Kolme ystävystä osti vuosia tyhjillään seisseen varuskuntasairaalan ja remontoi sen loft-asunnoiksi itselleen ja myyntiin
Lappeenrantalaiset tuntevat hyvin Rakuunamäen, mutta sen viereisellä mäellä seisova sairaala oli jäänyt monelta huomaamatta. Kun Tuomas Partinen kavereineen päätti remontoida rakennuksen asunnoiksi, kiinnostus oli valtavaa.
Anna-Sofia Lyyra ja Tuomas Partinen olivat tunteneet toisensa vasta puoli vuotta, kun Anna-Sofia, tutummin Sohvi, muutti vuonna 2021 silloisesta asuinpaikastaan Lahdesta Lappeenrantaan Tuomaksen luo.
Sen jälkeen asiat ovat edenneet avoparin elämässä hengästyttävään tahtiin. Ensimmäinen yhteinen koti sijaitsi kaupungin keskustassa 1950-luvun kaksiossa. Tuskin he silloin arvasivat, että seuraavan kodin osoite olisi lappeenrantalaisten himoitsemassa, Museoviraston suojelemassa tiilirakennuksessa. Yhteiselämän toinen kaksio olisi tosin tuplasti ensimmäistä isompi ja kuutisenkymmentä vuotta vanhempi.
Vuoden 2020 lopulla Tuomas teki kahden ystävänsä ja yhtiökumppaninsa kanssa kaupat tyhjillään seisseestä entisestä varuskuntasairaalasta. Rakuuna Group sai rahoituksen sijoitukselleen sillä ehdolla, että rakennettaville asunnoille löytyisi riittävästi varauksia. Ostajien perään ei tarvinnut toreilla ja turuilla huhuilla, sillä halukkaita ilmoittautui enemmän kuin asuntoja oli tarjolla.
Seuraavana vuonna saneeraustyö oli täydessä vauhdissa. Sohvi, 31, ja Tuomas, 34, raahasivat aika ajoin työpäiviensä päätteeksi raskaita laattoja, harkkoja tai kiukaankiviä pihalta sisälle toiseen kerrokseen; hissiä vuonna 1890 valmistuneessa rakennuksessa ei ollut. Kivipölyä leijaili huoneissa niin sakeasti, ettei eteensä nähnyt.
Kesäkuun viimeisenä päivänä vuonna 2022 pariskunta muutti uutuuttaan hohkaviin tiloihin. Näkymä riisui aseista: ei pölyä, ei sameita ikkunaruutuja. 95 neliön loft-asunto näyttäytyi valoisana, juuri sellaisena, jolle Tuomaksen sydän oli ensinäkemällä ennen saneerausta sykähtänyt. Asunto oli kodikas ja aistikas, mikä oli puolestaan sisustuksesta kiinnostuneelle Sohville sydämenasia.
Pariskunta asettui taloksi Nipsu-corginsa kanssa. Elämänmuutokset eivät jääneet kuitenkaan siihen.
Sairaalanmäen varuskuntasairaala toimi tehtävässään rakentamisvuodestaan aina vuoteen 2018 saakka. Venäläiset rakensivat suomalaisen arkkitehdin Sebastian Gripenbergin suunnitteleman sairaalan Lappeenrannan rakuunarykmentin alueelle hieman erilleen muusta kasarmialueesta kulkutautivaaran vuoksi.
– Rakennus maastoutuu reilun 5 000 neliön tontille, omalle mäelle puiston keskelle. Siksi moni lappeenrantalainen ei ole sen olemassaoloa tajunnut, Sohvi kertoo.
Armeijan käytössä olleelle alueelle ei ollut muutenkaan pääsyä 1990-luvulle saakka. Avautumisensa jälkeen Rakuunamäestä on sukeutunut yksi kaupungin trendikkäimmistä kaupunginosista, joka vetää puoleensa niin asukkaita kuin yrityksiä.
Väljästi rakennettu alue on viihtyisä. Kulkutiet ovat leveitä, sillä ne mitoitettiin alun perin hevosten ja panssarivaunujen ajoväyliksi. Museovirasto valvoo yhä tarkkaan, ettei yleisilmettä pilata grillikatoksilla tai pyörävarastoilla.
Tiesin, että kasarmirakennuksia on muutettu muualla jonkin verran kodeiksi.
Tuomas oli kolunnut Rakuunamäkeä jo monet kerrat ennen asuntokauppoja. Kiinteistöbisneksen ammattilaisena ainutlaatuiset rakennukset kiinnostivat. Tuomas työskentelee teknisenä johtajana Isännöintitoimisto Istossa. Hän on myös Rakuuna Groupin hallituksen puheenjohtaja sekä asuntosijoittaja.
– Tiesin, että kasarmirakennuksia on muutettu muualla jonkin verran kodeiksi, ja olin nähnyt esimerkkejä siitä, miten hienoja niistä oli tehty. Kun pääsin sisälle tähän rakennukseen, näin sen potentiaalin. Ulkoapäin rakennus on äärimmäisen koristeellinen. Ei samanlaisia enää nykypäivänä rakenneta, Tuomas toteaa.
Sohvi työskentelee matematiikan, fysiikan ja kemian opettajana yläkoulussa. Hän arvostaa erityisesti sitä, että kodin ympärillä on metsää ja omalla tontilla luontoa.
– Emme asu betoniviidakossa. Tämä on yksityisempi mutta myös viihtyisämpi alue, hän sanoo.
Kodin ikkunoista näkyy puita, ja jos oikein pinnistää, joskus jopa häivähdys Saimaata.
Vajaan vuoden aikana rakennukseen syntyi yhdeksän erikokoista loft-asuntoa. Huoneistojen koot vaihtelevat 23 neliöstä 113 neliöön. Rakuuna Groupin rakentajista kaksi muutakin osti asunnon itselleen ja muutti Tuomaksen ja Sohvin naapuriin.
– Se loi luottamusta myös muihin ostajiin, Tuomas kuvaa.
Sohvi ja Tuomas saivat ensimmäisten joukossa valita mieleisensä asunnon. Valinta kohdistui kaksikerroksisen rakennuksen yläkerroksen päätyhuoneistoon, josta avautui yhdeksän kahden ja puolen metrin korkuista ikkunaa kolmeen eri ilmansuuntaan. Asunto kylpisi valossa, eikä kaihtimia tarvitsisi sulkea!
Yläkerros on osoittautunut hyväksi valinnaksi, joskin rakennusvaiheessa portaita ramppaava kaksikko olisi varmasti arvostanut hissiä. Sellaista ei voi edes rakentaa, koska suojelusääntöjen vuoksi kerrosten väliseen välipohjaan ei saa porata reikiä.
Vahvimmin suojelu koskee rakennuksen julkisivua. Muun muassa parvekkeita ei saanut rakentaa, ja uusien ikkunoiden piti näyttää prikulleen samoilta kuin vanhat ja olla alkuperäisten tavoin puiset. Se oli kallista puuhaa.
Sisätiloissa saneeraajilla oli vapaat kädet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Reikiä ei esimerkiksi saanut tehdä kattojen kappaholveihin, eikä huoneistoja voinut muuttaa kaksikerroksisiksi, vaikka hulppea tilamäärä olisikin sen sallinut.
Sohvi ja Tuomas hyödynsivät 4,5 metrin huonekorkeuden rakentamalla olo-keittiötilaan parven. Tällä hetkellä se palvelee enimmäkseen Tuomaksen työ- ja Sohvin askartelupisteenä. Pariskunnan mielikuvissa parvi muuntuu tosin moneen muuhunkin tarkoitukseen.
TUOMAS JA SOHVI panostivat kodin suunnittelussa muodin uusimpien virtausten sijaan ajattomuuteen. Työnjako sujui ongelmitta, sillä he tunsivat vahvuusalueensa: Tuomas keskittyi tekniikkaan, Sohvi sisustukseen.
– Suunnitteluun kannattaa panna aikaa. Minulta upposi materiaalivalintoihin satoja tunteja, Sohvi paljastaa.
Lopulliset valinnat syntyivät kuitenkin yhteistuumin, sillä makumieltymykset osuivat yksiin.
Lempipaikkojen kärkeen pariskunta nostaa olo-keittiötilan. Keittiösaarekkeen ääressä on kiva kokkailla, ja nurkassa loimottava tulisija vangitsee katseen illan hämärässä.
Tilan kiistaton katseenvangitsija on silti punatiilinen seinä.
– Ensin seinä piikattiin, sitten hiekkapuhallettiin, sen jälkeen imuroitiin ja tehtiin pölynsidontakäsittely. Hiekkapuhalluksen aikana eteensä ei nähnyt metrin vertaa, Tuomas kuvaa.
– Seinän esiin ottamisessa piti olla osaavia ihmisiä. Seinään ei saanut jättää jälkiä, Sohvi jatkaa.
Osaamisensa panivat peliin kaikki rakennuksen kimpussa ahertaneet ammattiurakoitsijat. Tuomaksella oli kiinteistöalan asiantuntijana hyvät tekijät tiedossa monien aiempien projektien ansiosta. Esimerkiksi vesikaton maalaukseen ei riittänyt tavallinen kattomaali, vaan liisterimäinen paksu erikoismaali.
Olo-keittiötilan seiniin ja kaapistoon Sohvi ja Tuomas valitsivat hillityn värimaailman rauhoittaakseen ”visuaalista kohinaa”, kuten Sohvi sanoo. Kodin tunnelmaa he vaihtelevat muun muassa valaistuksella; lämpimillä ja kylmillä värilämpötiloilla syntyy ihmeitä. Valopisteitä on siroteltu katossa kulkeviin kiskoihin sekä parven alapuoliseen mustaan palkkiin. Valo tuikahtelee myös tiiliseinästä heijastuen ikkunasta ulkona käyskentelevien iloksi.
– Voimme himmentää ja säätää valoja tarpeen mukaan. Meillä on arkivalaistus ja juhlavalaistus, Sohvi sanoo ja nauraa.
Erityisen onnistunut valaistus kätkeytyy nuorenparin toiseen lempipaikkaan: saunaan ja kylpyhuoneeseen. Laatoitukseen he valitsivat hillityt tumman- ja vaaleanharmaat sävyt. Rentoutumista edistää sekin, että kodin pyhään paikkaan ei viedä teknisiä laitteita. Kylpiessä rauhoitutaan ja keskitytään yhdessäoloon.
ISO MUUTOS Sohvin ja Tuomaksen elämään tapahtui joulukuussa 2023. Heille syntyi esikoinen, Eliel. Kotia tuli katsottua uusin silmin: soveltuiko se lapsiperheelle? Kyllä soveltui, sillä kaksio oli suunniteltu alun perin moneen tarpeeseen muuntuvaksi.
Kodinhoitohuone taipui vaipanvaihtoon, ja isoon pesualtaaseen mahtui näppärästi vauvan kylpyamme. Kun poika varttuisi, hän saisi vanhempien makuuhuoneen. Äiti ja isä siirtäisivät makuusijansa parvelle. Leveässä käytävätilassa perheen pienin voi harjoitella motorisia taitoja, tehdä kuperkeikkoja ja kiipeillä puolapuilla.
Vanhemmat voisivat kertoa pikku-Elielille, että hänen kotinsa oli aiemmin palvellut sotilassairaalan vuodeosastona ja moni lappeenrantalainen oli maannut puoli metriä paksujen seinien sisällä hoidettavana. Yksi heistä oli ollut eno, äidin veli.
Moderni kaksio entisen varuskunnan suojassa on perheelliselle monin tavoin mielekäs asuinpaikka. Omalta kotiovelta pääsee helposti ulkoilemaan niin kaupunkiin kuin luontoon. Torin vilinään on vajaa kilometri, Saimaan rannalle muutama sata metriä. Omalla piha-alueella voi jututtaa asukasyhteisön viherpeukaloita tai parantaa maailmaa naapuriperheiden kanssa. Jos sataa, voi soittaa naapurin ovikelloa ja hipsaista kylään.
