Näetkö kotisi hyvässä valossa? Lue pro-vinkit, joilla parannat valaistuksen toimivaksi ja viihtyisäksi
Jos valaistus on pielessä – ja usein se on – siitä kärsii niin viihtyisyys kuin arjen sujuminen. Poimi ammattilaisen keinot, joilla kohennat helposti valaistusta ja opit hyödyntämään sitä sisustuksessa niin, että koti näyttää entistä paremmalta.
Valaistus on usein se kodin osa, joka jää vähimmälle huomiolle – vaikka juuri valo tekee tilasta joko kutsuvan tai kolkon. Oikeilla ratkaisuilla voit muuttaa tunnelmaa ja saada kodin parhaat puolet esiin ilman suuria remontteja.
Kokosimme kahdeksan käytännön vinkkiä, joiden avulla saat valaistuksesta toimivan ja viihtyisän.
1. Löydä valaistuksen heikot kohdat
Jos koti tuntuu kolkolta, syy on usein valaistuksessa. Yksi kattovalaisin ei riitä, vaikka se olisi kuinka tehokas. Huone jää helposti hämäräksi ja tunnelma latteaksi. Ammattilaisten nyrkkisääntö on 5–7 valopistettä per huone, isoissa tiloissa jopa enemmän.
Viihtyisä valaistus syntyy tasapainosta valon ja varjon välillä. Kun jokainen nurkka on yhtä kirkas, huone menettää syvyytensä. Kohdistettu valokiila voi sen sijaan korostaa taulua, kirjahyllyä tai kaunista pintaa – ja jättää vähemmän mieluisat kohdat varjoon. Näin tila alkaa elää aivan eri tavalla.
Aloita kiertämällä läpi kotisi huoneet ja katso, missä valo ei riitä ja missä sitä on liikaa. Jos lukunurkka jää varjoon tai eteinen tuntuu hämärältä, olet jo löytänyt ensimmäiset parannuskohteet. Tällä tavalla opit tarkastelemaan tilaa valon eikä vain kalusteiden näkökulmasta.
2. Älä osta valaisinta vain ulkonäön vuoksi
Moni valitsee valaisimen kuin koriste-esineen: tärkeintä on, että se näyttää hyvältä. Ammattilainen ajattelee toisin – valaisin ei ole vain silmänilo, vaan sen tehtävä on luoda oikeanlaista valoa. On iso ero siinä, antaako valaisin suoraa vai epäsuoraa valoa vai siivilöityä hajavaloa.
Suora kohdevalo on tarpeen, kun luet, työskentelet tai kokkaat. Hajavalo leviää pehmeästi ympärille ja tekee tunnelmasta kodikkaan. Epäsuora valo puolestaan heijastuu seinän tai katon kautta ja valaisee tilan lempeästi ilman häikäisyä. Hyvässä kokonaisuudessa näiden kolmen suhde on tasapainossa.
3. Testaa ensin käytännössä
Kirkkaiden myymälävalojen keskellä yksittäisen valaisimen levittämää valoa on vaikea arvioida, joten ostopäätöstä ei kannata tehdä pelkän ulkonäön ja silmämääräisen arvion perusteella.
Katso ensin, mihin suuntaan valo pääsee kulkemaan: onko valaisin avoin alas, ylös vai sivuille? Pelkästään alaspäin valoa suuntaava malli toimii hyvin ruokapöydän yllä mutta ei yksin riitä koko huoneen valaisemiseen. Jos taas varjostin päästää valoa myös ylös ja sivuille, se valaisee tilaa laajemmin.
Hyvä keino on etsiä kuvia, joissa sama valaisin on käytössä sisustetussa tilassa: silloin näet heti, millaisia varjoja ja valokiiloja se luo. Jos mahdollista, pyydä valaisin kotiin kokeiltavaksi tai pyydä myymälässä, että ympäröivät valot sammutetaan hetkeksi. Näin saat realistisemman kuvan siitä, miten valaisin toimii omassa kodissasi.
4. Älä valitse valaisimia yksitellen
Valaistus harvoin onnistuu, jos valaisimet hankitaan sattumanvaraisesti yksi kerrallaan. Yksi kirkas kattovalo, nurkkaan lisätty jalkavalaisin ja pikkulamppu pöydällä eivät vielä muodosta toimivaa kokonaisuutta, jos niitä ei ole ajateltu yhdessä. Lopputulos voi olla epätasapainoinen: jossain on liikaa valoa, toisessa nurkassa liian pimeää.
Parempi tapa on miettiä huonetta kokonaisuutena. Missä tarvitaan kirkasta valoa, missä taas pehmeää tunnelmaa? Kun jokaisella toiminnolla on oma valonlähteensä, huone toimii kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina.
Myös tyylillinen yhtenäisyys on tärkeää. Valaisinten ei tarvitse olla samaa sarjaa, mutta niiden on hyvä sopia yhteen tyylin, värin ja mittasuhteiden puolesta. Näin valinnat näyttävät harkitulta eikä siltä, kuin jokainen valaisin olisi päätynyt paikalleen sattumalta.
5. Huoneen mittasuhteet ratkaisevat
Valaisinta ei kannata koskaan valita miettimättä tilaa, johon se tulee. Ota aina lähtökohdaksi huoneen koko, muoto ja katon korkeus. Liian pieni valaisin hukkuu tilaan, liian suuri taas tuntuu kömpelöltä ja voi olla jopa tiellä.
Jos katto on korkealla, riippuvalaisin on tavallisesti hyvä valinta. Matalassa huoneessa sen sijaan toimii paremmin litteä, plafondityyppinen kattovalaisin, joka ei vie tilaa eikä häiritse kulkua. Pitkä ja kapea huone, kuten eteinen, vaatii usein monta valopistettä, jotta valo jakautuu tasaisesti koko tilaan.
Kattokruunu tai suuri riippuvalaisin voi korostaa tilan avaruutta, kunhan se tulee sopivalle korkeudelle niin, ettei se häikäise eikä jää kulkureitille. Oikean kokoinen valaisin tukee huoneen mittasuhteita ja tekee kokonaisuudesta tasapainoisen.
6. Varjostin ohjaa valoa
Varjostin ei ole pelkkä koriste, vaan se määrittää, millaista valoa valaisin antaa. Tumma varjostin päästää läpi vain vähän ja ohjaa valon yleensä suoraan alas, mistä syntyy rajattu ja intiimi valaistus. Vaalea tai läpikuultava varjostin sen sijaan pehmentää ja hajottaa valoa laajemmalle.
Myös materiaalilla on merkitystä. Opaalilasi tai kangaspinta suodattaa valoa ja vähentää häikäisyä, kun taas kirkas lasi päästää valon läpi sellaisenaan ja valo voi tuntua terävältä. Rei’itetty tai kuviollinen varjostin heijastaa seinille ja kattoon kuvioita tunnelmallisesti.
Muoto viimeistelee vaikutelman: kapea varjostin keskittää valon tarkasti alas, kun puolestaan leveä jakaa sen laajemmalle.
7. Näin vältät häikäisyn
Häikäisy on yksi yleisimmistä valaistuksen ongelmista, mutta sen voi ehkäistä oikealla valaisimella ja sopivalla sijoittelulla.
Ruokapöydän yläpuolella hyvä ripustuskorkeus on noin 55–65 senttimetriä pöydän pinnasta mitattuna valaisimen alareunasta. Silloin valo osuu pöydälle tasaisesti mutta ei paista suoraan silmiin. Sijoita valaisin pöydän keskelle, ei huoneen keskelle, jos ne ovat eri kohdissa. Pitkän pöydän ylle kannattaa valita monta valaisinta, sillä yksi iso ei yleensä valaise tasaisesti koko pöytää.
Pöytä- ja lukuvalaisimissa varjostin on ratkaiseva. Läpikuultava pinta siivilöi valon pehmeäksi, kun taas täysin näkyvillä oleva valonlähde, eli polttimo, saa helposti siristelemään. Kääntyvä varjostin tai säädettävä varsi helpottaa valon suuntaamista sinne, missä sitä tarvitaan, ilman että itse polttimo näkyy häiritsevästi.
Epäsuora valaistus on toinen tehokas keino. Kun suuntaat valon seinään tai kattoon, se heijastuu tilaan pehmeästi eikä osu suoraan silmiin.
Häikäisyn ehkäisyssä pätee yksinkertainen sääntö: mitä vähemmän polttimo näkyy, sitä miellyttävämpää valo on.
8. Valaise taide oikein
Toimiva valaistus saa taideteoksen heräämään eloon. Yleinen virhe on valaista teos suoraan edestä. Ongelma korostuu erityisesti silloin, kun teos on lasin takana: pinta alkaa kiiltää ja kuvaa on hankala nähdä.
Parempi ratkaisu on valaista teos viistosti yläkulmasta tai sivusta. Näin valo korostaa värejä ja yksityiskohtia ilman häiritseviä heijastuksia. Muista myös riittävä etäisyys: valonlähteen olisi hyvä olla vähintään metrin päässä teoksesta, jotta valo leviää tasaisesti.
Myös valonlähteellä on suuri merkitys. Värintoiston (Ra-arvo) tulisi olla vähintään 90, jotta värit näkyvät luonnollisina. Myös valon lämpötila vaikuttaa: lämmin valkoinen (2 700–3 000 K) tuo esiin pehmeät sävyt ja neutraalimpi valo (3 000–4 000 K) taas kirkkaammin yksityiskohdat.
Lähteenä Frida Ramstedt: Tyylikäs koti (2020).
