Putkiremontti omakotitaloon – sukitus, sujutus vai perinteinen viemäriremontti? Lue asiantuntijan vinkit

1. Ensin konsultoidaan

Jos mietityttää, pitäisiköhän vanhaan taloon teettää putkiremontti, viisas talonomistaja hankkii lausunnon puolueettomalta LVI-konsultilta. Ammattilainen tietää, millaisia ongelmia tietynlaisissa ja -ikäisissä taloissa voi olla sekä miten – ja kenen – ne on viisainta korjata. Konsultti voi toimia myös remontin valvojana.

2. Sitten kuntotutkimus

Jos hanasta tulee ruskeaa vettä, käyttövesiputkien vaihtamisella alkaa olla kiire. Hajuhaitat ja pulputus voivat olla merkki rikkoutuneesta viemäristä. Lämmitys-, vesi- ja viemäriverkostojen kuntotutkimus (LVV-kuntotutkimus) on syytä tehdä ensimmäisen kerran, kun putkistot ovat noin 25 vuotta vanhoja. Monet yritykset tarjoavat ilmaisia kuntokartoituksia, mikä tarkoittaa yleensä aistinvaraista tarkastelua. Pelkästään sellaisen perusteella ei kannata lähteä tilaamaan kallista putkiremonttia. Oikeassa kuntotutkimuksessa käytetään esimerkiksi läpivalaisukuvausta, viemärikameraa ja laboratorio­analyysiä. Kuntotutkimus ja remontti­urakka on hyvä pitää erillään. Suomen LVI-liiton sivuilta sulvi.fi löydät kunto­tutkimuksen tilaajan ohjeet.

3. Milloin perinteinen viemäriremontti?

Jos kuntotutkimuksessa paljastuu vanhan viemäriputken sortumia (betoniviemäri) tai isoja puhkisyöpymisiä (valurautaviemäri), rakenteita avaava perinteinen viemäriremontti voi olla paras vaihtoehto. Silloin purraan hammasta ja ruvetaan piikkaamaan lattiaa auki. Kallista puuhaa, mutta minkäs teet. Jos talossa on tuulettuva alapohja, viemäriputket saattavat olla varsin helposti vaihdettavissa.

4. Putkiremontti kotimyyntinä?

Tämä on arka aihe. Jos tilaa viemärien kuntoarvion tai -tutkimuksen yritykseltä, joka tekee sukituksia, tuloksena on todennäköisesti tarve juuri sukitukselle. On myös yrityksiä, jotka soittelevat tai tulevat kutsumatta käymään ja kertovat tekevänsä alueella ”viemäri­kartoituksia”. Tuollaiseen markkinointiin liittyy usein tekaistu kiire: sopimus remon­tista pitää tehdä heti ennen kuin firman ”kampanja” tai ”tarjous” umpeutuu. Tuollakin tavalla voi saada kelvollisen viemäriremontin, mutta ehdottomasti järkevämpää on pitää aloite omissa käsissä eli vertailla ja kilpailuttaa alan hyvämaineisia toimijoita.

5. Riittäisikö pinnoitus?

Jos vanha viemäriputkisto on vielä kohtuullisessa kunnossa, kevyin ja edullisin viemäri­remontti on putkien epoksipinnoitus ruiskuvalulla. Epoksi­massa kovettuu 1–3 mm:n paksuiseksi kalvoksi vanhan putken sisäpintaan. Menetelmällä voidaan saada hieman hapertunut putki turvalliseksi kohtuukustannuksin. Alkuperäinen putki jää kuitenkin kantavaksi rakenteeksi. Toimenpide antaa yleensä putkille lisäaikaa 10–20 vuotta ennen seuraavaa, isompaa remonttia.

6. Päivän sana on sukitus

Sukitus on tullut erittäin suosituksi viemärien saneerausmenetelmäksi. Vanhat putket jyrsitään ja huuhdellaan erikoistyökaluilla, minkä jälkeen putkiin ujutetaan ilmanpaineella polyesterimuovista valmistettu sukka, joka kyllästetään ja kiinnitetään vanhan putken sisäpintaan epoksilla. Vanha putki toimii lähinnä valumuottina, sillä kovettuessaan sukka muodostaa käytännössä uuden kantavan putken. Myös haaroitukset hoituvat. Omakotitalon viemäreiden sukitus hoituu muutamassa päivässä, ja sukitettujen putkien arvellaan kestävän lähes yhtä kauan kuin perinteisesti asennettujen eli jopa puoli vuosisataa.

7. Vähän harvinaisempi sujutus

Edellä kuvattua sukittamista kutsutaan joskus myös sujuttamiseksi. On kuitenkin olemassa myös erityinen muotoputkisujutus, missä vanhojen putkien sisälle asennetaan uudet muoviputket. Putket asennetaan paikoilleen kokoon puristettuina ja avataan sitten muotoonsa lämmön tai paineilman avulla. Sujutetut putket pienentävät viemärin poikkipinta-alaa enemmän kuin sukat. Tekniikkaa käytetäänkin enemmän isojen runkoviemärien saneeraamisessa.

8. Pientä purkamista

Viemäriputkien sukittamisessa ei tarvitse avata rakenteita, mutta jokaisen putken pää pitää saada avoimeksi ja pääsy ulkona olevaan koonti­kaivoon varmistaa. Kaikki vesikalusteet siis irrotetaan, lattiakaivot avataan ja haju­lukot nostetaan paikoiltaan. Paikalleen liimattu wc-istuin ei välttämättä lähde irti ilman vaurioita, joten kannattaa ehkä suosiolla hankkia uusi pönttö.

9. Hinta on asennekysymys

Viemäriremontin hinta on vahvasti tapauskohtainen. Jos betonirakenteisen talon viemäriputket sukitetaan, remontti maksaa noin puolet perinteisen remontin hinnasta. Rossipohjaisessa puutalossa putkien vaihtaminen voi olla yhtä edullista kuin sukittaminen. Käyttö- ja lämmitysvesiputkien vaihtaminen on yleensä kertaluokkaa halvempi toimenpide kuin viemäriremontti. Remonttia suunniteltaessa on hyvä keskustella myös oman vakuutusyhtiön kanssa. Esimerkiksi jos nykyaikainen sukitus rinnastetaan vakuutusehdoissa uusien viemäriputkien asentamiseen, vakuutusmaksuista voi saada kelpo alennuksen.

10. Käyttövedet pintavetona

Vahoissa taloissa käyttö­vesi­putket on piilotettu rakenteiden sisään. Onhan se siistin näköistä, kun vesi tulee suoraan seinästä, mutta jos (kun!) kupari- tai teräsputket aikanaan alkavat vuotaa, kestää aikansa ennen kuin kosteusvauriot tulevat näkyviin. Korjaaminen voi silloin käydä kalliiksi. Niinpä vesiputket asennetaan nykyään pintavetoina siellä, missä se on mahdollista. Läpivientejä tietysti tulee, ja joskus voi olla järkevää johtaa putkia vesipisteelle välipohjan sisällä, mutta suureksi osaksi muovi-, komposiitti- tai kromatut kupariputket saavat olla reilusti näkösällä. Niinpä niiden asentaminenkin on huomattavasti helpompaa – ja halvempaa – kuin vanhan mallin piiloasentaminen. Rakenteiden sisällä kulkevat vanhat käyttövesi- ja lämmitys­vesi­putket saavat jäädä paikoilleen, kun uudet putket vedetään pintoja pitkin. Toki putket tyhjennetään ja tulpataan ensin.

11. Myös lämmöt pintaan

Lämmitysvesiputket pysyvät yleensä hyvässä kunnossa pitempään kuin vanhat viemäri- tai käyttövesiputket, koska vesi kiertää suljetussa, hapettomassa järjestelmässä. Joskus nekin on silti vaihdettava. Samalla on hyvä vaihtaa vanhat lämpöpatterit uusiin energiatehokkaampiin malleihin. Nykyisin lämmitysvesi kiertää yleensä kestävässä komposiittiputkessa, jossa poly­eteeni­muovi­kerrosten välissä on liima­kerroksilla eristetty alumiiniputki. Myös lämmitysvesiputket asennetaan mahdollisuuksien mukaan rakenteiden pinnalle. Usein lämmitysputkien uusiminen liittyy isompaan lämmitysjärjestelmäremonttiin, jossa päivitetään myös lämmönlähde esimerkiksi öljylämmityksestä maa­lämpöön.

12. Uudet putket lattian alle

Jos talon ala- ja kenties välipohjanakin on betonilaatta ja lämmönjakomenetelmänä vesikiertoinen lattialämmitys, lämmitysputket on usein kiinnitetty betonin raudoituksiin. Jos lämmitysputkien arvioitu käyttöikä on loppumassa, uudet putket voi asentaa betonilaatan päälle esimerkiksi erityisten uralevyjen avulla. Pienimmillään lattiapinta nousee vain puolisentoista senttiä. Jos joka soppeen tunkeutuva pöly ei haittaa, lattiavaluun voi myös jyrsiä urat lämmitysputkille.

13. Myös puulattia lämpiää

Jos esimerkiksi rintamamiestalon lämmitysputket pitää tai halutaan vaihtaa, lattialämmitys on hyvä vaihtoehto myös puiseen välipohjaan. Tosin siinä tulee samalla tehdyksi lattiaremontti. Parketti tai laminaatti pyrkii elämään lämmön vaikutuksesta, joten kannattaa valita lukkopontilla varustettu malli. Lämmitysputket asennetaan alumiinisten lämmönluovutuslevyjen uriin. Levyjen alla taas pitää olla jokin eriste, koska välipohjarakenteiden lämmittäminen ei liene tarkoituksenmukaista.

Asiantuntija: rakennustekniikan lehtori Vertti Vallenius, XAMK