Kotivinkki

Pitääkö tosiaan paikkansa, että köyhän ei kannata ostaa halpaa? Selvitimme yleiset rahamyytit ja sen, miksi moni niistä on syytä murskata

Pitääkö tosiaan paikkansa, että köyhän ei kannata ostaa halpaa? Selvitimme yleiset rahamyytit ja sen, miksi moni niistä on syytä murskata
Tuntuuko sinustakin siltä, että jokainen sijoittaa ja kaikki vanhemmat säästävät lapsilleen? Asiantuntijat kertovat, mitä rahasta ja kuluttamisesta on hyvä tietää juuri nyt.
Julkaistu: 6.9.2022

Väite 1: Kaikki sijoittavat nyt rahastoihin

❌ Tarua

Säästämisestä ja sijoittamisesta on puhuttu etenkin parin viime vuoden aikana valtavasti, eikä kyse ole vain puheesta. Finanssialan kyselytutkimuksessa 30 prosentilla vastaajista oli rahastoissa sijoituksia vuonna 2021. Osuus oli kasvanut peräti kuudella prosenttiyksiköllä kahta vuotta aiemmin tehdyn kyselyn tuloksesta.

Taustalla on todennäköisesti monia syitä, sanoo OP-Henkivakuutuksen johtaja Katja Taponen OP-ryhmästä.

Lisääntyneiden sijoitushalujen syyt voi jakaa myönteisiin, kuten yleiseen vaurastumiseen, ja kielteisiin, kuten siihen, että eläkeikä on noussut, ja tulevien sukupolvien eläketaso on siksi matalampi kuin aiemmin eläkkeelle päässeiden.

– Jos sijoittaa eläkepäiviä ajatellen, voi tuntua siltä, että tulevaisuus on enemmän omissa käsissä kuin se muuten olisi, Taponen sanoo.

Ennen rahapuhe ei ollut hyväksyttävää, nyt on. Sekin on saanut uudet ihmiset kiinnostumaan sijoittamisesta, Taponen veikkaa.

Viime vuosina myös asuntolainojen korot ovat olleet matalalla. Monelle on jäänyt tavallista enemmän rahaa. On voinut tuntua fiksulta panna ne rahastoihin ja toivoa arvonnousua.

– Silti kolmannes suomalaisista ei säästä tai sijoita lainkaan. Syynä voivat olla esimerkiksi työttömyys tai muut haasteet taloudessa.

Pääkaupunkiseudulla asumismenot vievät tuloista suhteellisesti suuremman osuuden kuin muualla, mikä vaikuttaa mahdollisuuksiin kartuttaa säästöjä tilillä tai sijoituksissa. Kaikki eivät tiedä, miten sijoittamisen voisi aloittaa, toisia sijoittaminen ei vain kiinnosta.

”Naisilla on keskimäärin rajatummat mahdollisuudet sijoittaa, vaikka se tai säästäminen olisi sitä tärkeämpää, jos se suinkin on mahdollista.”
Ekonomisti Anni Marttinen

Sijoittaminen on sukupuolittunutta. Naisia on sijoittajista pienempi osa kuin miehiä.

Rahastoihin sijoittaa 31 prosenttia miehistä ja 29 prosenttia naisista Finanssialan kyselyn mukaan. Osakkeenomistajista naisia taas on Pörssisäätiön mukaan vain 34 prosenttia.

– Taustalla on historiallinen ero. Alle sata vuotta sitten naisilla ei Suomessa saanut olla omaa varallisuutta. Nyt on tapahtunut uusi murros, kun rahasta ja sijoittamisesta puhuvat julkisuudessa monet naiset. Minusta on tärkeä kannustaa nimenomaan naisia sijoittamaan, sanoo Sosten pääekonomisti Anni Marttinen.

Naisilla on myös keskimäärin pienemmät palkat ja eläkkeet kuin miehillä, ja yksinhuoltajista valtaosa on naisia. Marttisen mukaan voi ajatella, että naisilla on keskimäärin rajatummat mahdollisuudet sijoittaa, vaikka se tai säästäminen olisi sitä tärkeämpää, jos se suinkin on mahdollista.

Väite 2: Jokainen säästää rahaa

❌ Tarua

Lehtijutuista ja somesta voi saada kuvan, että joka ikisellä on nykyisin oma henkilökohtainen säästötapansa ja -tavoitteensa. Rahaa siirtyy säästötilille, rahastoihin tai osakesalkkuun kuin huomaamatta.

Iso osa suomalaisista, Finanssialan tutkimuksen mukaan 64 prosenttia, varautuukin tulevaan säästämällä. Säästäminen voi tässä tarkoittaa myös rahastosijoittamista.

Vähän yli puolet, 57 prosenttia, kertoo säästävänsä nimenomaan pahan päivän varalle, ja vähän alle kolmannes, 28 prosenttia, hyvän päivän varalle. ”Paha päivä” tarkoittanee esimerkiksi työttömyyttä tai väli­aikaa työstä toiseen vaihtaessa, hyvä päivä lomia ja leppoisia eläkepäiviä, OP:n Katja Taponen tulkitsee.

Sama kuitenkin tarkoittaa sitä, että useampi kuin joka kolmas ei säästä ”edes” tilille.

– Osa ei säästä koska ei voi, ja osa ei tiedä, miten säästäminen kannattaisi aloittaa. Osaa ei säästäminen kiinnosta. Korot ovat olleet alhaalla, ja se on voinut kannustaa laittamaan mahdolliset ylimääräiset rahat kulutukseen, etenkin jos ei ole tietoja tai motivaatiota tavoitteelliseen säästämiseen, Anni Marttinen sanoo.

Sanotaan, että säästämisen alkuun pääsee jo viidelläkympillä. Kaikilla ole senkään vertaa ylimääräistä.

Säästämisestä puhutaan usein siihen sävyyn, että alkuun pääsee esimerkiksi ”jo” viidellä kympillä kuussa.

– Mutta ei kaikilla ole senkään vertaa ylimääräistä rahaa, jonka voisi siirtää säännöllisesti sivuun.

Jos ylimääräistä rahaa on, säästäminen hyvän päivän varalle voi motivoida enemmän kuin pahoja päiviä ajatellen, Katja Taponen sanoo.

– Mökki, kotimaan lomareissu tai sapattivuosi ovat unelmia. Saattaa olla, että niitä tavoitellessa tulee enemmän säästettyä kuin silloin, jos ajattelee säästävänsä pahan päivän varalle.

Vaasan yliopiston taloustieteen professoria Panu Kalmia tarinat hurjia summia kuussa kerryttävistä ”sankarisäästäjistä” joskus ihmetyttävät.

– On hyvä olla myös kulutusvaraa eli rahaa käyttöön. Ei ole välttämättä ideaa elää kovin rajatulla budjetilla nyt ja vain varautua tulevaisuuteen, Kalmi sanoo.

Väite 3: Kaikki säästävät lapsilleen

❌ Tarua

Danske Bankin vuoden 2019 kyselytutkimuksen mukaan suomalaisvanhemmista hieman alle puolet, 40 prosenttia, säästää ja hieman alle viidennes sijoittaa lapsilleen.

– Osuuspankissa keskimääräinen lapselle säästetty summa on noin viisikymmentä euroa kuussa. Nykyään yleistä on, että lapselle säästää joku muu kuin oma vanhempi, kuten kummi tai isovanhempi, OP:n Katja Taponen kertoo.

Tarkkaa tilastotietoa asiasta ei ole, mutta käytännön havainnot puhuvat ilmiön puolesta.

Noin 60 prosenttia vanhemmista ei siis säästä lapsilleen, ja 80 prosenttia ei sijoita heille. Kaikille se ei ole yksinkertaisesti mahdollista rahan takia. Lapsille säästäminen on myös muita perheitä harvinaisempaa suurissa perheissä.

Jos lapselle kerryttää pesämunaa, sitäkin tärkeämpää on opettaa fiksua rahankäyttöä pienestä pitäen, professori Panu Kalmi sanoo.

– Eli kun vanhempi antaa lapselle rahaa, keskustellaan yhdessä sen käyttämisestä. Raha ei riitä kaikkeen, joten aikuisen on tärkeä ohjata lasta rahankäytön suunnittelussa.

Yksi keino on antaa esimerkiksi yläkouluikäiselle käyttöraha kuukausirahana niin, että lapsi saa budjetoida rahan käyttöä usean viikon ajalle.

Väite 4: Työkaveri pyytää säännöllisesti palkankorotusta

❌ Tarua

Tuntuuko siltä, että ystävät ja työkaverit ovat jatkuvasti pyytämässä itselleen palkankorotusta? Viime vuosien puhe rahasta on antanut runsaasti vinkkejä myös palkkaneuvotteluihin. Tosiasiassa kaikilla ei ole mahdollisuutta neuvotella palkastaan.

– Yksityisellä sektorilla eli yksityisissä yrityksissä työntekijällä on yleensä paljon vapautta pyytää lisää palkkaa ja perustella korotuksen tarvetta. Mutta jos työnantaja on kunta tai valtio, marginaali henkilökohtaisen ja taulukkopalkan välillä on tyypillisesti pieni, Sosten Anni Marttinen sanoo.

Kaikilla ei ole mahdollisuutta neuvotella palkastaan.

Lakot ovat suuren työntekijäjoukon yhteiset palkkaneuvottelut.

– On hyvä, että työntekijöitä muistutetaan palkankorotusten pyytämisestä aloilla, joilla niitä on mahdollista neuvotella itselleen. Jotta naisten ja miesten välinen palkkaero kuroutuisi, tarvitaan kunnallisen alan naisten yhteinen palkankorotus.

Jos palkasta voi neuvotella, palkan voi ottaa puheeksi esihenkilön kanssa esimerkiksi kerran vuodessa, OP:n Katja Taponen neuvoo. Palkkakeskusteluun on hyvä valmistua miettimällä, miten on saavuttanut tai jopa ylittänyt työssä tavoitteitaan.

Väite 5: Omistusasunnossa asuminen on järkevämpää kuin vuokralla

✔️ Totta ja ❌ tarua

Omistusasunnossa asuminen on ollut erityisen kannattavaa kasvukeskuksissa, joissa asuntojen hinnat ovat nousseet.

Lainanlyhennys kertyy omaksi hyödyksi, jos asunnosta saa myydessä voittoa hankintahintaan verrattuna. Mutta jos epäilee, ettei asuntoa saa tulevaisuudessa myytyä kohtuullisella hinnalla, voi olla järkevämpi asua vuokralla ja esimerkiksi sijoittaa rahastoihin mahdolliset ylimääräiset varat, OP:n Katja Taponen neuvoo.

Asumisen hinnat ovat Suomessa eriytyneet. Pääkaupunkiseudulla sekä myyntihinnat että vuokrat ovat korkeat.

Joillakin paikkakunnilla asunnon vaihtaminen voi olla hyvin vaikeaa, kun ostajia ei välttämättä ole. Samalla asumisesta joutuu maksamaan isojakin kuukausittaisia menoja, kuten suurta sähkölaskua.

”On alueita, joilla sijaitsevien asuntojen putkiremontit maksavat vielä huoneistojen arvoa enemmän.”
OP-Henkivakuutuksen johtaja Katja Taponen

Paikkakunta siis vaikuttaa, mutta merkitystä on myös niin sanotulla mikrosijainnilla, kuten kaupungin­osalla. Myös kodin kunto ja tulevien isojen remonttien tarve vaikuttavat. On alueita, joilla sijaitsevien asuntojen putkiremontit maksavat vielä huoneistojen arvoa enemmän, Taponen sanoo.

Viime vuosina korot ovat olleet matalalla tasolla, mikä tarkoittaa sitä, että pankin myöntämän lainan hinta on ollut verrattain edullista. Se on osaltaan puhunut omistusasumisen puolesta heille, joilla on siihen mahdollisuus – kaikki eivät asuntolainaa tulojensa perusteella saa, vaikka lainaa hakisivatkin. Haettavaa lainaa varten tehdään stressitesti, jossa hakijan maksukykyä testataan kuuden prosentin korolla.

Tätä juttua kirjoitettaessa korot ovat nousussa.

– Tähän mennessä kasvukeskuksissa saman­kokoisessa omistusasunnossa asuminen on ollut taloudellisesti järkevämpää kuin samankokoisessa vuokra-asunnossa. Mutta jos ei tarvitse asunnon hankkimiseen ollenkaan lainaa, joutuu vertailemaan, paljonko sama pääoma tuottaisi sijoitettuna, Taponen summaa.

Väite 6: Köyhän ei kannata ostaa halpaa

❌ Tarua

Vanhan väittämän mukaan on järkevää ostaa vain laadukasta, jotta tavara kestää mahdollisimman pitkään. Pulmana on kysymys: mistä rahat laatuun?

– Järkevintä on tietenkin olla mahdollisimman harkitsevainen kuluttaja eli miettiä ennen kaikkea sitä, mitä todella tarvitsee ostaa. Terve minimalismi ilmiönä on järkevää sekä taloudellisesti että maapallon kantokyvyn näkökulmasta, OP:n Katja Taponen sanoo.

Vähävaraisimpien pitää silti tehdä hankinnat hinnan perusteella – ei laadun, Anni Marttinen sanoo.

Rikkaan ei kannata ostaa halpaa. Vakavaraisilla ihmisillä on mahdollisuus tehdä eettisesti ja ekologisesti kestäviä valintoja.

Harva ryhtyy säästämään suomalaiseen vastuulliseen muotiin vaan tekee pakollisen ostoksen pikamuoti­kaupassa silloin kun tarve ilmenee, esimerkiksi jos paita repeää niin, ettei sitä voi paikata.

Tosiasiassa sanonta pitäisikin päivittää muotoon, että rikkaan ei kannata ostaa halpaa – sillä juuri vakavaraisilla ihmisillä on valinnan mahdollisuus eli rahojen puolesta mahdollisuus tehdä eettisesti ja ekologisesti kestäviä valintoja.

Väite 7: Naisen euro ei ole vieläkään euro

✔️ Totta

Tilastokeskuksen mukaan naisten ja miesten palkkaero on olemassa: naisen euro on esimerkiksi 84 tai 97 senttiä. Naiset siis ansaitsevat Suomessa keskimäärin vähemmän kuin miehet, ja naisten keskimääräiseksi ansiotasoksi on määritetty 84 tai 97 prosenttia miesten ansioista.

Eri prosenttiluvut pitävät siis yhtä lailla paikkansa ja riippuvat siitä, mistä tarkalleen ottaen puhutaan.

Jos puhutaan kaikista ammateista, vuonna 2016 kokoaikatyössä olleet naiset tienasivat säännöllisellä työajallaan 84 prosenttia sen mitä kokoaikatyössä olleet miehet vastaavasti tienasivat.

”Emme elä enää aikaa, kun naisten työpanosta arvostettiin vähemmän. Tai ainakaan meidän ei pitäisi.”
Ekonomisti Anni Marttinen

Eri alojen palkat siis vaihtelevat keskenään suuresti, ja alat ovat Suomessa eriytyneet voimakkaasti sukupuolten mukaan.

– Miesten ja naisten tekemästä samasta työstä samassa yrityksessä nainen saa 97 senttiä kun mies saa euron. Johtajatasolla samassa firmassa sekin ero tarkoittaa silti tuhansia euroja vähemmän naiselle, Anni Marttinen sanoo.

Syyt juontuvat historiasta ja siitä, ettei naisten työpanosta ole nähty yhteiskunnassa yhtä arvokkaana kuin miesten. Näin ei voi jatkua.

– Emme elä enää aikaa, kun naisten panosta arvostettiin vähemmän. Tai ainakaan meidän ei pitäisi.

Väite 8: Tilillä tulisi olla aina kuukauden palkka

✔️ Totta ja ❌ tarua

Jokaisella olisi hyvä olla tilillä kahden kuukauden nettopalkka, eli palkkapäivänä tilille kilahtava palkka­summa, asiantuntijat sanovat.

Parin kuukauden palkka on hyvä puskuri yllättävien pakollisten menojen, kuten kodinkoneiden, auton tai silmälasien hajoamisen tai eläinlääkärilaskujen varalta. Tai jos jää työttömäksi, työttömyyskorvaus voi tulla tilille viiveellä, mutta laskut pitää maksaa välissä normaalisti.

– Säästöpuskurien ajatus on se, että mikäli summa on omalla tilillä, ei tarvitse ottaa tällaisiin tilanteisiin korkeakorkoista lainaa, Katja Taponen sanoo.

Kaikilla ei tietenkään ole tilillään kahdenkaan kuukauden palkkaa, ja monilta summan kerryttäminen vaatii pitkäjänteistä säästämistä.

– Olisi joka tapauksessa hyvä, että tilillä olisi edes kuukauden nettoansion verran rahaa, Anni Marttinen sanoo.

Väite 9: Budjetointi on hyväksi

✔️ Totta

Hillopurkkimenetelmä tarkoittaa säästötapaa, jossa rahat jaetaan palkkapäivänä kuudelle eri tilille tietyn kaavan mukaan. Jars- eli purkkimenetelmän esitteli varallisuusguru T. Harv Eker kirjassaan Secrets of the Millionaire Mind.

Ansioista 55 prosenttia pitäisi panna välttämättömyyksiin. Sitten kymmenen prosenttia säästötilille, kymmenen huvituksiin, kymmenen opiskeluun, kymmenen sijoituksiin, ja viisi prosenttia hyväntekeväisyyteen. Ideana on säästämisen ja kuluttamisen automatisointi ja siten menojen vakauttaminen tietynlaisiksi.

– Tässä on ideaa, mutta eri tilit voivat tulla tilinhoito­maksujen takia kalliiksi. Metodista voi olla järkevää omaksua budjetoinnin ja oman taloutensa seuraamisen idea. Eli vaikka ei olisi eri tilejä eri asioille, on varmasti hyväksi harrastaa mentaalista eli mielensisäistä budjetointia ja varata tietty osa rahoista tiettyyn tarkoitukseen, professori Panu Kalmi sanoo.

Yhtä tärkeää on seurata esimerkiksi muutaman kuukauden ajan, että rahat tosiaan menevät siihen, mihin ne suunnitteli käyttävänsä.

Väite 10: Kotona on fiksua pitää hieman käteistä

✔️ Totta ja ❌ tarua

Maailmanpoliittinen tilanne on kiristynyt, ja moni haluaa varautua yllätyksiin. Professori Panu Kalmin mukaan voi olla hyvä idea pitää saatavilla noin sata euroa käteistä rahaa esimerkiksi sen varalta, että kyberhyökkäysten takia ilmenisi tilapäisiä maksuliikenteen häiriöitä, eikä maksukorttia voisi käyttää lähikaupassa.

– Sitten pääsee käymään ongelmitta ruokakaupassa. Isoja summia rahaa ei kotona tietenkään kannata pitää.

Riskinä voi olla tulipalo tai varkaus. Kaikki asiantuntijat eivät olekaan käteisen hyödyistä yhtä mieltä.

– Jos kaikki lähtevät nostamaan käteistä suuria summia, pankkisektori ei voi hyvin. Itse pidän rahani pankissa, Anni Marttinen sanoo.

Katja Taponen muistuttaa, että tilillä olevat rahat kuuluvat talletussuojan piiriin. Pankkeja velvoittava talletussuoja tarkoittaa, että tilin omistaja saa aina talletuksensa korkoineen takaisin, mikäli pankki ajautuisi maksukyvyttömäksi.

2 kommenttia