Kun Otso Sillanaukee laittoi edeltävän asuntonsa myyntiin, hänellä oli uudelle kodille muutama kriteeri. Kotona vietetty koronakevät oli opettanut, miten tärkeitä kodin viihtyvyys ja toimivuus olivat. Lisää tilaa hän ei kuitenkaan kaivannut – päinvastoin.

Tavoitteena oli keksiä kestäviä ratkaisuja, joilla kaksikin ihmistä pärjäisi mahdollisimman pienillä neliöillä ja puolittaa siten asumisen päästöt. Suomen ympäristökeskuksen mukaan noin kolmannes kulutuksen hiilijalanjäljestä tulee asumisesta ja siihen liittyvästä energiankulutuksesta. Merkittävin tapa leikata tätä sektoria on asua tiiviimmin.

Sopiva koti löytyi kesällä 2020 Helsingin Kalliosta. 24-neliöinen yksiö oli remontoitu 1980-luvulla, eivätkä silloiset ratkaisut, kuten mummolaa muistuttavat kukkatapetit, itse kasattu keittiö ja paneelikatto olleet toimivia tai miellyttäneet, joten ne saivat lähteä. Otso toteaa, että ekologisinta olisi ollut jättää remontti tekemättä. Hän halusi kuitenkin selvittää, miten remontin voisi toteuttaa tänä päivänä vastuullisesti ja kestävästi mutta tyylikkäästi.

Valintoja ohjasivat kiertotalouden periaatteet. Otso pyrki hyödyntämään olemassa olevia asioita, kierrättämään sekä käyttökelvolliset että -kelvottomat materiaalit ja suosimaan ekologisia ja aikaa kestäviä vaihtoehtoja uusissa hankinnoissa. Esimerkiksi kodinkoneet vaihdettiin energiatehokkaampiin.

Kattopaneelit ja koolauslevyt, kylpyhuoneen peilikaappi, pistorasiat, listat sekä vanha keittiö löysivät uudet omistajat Tori.fi:n ja Facebook-ryhmien kautta. Tapetit, huonokuntoinen parkettilattia sekä sen alla olleet huovat, aaltopahvit ja hiekka päätyivät Sortti-asemalle, sillä niitä ei voinut kierrättää.

Purkutyöt Otso teki itse, mutta seinien ja katon tasoituksen sekä maalauksen hän teetätti urakoitsijalla. Savimaalien sävyihin hän haki inspiraatiota perinnevärikartoista, jotta ne sopisivat vuonna 1929 rakennettuun kerrostaloon.

Täydelliseksi hiottua kotia hän ei silti tahdo. Esiin kaivetussa alkuperäisessä lankkulattiassa saavat näkyä kolot ja poistettujen naulojen jäljet jatkossakin.