Puhelimeni suorastaan tukkeutui kuvaviestien määrästä sinä päivänä, kun Anu ja Juuso kävivät ensimmäistä kertaa ihmettelemässä uutta kotiaan. Materiaalia tuli sen verran runsaasti, että ainoastaan kolmikerroksisen asunnon tilajaon hahmottaminen tuntui lähes mahdottomalta ennen paikan päällä käyntiä.
Ruoholahden villoilla sijaitsevan asunnon 74 neliötä on jakautunut kolmen kerroksen kesken, mutta tilallisen hahmottamisen vaikeus syntyi myös ullakon monimuotoisesta tilaratkaisusta ja kellarin kallioseinämän kirjaimellisesta läsnäolosta. Tämän monimuotoisuuden vuoksi Anu ja Juuso minut projektiin pyysivätkin.
– Niin isoa kokonaisuutta oli aivan liian riskialtista tehdä itse. Emme usko, että seinän sävyjä olisi vielä tänä päivänäkään saatu päätettyä lopullisesti ilman ulkopuolista näkemystä, Anu ja Juuso toteavat remontistaan.
Monissa nurkissa vasta rakenteiden avaaminen ja purku kertoivat, millaista suunnitelmaa tilaan oli mahdollista tehdä. Projektia toteuttamaan pyydettiin myös miestäni Mikko Melvasta, joka toimi työmaan epävirallisena esimiehenä. Juuson isä, jonka kokemuksesta oli myös suuri apu projektissa, saapui paikalle Juuson ja Mikon seuraksi.
– Varmistelimme isäni kanssa Mikolta aina työvaiheiden ajoituksen ja toteutustavat ennen hommiin ryhtymistä. Kolmessa kerroksessa etenevä projekti salli mainiosti useammankin apukäden työmaalle, ja yhteistyö sujui paremmin kuin hyvin, Juuso raportoi.
Sain suunnittelutyöhön täysin vapaat kädet, ja aika pitkälti kaikki se, mitä suunnittelin, myös toteutui. Anulla itsellään on silmää ja kiinnostusta sisustamiseen, ja siksi ihmettelin joskus myös ääneen omaa läsnäoloani projektissa. Anun vastaus oli minusta tyhjentävä:
– Olisimme todennäköisesti eronneet projektin myötä, mutta nyt emme riidelleet kertaakaan. Olisin kyseenalaistanut kaikki valintani kymmeneen kertaan ja pyöritellyt niitä hulluuteen asti, Anu sanoo.
Ruoholahden villat on rakennettu 1800-luvun loppupuolella työväenluokan asunnoiksi. Niiden nukkekotimainen tunnelma oli minusta palautettava. Ymmärrän, että asunnot ovat alun perin olleet kovin vaatimattomia, eivätkä näyttävät tapetit tai tassuamme olleet todellakaan asunnon alkuperäisen tyylin mukaisia.
Kellarin ylellinen kylpyhuone onkin hauska kontrasti sille tiedolle, että viemäröinti tuli villoille vasta 1980-luvulla. Siihen saakka vedet kannettiin kaivosta.
Nukkekotimainen tunnelma oli minusta toteutettavissa mahdollisimman kodikkailla ratkaisuilla. Värien käyttö, rehevät kuosit ja vanhat kalusteet eri aikakausilta onnistuivat minusta parhaiten mahdollistamaan suunnitelman.
Anulla on myös mahtava taito kerätä pienesineistöä, jolla täydentää tunnelmaa juuri sopivan hullunkurisesti. Lasiset omenat ja banaanit istuvat sohvapöydälle vähäeleisen designvalaisimen alle juuri sopivasti.
Keittiössä vaihtui tunnelma täysin, vaikka vanhasta jäikin paljon jäljelle. Kaapistojen rungot jätettiin, mutta musta kvartsitaso, saareke ja kiiltävänvalkoiset ovet saivat lähteä, sillä ne eivät tuntuneet kuuluvan juuri tähän asuntoon. Ikean runkoihin oli helppo tilata uudet ovet. Ovien maalisävyn valitsin tapetista, ja ovet sekä asunnossa olleet valkoiset avohyllyt maalautettiin vihreiksi.
Keittiön tunnelma on nyt kodikkaampi. Vaikka väriä ja kuosia on tilassa paljon, vaaleanharmaat seinälaatat, marmoritaso ja harmaa lautalattia rauhoittavat sitä juuri sopivasti. Vihreää värimaailmaa jatkavat samassa kerroksessa olohuone ja eteinen, jotka saivat oikeastaan vain uutta maalia pintaansa.
Asunnon monimutkaisimpana nurkkana pidin vinttiä, jonka viuhkamainen katto vaati pohdintaa. Lisäkorkeutta oli luvassa laudoituksen alla, ja kaikki mitä sieltä liikeni, otettiin sisätilan käyttöön.
Katon materiaalivalinta ei myöskään ollut itsestäänselvyys. Paneloinnilla vanhaan hirsitaloon olisi tullut liikkumavaraa saumojen avulla, mutta lopputuloksesta olisi tullut levoton monimutkaisen rakenteen vuoksi.
Lopulta ideoin kipsilevyjen saumojen päälle listoituksen, joka piilottaa samalla mahdolliset murtumakohdat ja rytmittää katon rauhallisemmin kuin paneeli.
Vintin väliseinä, kaapistot ja hyllyköt poistettiin, koska Anulle ja Juusolle riitti yksi iso tila, joka toimii työ- ja vierashuoneena. Lattia ja tukipalkit maalattiin kahteen kertaan, sillä ensimmäinen vihreän sävy paljastui tilassa aivan liian raikkaaksi valinnaksi. Pinnat maalattiin lopulta monta astetta harmaammalla vihreällä.
Kellariin sijoittuva makuuhuoneen, kylpyhuoneen ja vaatesäilytystilojen kombo on mitä mainioin.
Makuuhuoneessa betonilattia piilotettiin villasta valmistetun kokolattiamaton alle. Seinät säilyivät valkoisina, ja myös kylpyhuoneen vanhat valkoiset laatat onnistuttiin säilyttämään. Tilojen sijainti kellarissa ei jää kellekään epäselväksi, sillä yksi kerroksen seinistä on kokonaan kalliota. Juusolle makuuhuoneen sijainti sopii:
– Minusta täällä kellarissa on juuri sopivan juureva tunnelma. 140-vuotiaan kivimuurin vieressä kelpaa pötkötellä.
