Meidän Talo

Punaisen oven takana odottaa yllätys! Satavuotiaat puutalot saivat täysremontissa modernit sisukset


Turun Pakkarinmäellä sijaitsevat suojellut puutalot saivat peruskorjauksessa upouuden sisuksen historiaa kuitenkaan unohtamatta. Nyt entisissä hellahuoneissa on jälleen pieniä asuntoja, mutta täysillä nykyajan mukavuuksilla.
Kuvat Timo Pyykkö
Malminkadulla Turun Pakkarinmäellä sijaitsevassa pihapiirissä on kahdeksan 1900-luvun alussa valmistunutta taloa. Rakennusmestari Anton Salvianderin piirtämät talot edustavat kansallisromanttista ”nikkarijugendia”. Vuosina 1901–1902 työväenasunnoiksi rakennetut talot oli historian saatossa muokattu paritaloiksi. Remontissa ne palautettiin neljäksi asunnoksi, joissa on kussakin 48 neliötä. Vasemmalla oleva talo on toinen nyt remontoiduista.

Iso myyntikyltti portin pielessä kertoo, että asunto-osakeyhtiö Kakolan vanginvartijan asunnot ovat upouusia. Itse talot sen sijaan ovat yli satavuotiaita, mutta kunnostettu kauttaaltaan. Vajaan vuoden kestänyt urakka on saatu päätökseen, ja ensimmäiset asukkaat ovat jo kurvanneet muuttokuorman kanssa vanhalle pihamaalle Turun Pakkarinmäellä.

Taloissa oli kaupungin vuokra-asuntoja, kunnes turkulainen rakennuttaja osti ne vuonna 2017. Alun perin, 1900-luvun alussa, talot rakennutti työväenasuntoyhtiö Åbo Arbetarebostads Aktiebolag helpottamaan kaupungin asuntopulaa. Yhtiön puuhamies oli kauppaneuvos Fredric von Rettig, joka oli tutustunut saksalaisen Mühlhausenin kaupungin esimerkkiin rakentaa asuntoja, joita asukkaat saivat ajan myötä lunastaa omistukseensa. Taloyhtiön nykyisestä nimestä huolimatta asunnoissa on todennäköisesti asunut pääasiassa jokirannan tehtaiden ja telakan työläisiä.

Rakennukset olivat välillä tummempia, mutta nyt verhoilun väri on palautettu lähemmäs alkuperäistä vaniljaista sävyä. Ulko-oven punainen sävy jäljittelee talon rakennusajan väri-ihanteita.
Julkisivussa on kauniita koristeluita, kuten ulko-ovien lipan reunat ja päätyikkunoiden kukkakoristeet.
Oven punaruskea sävy oli tyypillinen talon rakennusajalle. Eteisen kaapistot ovat saman valmistajan kuin keittiö. Ovien taakse kätkeytyy sähkökaappi ja tilaa esimerkiksi siivoustarvikkeille.

Uuden asunto-osakeyhtiön nimi juontaa tietenkin lähellä sijainneeseen Kakolan vankilaan. Remonttityömaa on kiinnostanut alueen entisiä ja nykyisiä asukkaita. Täällä on aikoinaan niin pelätty vankien pakoja kuin eletty tavallista elämää.

– Joku täällä käynyt kertoi leikkineensä lapsena pihalla vanginvartijan lasten kanssa, kiinteistönvälittäjä ja suunnittelija Johanna Hansén Design House Finlandista sanoo.

Kussakin talossa on ollut alun perin neljä hellahuonetta, joissa jokaisella on ollut oma sisäänkäynti. Yläkerta on ollut kylmä ullakko, ja käymälä sijaitsi piharakennuksessa. Historian saatossa rakennuksista oli tehty paritaloja, kunnes ne nyt valmistuneessa remontissa muokattiin lähemmäs alkuperäistä ideaa, neljäksi asunnoksi.

– Lähdimme suunnittelussa liikkeelle siitä, että neliöitä pitää saada mahdollisimman paljon, suunnittelusta vastannut Hansén sanoo.

Sisäänkäyntiä on avarrettu kaatamalla vanhaa hirsiseinää, vaikka muuten hirret pyrittiin säilyttämään.
Talon hirsirungon sisäpuolella on pystykoolaus, ekovillaa ja kipsilevy.
Suunnittelija Johanna Hansén on erityisen tyytyväinen eteisen lasiseinään, joka päästää lävitseen luonnonvaloa ja pitää pienen tilan avarana. Portaikon tilalla oli ennen remonttia kylpyhuone.
Kylmä ullakko saneerattiin asuinkäyttöön. Tilaan saatiin lisäkorkeutta madaltamalla välipohjaa.
Yläkerran perällä on pitkänmallinen kylpyhuone, joka on erotettu makuutilasta lasisella liuku ovella. Kattoparrut on maalattu Osmo Colorin sävyllä Mustaherukka.
Tikkaat toimivat hätäpoistumistienä vieden uuden kattoikkunan kautta katolle. Ikkunan sälekaihtimet, Velux.
Keittiö ennen remonttia.
Keittiö on samalla kohdalla kuin hella aikoinaan. Asunnon materiaaleissa on panostettu laatuun. Keittiö on italialaisen Aran Cucinen. Pöydällä oleva kori BE design ja kalusteet Ikea.
Ikkunasta on näkymä pihapiirin toiseen taloon. Suojeluviranomaiset edellyttivät muun muassa, että ikkunoiden raamit ovat puiset. Tammiparketin alla on kipsivalu ja vesikiertoinen lattialämmitys.
Moderneissa asunnoissa on säilynyt vanhojen puutalojen henki.

Ennen remonttia portaat yläkertaan lähtivät olohuoneen keskeltä. Nyt portaat ovat kunkin asunnon päädyssä, entisen kylpyhuoneen tilalla. Yläkertaan saatiin lisää korkeutta uudelleen eristämällä ja madaltamalla yläkerran lattiaa. Kylpyhuone on varsinainen taidonnäyte: kapeaan ja pitkään kylpytilaan on saatu mahtumaan myös pyykkihuolto.

– On omat haasteensa, kun on sata vuotta vanhat aihiot, joihin pitää istuttaa tämän päivän mukavuudet ja toiminnot. Mutta toimiva tästä saatiin. Kompaktien asuntojen moderni sisustus on suunniteltu etenkin kolmikymppisiä pariskuntia ja yksineläviä silmällä pitäen.

– Meillä on kokemusta uudisrakentamisesta, ja olemme kuunnelleet asiakkaiden toiveita. Otimme pienen riskin esimerkiksi tummalla sisustuksella ja poikkesimme siinä valtavirrasta, ettei kylpyhuoneessa ole valkoista 10 x 10 -laattaa, Hansen kertoo.

Jo projektin alussa tehdyssä kuntotarkastuksessa kävi ilmi, että talojen rakenteet olivat kuivia. Suuria yllätyksiä ei tullut vastaan myöskään purku- ja rakennusvaiheessa. Rakenteet purettiin hirsipintaan asti.

– Yleensä aina tulee jotakin, mutta tämä meni yllättävän hyvin, Hansén sanoo.

Entiselle ullakolle rakennettiin makuuhuone ja kylpyhuone, jossa on tilaa myös pesukoneelle. Moderni ilme syntyi suurilla marmorikuvioisilla laatoilla.
Kylpyhuoneen marmorikuvioiset lattialaatat on ladottu kalanruotokuvioon.
Alakerran seinään oli puhkaistu kulku viereiseen asuntoon, jolloin taloista muodostui paritaloja. Oviaukko on nyt suljettu, ja ehjällä seinällä on paikka sohvalle.
Jokaisella hellahuoneella oli aikoinaan oma sisäänkäynti, nyt niistä kuljetaan uusiin asuntoihin. Lattian alla oleva kellaritila on säilytyskäytössä.
Vanhat hellan hormit olivat huonossa kunnossa ja ne poistettiin käytöstä. Yläpohja on rakennettu kertopuusta, ja täytteenä on ekovillaa.

Rakentamisessa tehtiin tiivistä yhteistyötä rakennusvalvonnan ja Varsinais-Suomen maakuntamuseon kanssa, sillä rakennukset ovat suojelukohteita.

Museoviranomaiset edellyttivät esimerkiksi, että myös uusissa ikkunoissa on puupokat. Julkisivun verhouksesta suurin osa on vanhaa, ja uudet paneloinnit on tehty samalla tekniikalla hirren ja tervapaperin päälle kuin alkuperäisetkin sekä maalattu pellavaöljymaalilla. Myös esimerkiksi kadun puolen päädyissä olevat kukkakoristeet tuli maalata käsin alkuperäiseen malliin.

– Yllättävän hyvin Turusta löytyy onneksi osaajia, täällä kun on paljon näitä puutaloja, Hansén sanoo.

Museoviranomaiset eivät puuttuneet sisätilojen materiaaleihin tai rakenteisiin. Talojen tilajako palasi itse asiassa lähemmäs alkuperäistä. Remontissa pyrittiin säilyttämään mahdollisimman paljon vanhoja hirsiseiniä, ainoastaan joitain oviaukkoja muokattiin. Sen sijaan saneerauksessa uusittiin kaikki putket ja sähköt sekä tehostettiin ilmanvaihtoa huippuimurilla.

Projektin arkkitehti Tiltu Nurminen kiittää rakennuttajia hyvästä asenteesta ja halusta tehdä hyvää jälkeä.

– Minusta tunnelma on säilynyt. Hyvin äkkiä vanhan talon historia muuten haihtuu, jos ei huolellisesti noudata rakennustapoja ja ohjeita.

Ennen-­kuvassa näkyy näkymä talon toiselle puolelle asti, mutta nyt paritalot on muokattu jälleen pienemmiksi asunnoiksi. Huoneistojen välissä on puurunkoiset tuplakipsilevyseinät, jotka täyttävät palovaatimukset.
Julkaistu: 15.7.2019