Puiden ja pensaiden lahottajat
Tuntomerkit
- Mesisieni (Armillaria mellea) vioittaa puun tyviosia. Sen valkoista rihmastoa löytyy kuoren alta. Mesisieni säilyy saastuneen kasvin osissa.
- Hopeakiilto (Chondrostereum purpureum) on ruusukasvien lahottaja. Saastuneen kasvin lehdissä voi olla hopeankiiltoinen väri. Kuolleisiin oksiin ja runkoon tulee vaaleanharmaita, alapinnaltaan punertavia pieniä ulokkeita
- Punapahka (Nectria cinnabarina) on vanhojen ja heikkokuntoisten lehtipensaiden lahottaja. Se muodostaa oksiin ja runkoon vaaleanpunaisia, pyöreitä kuromapahkoja.
- Kääpäsienet (Polyporaceae) ovat puiden yleisimpiä lahottajia. Ne muodostavat puun rungolle kääpiä, joista ne pystyy tunnistamaan. Laho on aina levinnyt pitkälle, mikäli rungossa näkyy kääpä.
Leviäminen
- Laho saa alkunsa puiden rungon, oksien ja juurten haavoista tai leikkauspinnoista. Mitä suurempi kuoren haava on, sitä helpompi on lahottajan iskeä.
- Puut saavat tartunnan usein jo taimiasteella.
Näin vahingot ilmenevät
- Kasvu on heikkoa.
- Latvus saattaa kuolla, koska vedenvirtaus heikkenee.
- Mitä nuorempana puu saa sienitaudin puuainekseen, sitä nopeammin sen vaikutus näkyy kasvissa.
Runkovaurion aiheuttajat
- Runkovioitukset ovat yleisiä puilla ja pensailla. Vioituksia aiheuttavat mekaaniset kolhut, kuten ruohonleikkuu.
- Myyrät, jänikset ja hirvieläimet saavat aikaan paljon vahinkoa. Myös routa saattaa vioittaa juuristoa, ja oksat voivat tuulella hangata toisen oksan kuoren rikki.
Ennaltaehkäisy
- Suojaa nuori puuntaimi kuorivahingoilta.
- Levitä puun tyven ympärille katemateriaalia, jos puu on nurmikonleikkuualueella. Tämä estää siimaleikkurin aiheuttamat kuorivahingot.
- Kääpien tunnistamiseen on olemassa opas Käävät Helsingin puissa, jota voi tilata Helsingin kaupungin asiakaspalvelusta.
Suositeltavat torjunta-menetelmät
Poista kuolleet ja haitalliset oksat. Useat koristepuut ja -pensaat tarvitsevat hoitoleikkauksia noin viiden vuoden välein.
Jos puuhun ilmestyy iso kääpä, on puu syytä kaataa. Seuraava kunnon myrsky saattaa kaataa sen tuhoisin seurauksin.
Kuva: Martti Brandt