoonan euron saneerausurakkaa, jossa huvila on palannut alkuperäiseen loistoonsa.
Vartin ajomatka Savonlinnan keskustasta vie läpi itäsavolaisen maalaismaiseman. Yhtäkkiä edessä aukeaa uskomaton rakennus, joka on kuin satulinna. Vain hevoskärryt ja kuninkaalliset puuttuvat pääsisäänkäynnin edestä. Korkean, punaharmaan kivijalan päällä kohoava punavalkoraidallinen pitsiunelma voisi hyvin olla Tuhannen ja yhden yön saduista.
Haapaveden rannalla sijaitseva Rauhalinna on alun perin ollut kesähuvila, kenraaliluutnantti Nils Henrik Weckmanin hopeahääpäivälahja vaimolleen Almalle. Huvilapalsta erotettiin Säämingin kunnan Lehtiniemen kartanon maista, koska Alma Weckman oli kartanon silloisen omistajan, everstiluutnantti Konstantin Lönneströmin tytär. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1897, ja valmista tuli vuonna 1900.
Nils Henrik Weckman suunnitteli ja rakennutti huvilan hyvin erikoiseksi tyylien ja koristeaiheiden yhdistelmäksi. Suunnittelussa häntä auttoi arkkitehti Allan Schulman, joka työskenteli silloisen Yleisten rakennusten ylihallituksen palveluksessa.
Aivan kokematon Weckmankaan ei ollut rakennushommissa, sillä hän oli opiskellut rakennustaitoa Pietarissa valtakunnan parhaiden arkkitehtien johdolla. Rauhalinnaan tuli ehkä juuri heidän inspiroimanaan paitsi venäläistä huvila-arkkitehtuuria myös arabialaisia pylväsaiheita sekä sveitsiläistyylistä leikkaus- ja listakoristelua.
Ennen nykyistä restaurointia rakennus oli kymmenen vuotta tyhjillään ja pääsi entistä huonompaan kuntoon.
Huvilan alkuperäiseen muotoon kuului jopa liki 30 metriä korkea minareettitorni, jota tosin jouduttiin lyhentämään 1920-luvulla, kun sen rakenteet eivät kestäneet Pohjolan kovia sääoloja.
Sama hätkähdyttävä tyylien kirjo jatkuu huvilan loistokkaissa sisätiloissa. Kerrokset polveilevat huoneesta toiseen kulkiessa, ja varsinkin kahden kerroksen korkuinen suuri sali vie juhlavuudessaan ajatukset kauas menneeseen maailmaan. Turkkilaisen huoneen tummat sävyt ja värilliset ikkunalasit tihkuvat outoa mystiikkaa.
Makuuhuoneet ovat tilavia, ja niissä on ajan hengen mukaisesti kirjoituspöytä ja oleskeluryhmä. Kattoja koristavat näyttävät kasviaiheiset maalaukset.
Ennen nykyistä restaurointia rakennus oli kymmenen vuotta tyhjillään ja pääsi entistä huonompaan kuntoon.
Rauhalinnan omistaa kauppaneuvos Kyösti Kakkosen ja hänen veljensä Kari Kakkosen kiinteistöyhtiö. Huvila ja sitä ympäröivä laaja maa-alue hankittiin neljä vuotta sitten 600 000 eurolla pakkohuutokaupassa. Sen jälkeen Kakkonen alkoi toteuttaa mittavaa saneerausurakkaa, jonka ansiosta huvila on palannut alkuperäiseen loistoonsa. Urakka on maksanut tähän mennessä noin kymmenen miljoonaa euroa.
Rauhalinna pysyi Weckmanin suvulla vuoteen 1924 asti, minkä jälkeen rakennus toimi monenlaisessa käytössä, joista yksikään ei tehnyt huvilalle hyvää muttei toisaalta tuhonnutkaan sen arvokkaita pintoja ja rakenteita: Puolustusvoimien radiokuunteluasemana, Ilmavoimien tukikohtana, Aliupseeriliiton lomakotina, kansakouluna ja matkailukäytössä.
1970-luvulla huvila siirtyi puolustusministeriöltä Rakennushallitukselle ja vuokrattiin matkailukäyttöön. Rakennusta on entisöity Museoviraston valvonnassa kahteen otteeseen, ensin vuonna 1973 ja toistamiseen vuosina 1987–88.
Ennen nykyistä restaurointia rakennus oli kymmenen vuotta tyhjillään ja pääsi entistä huonompaan kuntoon.
Kun Kakkonen hankki huvilan, se näytti silmämääräisesti katsottuna kestäneen hyvin aikaa, mutta lähempi tarkastelu paljasti lahoa siellä ja lahoa täällä. Myös ympäristö oli jätetty hunningolle.
Poikkeuksellisen vaativan projektin suunnittelusta on vastannut Arkkitehtitoimisto OOPEAA johtajansa, arkkitehti Anssi Lassilan johdolla. Projektiarkkitehtina on toiminut Iida Hedberg. Heidän työhönsä ovat kuuluneet myös Rauhalinnan viereen nousseet moderni vierastalo ja rantasauna. Toimistoa auttoi restaurointivastaavan ominaisuudessa rakennusarkkitehti ja -konservaattori Maria Luostarinen.
Rauhalinnan pelastusoperaatio on työllistänyt lähes neljän vuoden ajan useita Savonlinnan seudun yrityksiä, kirvesmiehiä, puuseppiä ja maalareita.
Restauroinnin yhteydessä uusittiin suuri määrä tekniikkaa: lämmitysjärjestelmä, käyttövesiputkisto, ilmanvaihto ja sähköt. Lämmitystä varten asennettiin maalämpö. Tekniikan lisääntyessä tarvittiin lisää huoltotiloja ja niitä saatiin, kun vierastalon alle sijoitettiin konehuone.
Huvilan ulkoseinät uusittiin paikoin kokonaan, samoin parveke- ja tornirakenteet. Samalla palautettiin etelänpuoleisen makuuhuoneen ikkunan pyöreä muoto, jonka malli saatiin vanhasta valokuvasta.
Alkuperäisistä sisäkatoista pystyttiin säilyttämään suurin osa, ja vain noin kymmenesosa edellytti korjaamista. Sisätilojen seinät on maalattu tai tapetoitu ja alkuperäiset parketit hiottu ja lakattu.
Niin sisä- kuin ulkomaalauksissa käytettiin mahdollisimman tarkasti alkuperäisiä sävyjä. Maalipinnat vastaavat historiallisia kerrostumia, jotka löydettiin huolellisen kartoituksen avulla. Pintoja on maalattu ja uudelleenmaalattu vuosien varrella moneen kertaan, ja aikojen saatossa värit ovat vaihdelleet.
Myös tapetit mukailevat historiallisia tapetteja, vaikka ne eivät täysin vastaakaan alkuperäisiä. Tapetit on kuitenkin valittu niin, että ne ovat lähellä rakennuksen valmistumisajankohdan mukaisia malleja.
Osa uusista kylpyhuoneista oli jo aikaisemmin nykyisillä paikoillaan, ja osalle on etsitty sopiva tila peruskorjauksen yhteydessä.
Kahden kerroksen korkuisessa ruokasalissa aistii 1900-luvun alun huvilaelämän hengen. Tunnelma välittyy autenttisista rakenteista ja koristeleikkauksista. Ruokapöydän alla on presidentti Paasikivelle kuulunut itämainen matto.
Rauhalinnaa ympäröi yli sadan hehtaarin metsäalue, ja rantaviivaa on 3,4 kilometriä. Polkujen varrelle on sijoitettu Kyösti Kakkosen keräämään taidekokoelmaan kuuluvia eläinaiheisia patsaita.
Rauhalinnasta ei ole tullut yksityiskotia, vaan se tarjoaa korkeatasoista majoitusta ja elämyksiä luonnonkauniissa miljöössä. Sen kolmeen rakennukseen voidaan majoittaa 10 pariskuntaa tai lapsiperheellisiä liki 30 henkilöä. Palveluihin kuuluu jopa yksityiskokki.
Päärakennuksessa yöpyvä voi aistia 1900-luvun alun huvilaelämää. Tunnelma on kaikin puolin autenttinen, ja myös joidenkin huoneiden modernit huonekalut sulautuvat osaksi koristeellista miljöötä.
Rauhalinnan restaurointi on ehditty huomata myös ulkomailla. Huvila on vastikään valittu kansainvälisen The Plan Award 2023 -kilpailun finalistiksi kategoriassa peruskorjaus.
Paanutettu vierastalo Käenpoika
Rauhalinnan päärakennusta ja pihapiiriä täydentää OOPEAA-toimiston piirtämä vierastalo, jonka nimi on Käenpoika. Siihen on sijoitettu osa Rauhalinnan majoitustiloista.
Uudisrakennuksen veistoksellinen arkkitehtuuri on yhdistelmä yksinkertaisuutta ja yllätyksellisyyttä. Se on joka suunnasta nähtävissä yhtenä kappaleena, mutta eri kohdista tarkasteltuna se tarjoaa uusia ja erilaisia näkymiä.
Kantavana runkomateriaalina on massiivipuuelementti CLT, joka on mahdollistanut ekologisen ja nopean rakennustavan.
Harjakattoinen rakennus on verhottu kauttaaltaan salmiakin muotoisella keittomaalatulla mäntypaanulla. Paanu on materiaalina perinteinen, mutta sen maalaaminen punaiseksi on poikkeuksellista. Paanutus yhdistää uuden rakennuksen osaksi puurakentamisen käsityötaidon jatkumoa, joka on läsnä huvilan taidokkaassa ornamentiikassa.
Kokonaisuuden täydentävät arkkitehtitoimiston suunnittelemat rantasauna ja sen edustalla oleva, kahdelle höyrylaivalle mitoitettu laiturialue, jonka päätyyn nousee pooki eli tunnusmajakka.
