Meidän Talo

Jättiremontti ruuhkavuosien pyörteissä: näin 1960-lukulainen rivitaloasunto muuttui perheen moderniksi unelmakodiksi

Jättiremontti ruuhkavuosien pyörteissä: näin 1960-lukulainen rivitaloasunto muuttui perheen moderniksi unelmakodiksi
1960-luvulla rakennettu, lähes alkuperäisessä kunnossa ollut rivitaloasunto ei herättänyt heti Katarina ja Björn Henriksenin kiinnostusta. Yllättävän sattuman ja täydellisen remontin jälkeen perhe ei voisi olla onnellisempi.

Eteisessä oli vastassa myrkynvihreä kukkatapetti ja pyöreä holvikaari. Tila oli pimeä, ja hyvä, jos siinä mahtui edes kääntymään. Kannattaako edes riisua kenkiä ja mennä peremmälle, mietti Katarina Henriksen miehensä Björnin kanssa keväällä 2016 astuessaan sisään Espoon Lystimäessä sijaitsevaan rivitaloasuntoon.

Pikainen kierros riitti. 1960-luvulla rakennettu huoneisto oli alkuperäisessä kunnossa, eikä suuri remontti houkutellut pian kasvavaa perhettä.

– Toiveenamme oli löytää hyväkuntoinen koti, sillä remontti pienten lasten kanssa tuntui ajatuksena raskaalta. Odotin silloin 2-vuotiaalle Kevinille pikkuveljeä, Katarina kertoo.

Katarinan, Björnin ja heidän lastensa koti sijaitsee Espoon Lystimäessä.
Keittiö ja olohuone ovat nykyään yhtä avaraa tilaa. Vanhat ikkunat kunnostettiin ja maalattiin.
Tältä keittiö ja olohuone näyttivät ennen remonttia.
Keittiön siirtäminen ja saunan rakentaminen vanhaan kylmäkellariin olivat luvanvaraisia töitä.
Ruuanlaitosta nauttivalle Björnille on tärkeää keittiön toiminnallisuus. Mieleiset kodinkoneet löytyivät Siemensin valikoimasta.
Saarekkeeseen upotettu liesituuletin on huomaamaton.
Katarina ja Björn Henriksen ovat tyytyväisiä remontin lopputulokseen. Asunnon pohja sopii hyvin lapsiperheen tarpeisiin, kun kaikki perustoiminnot ovat samassa kerroksessa. Lapset Ted, 3, (vas.) ja Kevin, 5, nauttivat mehusta ruokapöydän ääressä, jonka yläpuolella on Katarinan kummitytön akryyliväreillä maalaama taulu.
Keittiön kaapistojen takana kulkee ilmastointiputkia, minkä vuoksi päätyseinä on kahdessa tasossa. Välitila hyödynnettiin kekseliäästi ja siihen nikkaroitiin kapea kirjahylly.

Perhe jatkoi asuntonäytöillä kiertämistä, mutta mitään sopivaa ei tullut vastaan. Ei edes, vaikka uuden kodin mahdollista sijaintialuetta laajennettiin. Lystimäen rivitalokin oli jo ehtinyt unohtua, kunnes asuntoilmoitus tuli uudelleen vastaan puoli vuotta myöhemmin. Onnellista sattumaakin tarvittiin.

– Kuulimme, että kouluaikaiset tuttuni olivat remontoineet samassa rivitaloyhtiössä asunnon ja pääsimme katsomaan sitä. Vaaleat pinnat ja valoisuus antoivat meille uskoa, että kunnostamalla naapurihuoneiston mekin saisimme omannäköisen kodin, Katarina sanoo.

Asunnon pohjaratkaisu sopi myös perheen tarpeisiin, sillä kaikki perustoiminnot olivat näppärästi yläkerrassa.

– Alakerta tuli meille bonuksena, Katarina kertoo.

Olohuoneen ja portaikon välistä purettiin osa seinästä, jotta tilasta saatiin avarampi. Touhukkailla pojilla Tedillä (edessä) ja Kevinillä on taloyhtiössä samanikäisiä leikkikavereita.
Tältä kodissa näytti ennen remonttia.
Katarina halusi kotiin riittävästi säilytystilaa. Vierashuoneelle ei ollut tarvetta, joten neljäs makuuhuone muutettiin vaatehuoneeksi. Seinustoille asennetiin Ikean säilytysjärjestelmät, joihin mahtuu koko perheen vaatteet.

Ostopäätöstä helpotti se, että taloyhtiössä oli tehty putkiremontti 10 vuotta aiemmin. Näin oman kodin saattoi remontoida lattiasta kattoon pelkäämättä sitä, että pian jouduttaisiin taas avaamaan pintoja. Asuntokaupat tehtiin vähän ennen joulua, minkä jälkeen Katarina ja Björn alkoivat suunnitella remonttia. 60-lukulaisesta päätettiin säästää ikkunat, portaikko ja alakerran persoonalliset kattopalkit.

Perheellä oli selkeä visio siitä, millaisen kodin he halusivat. Materiaaleja ja värisävyjä oli ehditty kypsytellä pitkään. Skandinaavinen sävymaailma miellytti.

– Björnillä on visuaalista silmää, ja hän mietti tarkasti, kuinka sävyt ja materiaalit sopivat kokonaisuuteen. Yhdessä teimme kuitenkin kaikki päätökset, Katarina kehuu taiteellista miestään.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU MAINOKSEN JÄLKEEN

Tee tyyli ja osta tuotteet suoraan Meillä kotona -kaupoista!

SISÄLTÖ JATKUU

Arkkitehtitoimisto Pen & Hammer teki rakennuspiirustukset Henriksenien toiveiden pohjalta. Muutama seinä kaatui vielä arkkitehdin ideoiden innoittamana. Olohuoneeseen saatiin lisää avaruutta, kun osa sen portaikosta erottavasta seinästä purettiin.

Vuonna 1960 rakennettu seitsemän huoneiston rivitalo sijaitsee Espoon Lystimäessä. Henriksenin asunnon koko on 167 neliötä sisältäen avokeittiön, olohuoneen, kolme makuuhuonetta, vaatehuoneen, kylpyhuoneen, saunan, takkahuoneen ja kodinhoitohuoneen.
Pimeä eteinen ja moneen suuntaan avautuvat ovet arveluttivat ensimmäisellä asuntonäytöllä. Käytävämäinen fiilis muuttui, kun vanhan keittiön ja eteisen välinen seinä kaadettiin sekä ovi makuuhuoneeseen suljettiin.

Remonttifirma löytyi Facebook-ilmoituksella.

– Tuttu huomasi postaukseni ja suositteli kirkkonummelaista remonttialan yritystä. Olimme onnekkaita, että saimme luotettavat tekijät. Sen sijaan ensimmäistä putkimiestä ei näkynyt raksalla enää muutaman kerran jälkeen, Katarina kertoo.

Henriksenit palkkasivat remontin valvojaksi rakennusmestari Kai Kärjen, joka hoiti lupa-asiat Espoon kaupungin rakennusvalvonnan kanssa. Keittiön siirtäminen ja saunan rakentaminen vanhaan kylmäkellariin olivat luvanvaraisia töitä.

Pieni tuulikaappi tuntui asuntonäytössä ahdistavalta, joten sitä laajennettiin vanhan keittiön puolelle. Näin lapsiperheelle saatiin toimiva eteinen ja runsaasti säilytystilaa. Uusi keittiö tehtiin olohuoneen yhteyteen. Vanhoja rakenteita purkaessa ei vältytty yllätyksiltä.

– Kylmäkellarin muovimaton alta löytyi asbestia, joka vaati projektiin mukaan siihen erikoistuneen purkufirman. Samalla paljastui, että alapohjasta puuttui kunnon eristys, Björn kertoo.

Lisätyöt viivästyttivät hieman aikataulua, mutta pisimpään, kolme kuukautta, odotettiin kaupungilta lupia muutostöihin.

Alkuperäiset kattopalkit ja portaat viehättivät perhettä, ja ne haluttiin säästää. Portaisiin asennettiin lasikaide, joka vastaa nykyisiä turvallisuusmääräyksiä.
Alakerta tuli meille bonuksena.
Alakerran vanhaa avotakkaa ei koettu turvalliseksi lapsiperheessä. Se purettiin ja paikalle muurattiin moderni, suorakulmainen tulisija.

Remontin edistymistä ja valvomista oli helppo seurata, sillä uusi koti oli vain viiden minuutin kävelymatkan päässä vanhasta, ja Katarina oli äitiyslomalla.

– Ted nukkui vaunuissa, kun pääsin asunnolle. Mutta kun rattaat pysähtyivät, hän heräsi. Poika oli otettava mukaan keskelle remonttikaaosta, Katarina muistelee.

Pariskunta kilpailutti ja hankki itse kaikki materiaalit. Remontti haluttiin toteuttaa laadukkaasti, mutta kustannustehokkaasti. Urakoitsija toi työmaalle vain rakennusmateriaalit.

– Valinta oli työlästä ja vei aikaa, mutta se tuntui parhaalta vaihtoehdolta. Näin varmistuimme, että maksoimme materiaaleista kilpailukykyisen hinnan, Björn kertoo.

– Espoolaiset rauta-, sisustus ja kodinkoneliikkeet tulivat tutuiksi, Katarina lisää naurahtaen.

Koko asunnon kattavassa remontissa uusittiin myös sähköt. Alkuperäinen sähkökaappi ei olisi kestänyt kuormitusta. Sähkövetojen vuoksi yläkerran sisäkattoa jouduttiin hieman madaltamaan, ja se pinnoitettiin joustavalla sisäkattomateriaalilla, jossa on akustiikkaa parantavia ominaisuuksia.

Huoneistossa ei ollut alun perin saunaa. Löylyhuone rakennettiin vanhaan hillokellariin, joka oli ollut kylmää tilaa.

Kun remontti oli kestänyt puoli vuotta, yläkerta oli pientä viilausta vaille valmis. Henriksenit pääsivät muuttamaan uuteen kotiinsa juhannuksena. Alakerrassa sen sijaan oli varsin keskeneräistä. Valmistuminen viivästyi asbestipurun, alapohjan eristämisen ja saunan rakentamisen takia.

– Yläkerta eristettiin hyvin alakerran remonttipölystä, joten saatoimme asettua taloksi, Katarina muistelee.

Työmiehet kulkivat alakertaan alkukesällä takapihalle valmistuneen suuren terassin kautta. Katarinan bonuskerrokseksi kutsuman alakerran remontti osoittautui ennakoitua työläämmäksi, sillä koko alapohja revittiin auki tulevan saunan kohdalta. Myös pesutilojen rakentaminen kerrokseen, jossa ei aikaisemmin ollut märkätiloja, vaati enemmän työtunteja.

– Onneksi putkivedot voitiin tehdä suhteellisen helposti, sillä taloyhtiön putki kulki alakerran viereisessä ryömintätilassa, Björn muistelee.

Uuden saunan löylyistä päästiin nauttimaan marraskuussa lopputarkastuksen jälkeen. Vaikka remontti kesti odotettua pidempään ja oli ajoittain raskasta pienten lasten kanssa, Katarina ja Björn eivät muistele aikaa kauhulla.

– Nyt tiedämme ne asiat, jotka pitäisi suunnitella paremmin. Uusi remonttiurakkakaan ei tuntuisi pahalta, Björn naurahtaa.

– Olemme olleet todella tyytyväisiä ratkaisuihimme, Katarina lisää.

Kodin takapihalta kaadettiin neljä puuta, jotta Henriksenit saivat toivomansa suuren terassin. Länteen avautuva patio on 80 neliötä.
Julkaistu: 29.7.2020
1 kommentti