
Sisko naapurina! Petra ja hänen siskonsa toteuttivat haaveensa vierekkäisistä kodeista – ”Ikkunoista emme kuitenkaan näe suoraan toistemme koteihin”
Petra ja Ville rakennuttivat perheelleen kivitalon 10 kuukaudessa. Tukiverkostotkin ovat kunnossa, sillä naapuritontilla asuu Petran sisko perheineen.

Espoolaisilla Petralla ja Villellä ei ollut lainkaan kokemusta talon rakennuttamisesta saati sen rakentamisesta. Loistavan tukiverkon ja tuttujen ammattilaisten avulla he kuitenkin saivat itselleen unelmiensa kodin – talon luonnonrauhasta mutta silti läheltä työpaikkoja.
Mutta hetkinen. Katse kiinnittyy naapuritaloon, joka muistuttaa erehdyttävästi Petran ja Villen taloa. Onko se samanlainen?
– Siskoni perheineen rakensi talon naapuriimme. Meistä siskoksista tämä kaikki alun perin lähtikin, kun vanha unelmamme eräänlaisesta yhteisössä asumisesta pulpahti esiin, Petra kertoo.
Sisarukset olivat pohtineet aikoinaan, että he haluaisivat asua vierekkäin, kun molemmilla olisi lapsia ja elämäntilanne siihen sopiva.
– Sitten tajusimme ruuhkavuosien keskellä, että tässä me nyt elämme sitä elämää, mutta missä ovat ne vierekkäiset kodit ja yhteiselon tuntu?





Petra ja hänen sisarensa Katri hyppäsivät autoon ja ajelivat siellä täällä pitkin Espoota. Ajelulla löytyi sopiva reilun 1600 neliön tontti, joka jaettiin kahdeksi omaksi palaksi. Kivitalot alkoivat nousta vauhdilla.
Petran ja Villen näkemys kodin materiaaleista sopi suunnitelmiin. Talot tilattiin Hevi Kivitaloilta, sillä Katrin perheellä oli kokemusta kyseisestä talofirmasta. Materiaalina kivi vaikutti perheen mielestä helppohoitoiselta, kestävältä ja energiatehokkaalta. Arkkitehtitoimistoksi palkattiin Avarrus Arkkitehdit. Heidän kanssaan unelmasta muovautui hiljalleen totta.
Rakennuslupa saapui postissa elokuun puolivälissä vuonna 2016, minkä jälkeen projekti nytkähti heti käyntiin. Petra ja Ville olivat hankkineet joka työvaiheeseen tarvittavat tekijät Petran siskon miehen Petterin avustuksella, joten työt rullasivat saumattomasti. Räjäytystyöt ja pohjat valmistuivat kuukaudessa. Jouluna talo oli vesikatossaan ja ikkunat paikoillaan. Hurjan ponnistuksen jälkeen jatkettiin sisätöillä.
– Kävin itse raksalla usein. Se oli ihan ehdotonta, vaikka emme itse fyysisesti rakentaneetkaan. Ymmärsin paremmin, mitä tapahtuu ja mihin pystymme vielä vaikuttamaan, Petra kertoo.



Ville ja Petra ovat molemmat sitä mieltä, että rakentamista kannattaa harkita tarkoin, jos omaa kokemusta ei juuri ole.
– Mekin mietimme pitkään, onko tämä juuri se meidän tapamme hankkia uusi koti. Kiitos Petterin ja Katrin, että unelmastamme tuli totta. Paras oppi on ollut se, ettei halvin ole aina paras. Myös luotettava rakennusporukka on avainasia tässä touhussa.
Petra muistuttaa, että projektiin on hyvä hankkia työnjohtaja, joka osaa seurata edistymistä, mikäli itsestä ei siihen pestiin ole.
Petran, Villen, Ellenin ja Tildan koti nousi huminalla alle kymmenessä kuukaudessa. Naapuritontilta kumpuileva vertaistuki oli tärkeää muutosten keskellä. Petra ja Katri jakoivat tunteitaan niin rakentamisesta kuin lapsiperhearjen pyörityksestä.
– Ihan parasta oli myös saada näkemyksiä toisilta rakentajilta aina talon pohjista pintoihin asti. Tiesimme molemmat, että jaksamme pohtia ja kuunnella toistemme ongelmia.



Samaan aikaan rakentamisesta oli myös taloudellista hyötyä. Perheet pystyivät jakamaan suunnittelupalkkioita ja tekemään materiaalien yhteistilauksia, jolloin säästöä syntyi tuntuvasti. Erityisesti rahtikustannuksissa säästyi euroja.
– Kaikkiaan etua yksin rakentamiseen verrattuna tuli varmasti tuhansia euroja, Petra miettii.
Yksi iso kustannuksia alas tuonut asia oli rakennusjätteen poisvienti. Sen perhe teki kokonaan itse. Työmäärä oli valtava, mutta niin oli myös säästettyjen eurojen summa.
– Tunnolliset urakoitsijamme lajittelivat kaiken rakennusjätteen valmiiksi kasoihin, mikä helpotti meidän työtämme, Petra kehuu.
Hieman yli kymmeneen kuukauteen ehtii mahtua toisaalta vähän, toisaalta paljon. Petran ja Katrin perheet muuttivat tismalleen samana päivänä uusiin koteihinsa. Tunnelmat olivat osaltaan myös hämmästyneet. Tässä sitä nyt ollaan, uudessa omassa unelmatalossa!




Hurjasta vauhdista huolimatta Petra piti projektinjohtajan ohjaksia sujuvasti käsissään. Pari virhearviota mahtui matkaan, muttei mitään maata mullistavaa. Petralla oli vahva visio alakerran sisäkatosta ja aikomus toteuttaa se itse. Hän suunnitteli käsittelevänsä ontelolaatan pinnan kevyesti hiomalla, minkä jälkeen oli tarkoitus sutia pintaan Supi-saunasuojaa. Virhe sattui kuitenkin ensimetreillä, kun Petra laittoi onteloiden reikiin tasoitusmassaa. Pintakäsittelyn jälkeen väri oli laikukas ja näytti huonolta.
– Kiroiltiin ja päätettiin, että katto levytetään ja hierretään, Petra kertoo.
Perhe on tyytyväinen kotinsa ratkaisuihin, vaikka he tekisivät nyt muutaman asian toisin. Kodinhoitohuoneen ja teknisen tilan tavalliset liukuovet korvattaisiin pocket door -ovilla, jotka liukuisivat huomaamattomasti seinien sisään.
– Ulkoportaat valaisin betonista ja laittaisin niiden alle lämmityskaapelit, jolloin niiden puhtaanapito lumesta olisi talvisin helpompaa ja kulku turvallisempaa. Puuportaat ovat jäätyessään todella liukkaat. Emme ole vielä keksineet sulatussysteemiä, joka toimisi puuportaissa, Petra miettii.



Koti on jaettu kahteen tasoon, ja kummallakin kerroksella on selkeä funktio. Lapset saavat levittää leikkinsä kaikessa rauhassa alakerran olohuoneeseen, jolloin yläkerta pysyy kohtuullisessa järjestyksessä. Alakerrassa ovat myös lasten makuuhuoneet, pyykkihuolto ja pesutilat. Yläkerrassa on tilat yhteiseen oleskeluun ja vanhempien makuuhuone.
– Isot liukuovet terassille antavat kesällä mukavasti lisätilaa. Haaveilemme vielä ulkoporealtaasta ja monivuotisesta kukkivasta puutarhaparatiisista.
Toimiva koti on tärkeä koko perheelle aikataulujen värittämässä elämäntilanteessa. Arjen sujuvuutta helpottavat hyvin suunnitellut säilytys- ja kodinhoitotilat. Vaatteille ja tavaroille on omat paikkansa.
Kodin yleisväritys on vaalea ja raikas, tilat ovat ilmavat. Aivan kuten toiveissa olikin. Petra toteaa pitävänsä vaaleista ja simppeleistä pintamateriaaleista. Kodikkuutta ja lämpöä lisättiin keittiön puisella värityksellä. Kalusteet ovat melkein kaikki entisestä kodista, mutta niitä on tarkoitus hiljalleen uusia.
– Seuraan Instagramia ja apinoin sieltä tyylejä. Olen itse ihan tosi huono erityisesti piensisustamisessa, Petra naurahtaa.



Lukuisat ikkunat avautuvat metsään ja kotikadulle. Katri-siskon talo on asemoitu niin, etteivät perheet näe ikkunoista suoraan toistensa kotiin. He ovat lähellä, mutta eivät jatkuvasti katseen alla. Yhteiselokin on soljunut hyvin. Perheet ovat olleet toistensa tukipilareita, ja serkukset ovat kuin sisaruksia tiiviin yhteydenpidon vuoksi.
Petra toteaa, että ainakin tällä hetkellä koti on elämänmittainen. Hampaankoloon ei jäänyt mitään uusia rakennustoiveita toteutettavaksi.
– Onhan tässäkin talossa vielä ainakin yksi unelma toteutumassa, nimittäin Villen pubihuone saunailtoihin ja matsien seuraamiseen, Petra kertoo.
Huone on tarkoitus sisustaa Porin Ässät -henkeen muistuttamaan lajin parissa uran tehneen Villen ikuisesta intohimosta jääkiekkoa kohtaan.
