Meidän Talo

Paulan ja Jaakon koti rakennettiin koko suvun voimin – 29-metrinen talo on kuin pieni rivitalo!


Kun Paula ja Jaakko alkoivat rakentaa taloa, apuun riensivät sisarukset, vanhemmat ja Jaakon rakennusalalla toimivat veljet. Hartiapankkivoimin rakennettu talo on yhteistyön taidonnäyte. ”Tämä on koti, jonka jokaisen nurkan tarinan tiedämme.”
Kuvat Juha Sarkkinen
Kettusten suvussa ollaan ripeitä rakentajia. Eräänä kesäisenä saunailtana Jaakko ja hänen veljensä Jussi saivat idean ulkopaljusta, ja jo seuraavana viikonloppuna sellainen rakennettiin itse. Oleskeluterassit kiertävät koko 172-neliöistä taloa.

Kun oululaiset Paula ja Jaakko Kettunen muuttivat vuonna 2005 väliaikaisesti asumaan Paulan vanhempien naapuriin, ei pariskunta osannut arvata, että reilun kymmenen vuoden kuluttua perheen oma talo seisoisi viereisellä tontilla keskellä historiallista maalaismaisemaa.

– Emme varsinaisesti etsineet tonttia eikä rakennuskipinä poltellut, vaikka oman talon rakentamista pidimmekin yhtenä vaihtoehtona.

Eräänä päivänä hiljaisella tienpätkällä alkoi pörrätä autoja. Kävi ilmi, että autoilijat olivat katsastamassa viereistä, suojeltuun peltomaisemaan rajautuvaa tonttia, joka oli tullut myyntiin.

– Tiesimme heti, ettei tällaista tilaisuutta tule eteen toista kertaa. Jätimme tarjouksen maapalasta välittömästi ja se hyväksyttiin, Paula sanoo.

29-metrisen talon runko on vaikuttava näky. Kuvanottohetkellä on meneillään kattoristikoiden nosto. Maatyöt aloitettiin tontilla toukokuussa 2015 ja talo valmistui heinäkuussa 2016.
Pimeinä talvi-iltoina levytettiin sisäpintoja. Takka-leivinuuni muurattiin paikan päällä. Lattia on betonia, ja se päällystettiin tammiparketilla.
Jaakon isä Paavo terassirungon kimpussa. Taloon tuli terassilaudoitusta kaikkiaan noin 100 m². Kuvassa näkyvällä keltaisella sirkkelillä rakennettiin koko talo.

Sitten alkoi odotus. Alueella ei ollut asemakaavaa, eikä tontille mennyt tietä. Kesti muutamia vuosia ennen kuin kaava tuli lainvoimaiseksi ja rakentaminen pystyttiin aloittamaan. Odotteluaika käytettiin valmisteluihin. Talon suunnittelijaksi valikoitui rakennusarkkitehti Lea Sämpi, jota moni oli suositellut Paulalle ja Jaakolle.

Toiveissa oli avara ja selkeälinjainen koti. Perhe halusi asua yhdessä kerroksessa.

– Olemme aina haaveilleet avarasta oleskelutilasta ja seinän kokoisista ikkunoista, Paula kertoo suunnittelun lähtökohdista.

Arkkitehti piirsi perheelle useita luonnoksia, joista pariskunta valitsi heille sopivimman kokonaisuuden.

– Kaikki toivottu saatiin yhteen kerrokseen, mutta talosta tulikin 29 metriä pitkä – kuin pieni rivitalo, Jaakko kertoo.

Ruokailutilan ikkunasta avautuu kaunis näkymä suojeltuun maalaismaisemaan. Paikalla muurattu takkaleivinuuni pinnoitettiin Tikkurilan Tunto Kivi -pinnoitteella.
Olohuoneen isoissa ikkunoissa on huomaamattomat lämpösuojakalvot, jotka hillitsevät lämmönnousua ja suojaavat liialliselta UV-säteilyltä. Talossa on maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys. Keittiön massiivitammitasot on tehnyt Jaakon isä ja kalusteet ovat HTH-keittiöiden.

Alusta asti oli selvää, että talo rakennettaisiin mahdollisimman pitkälle omin käsin. Jaakon isä Paavo on itseoppinut puuseppä ja Kettusen veljeskolmikossa on lisäksi putkimies, kalusteasentaja ja sähköinsinööri. Osaamista ja tukea löytyi omasta perheestä.

– Rakentaminen taitaa olla meillä geeneissä. Kun tehdään yhdessä, niin tapahtuu, sähkösuunnittelijana työskentelevä Jaakko hymähtää.

Myös Paulan isä ja veli sekä ystävät ovat olleet suurena apuna.

– Pidimme paljon talkoita, ja kun minulta alkoivat voimat hiipua, isä tuli rakennukselle patistelemaan poikaansa, Jaakko kertoo.

Sähköalan ammattilaisen kodissa on kiinnitetty erityistä huomiota taloautomaatioon. Talossa on KNX-älykotijärjestelmä, jolla valaistusta, lämmitystä, ilmastointia ja periaatteessa kaikkia rakennuksen toimintoja voi ohjata yhdellä järjestelmällä.

– Voin helposti ohjelmoida tietokoneella esimerkiksi koko talon valaistuksen yhden katkaisijan taakse tai muunnella valaistusta sekä luoda erilaisia tunnelmia ilman minkäänlaisia kaapelivetoja. Aihe ei ole omakotirakentajille vielä kovin tuttu, mutta kiinnostus on nousussa, Jaakko kertoo.

Rakennusprojekti kesti reilun vuoden. Jaakko rakensi illat, viikonloput ja lomat.

Olohuoneen väripilkku on suuri rahi, joka hankittiin Jotexilta. Katossa on vähäoksainen mäntypaneeli, joka on käsitelty läpikuultavalla paneelilakalla.
Olohuoneen katonraja on valaistu himmennettävillä ledinauhoilla. Valaisimissa ei ole perinteisiä himmentimiä, vaan toiminto on ohjelmoitu katkaisimeen, ja on säädettävissä yhdellä kosketuksella. Olohuoneen näyttävä vaneripanelointi on tehty itse sisustusvanerista. Jaakon isän verstaalla sahatut vaneripalat käsiteltiin kuultopinnoitteella ja kiinnitettiin seinään rakennusliimalla.
Takka-leivinuunin molemmilla puolilla sekä keittiössä että olohuoneessa on kätevästi paikat polttopuille.

– Tuskin näimme toisiamme kotona vuoteen. Tiesimme kyllä, että rakennusajasta tulee rankka, kun samaan aikaan piti käydä töissä ja kotona odottivat pienet lapset. Arkea helpotti se, että asuimme vieressä, kuten myös lasten isovanhemmat, Paula kertoo.

Perhe kokee itsensä onnekkaaksi, sillä rakennusprojektissa ei tullut eteen mitään yllätyksiä tai suuria murheenkryynejä. Jaakko on työssään tottunut laatimaan kustannusarvioita ja tarjouksia, joten kilpailutukset ja tiivis kustannusten seuranta pitivät myös budjetin kasassa.

– Jälkikäteen täytyy sanoa, etten ihan heti lähtisi uuteen talonrakennusprojektiin. Vaikka olen rakennusalalla töissä, on itse rakentaminen niin eri asia kuin rakennuttaminen. Jo pelkkä tuoreen puutavaran tuoksu tuo kylmät väreet, Jaakko sanoo ja nauraa.

Muuttopäivänä pariskunnan päällimmäinen tunne oli helpotus – vihdoinkin he saisivat elää normaalia perhe-elämää.

– Ystävien ja sukulaisten tuki ja apu oli korvaamatonta. Ilman heitä emme olisi jaksaneet, Paula tiivistää.

Tämä on koti, jonka jokaisen nurkan tarinan tiedämme.

Kodin sisustaminen ja materiaalivalinnat olivat Paulan vastuulla.

– Aluksi materiaalien runsaus tuntui hurjalta, mutta lopulta uskoin omaan näkemykseeni ja palaset alkoivat loksahdella paikoilleen, Paula kertoo.

Hän on pyrkinyt tekemään ajattomia ja vähäeleisiä materiaalivalintoja. Esimerkiksi koko talossa on käytetty vain kolmea eri laattaa, joista yksi on suihkuseinien koteloiden tehosteena. Erityistä huomiota kiinnitettiin säilytystiloihin. Avoimet vaatehuoneet ja pukeutumistilat korvaavat perinteiset vaatekaapit.

– Järjestys pysyy paremmin yllä ja kaiken näkee kerralla, Paula perustelee.

Kettuset halusivat tehdä saunaosastosta ison ja kylpemiseen pyhitetyn. Saunatiloista on suora pääsy terassille jäähdyttelemään ja ulkopaljuun. Kodin muista tiloista erillään oleva saunaosasto on osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi.

– Meillä on sauna tai poreamme päällä melkein joka päivä. Vietämme saunailtoja ystävien kanssa ja on mukavaa, että saunojilla on oma rauha. Kesäisin pojat pääsevät suoraan pihapaljusta suihkuun ja takaisin, ilman, että märin jaloin tarvitsee juosta koko talon läpi, Paula sanoo.

Perhe on taloon enemmän kuin tyytyväinen.

– Tämä on koti, jonka jokaisen nurkan tarinan tiedämme. On ihanaa asua talossa, joka on tehty juuri meille, ei ole toista samanlaista, Paula ja Jaakko toteavat.

Koska talossa on pian kaikki valmista, seuraavaksi alkaa pihan ja puutarhan laittaminen. Suunnitelmat ovat jo valmiina. Sitä ennen lämmitetään palju, jonka Jaakko veljensä Jussin kanssa ideoi ja rakensi yhdessä viikonlopun aikana.

Siistin liukuoven takaa avautuu käynti pukuhuoneeseen, pesutiloihin ja terassille. Vanerinen puu on Lovin.
Saunan pukuhuoneesta on suora käynti terassille. Kalusteet ovat HTH-keittiöltä ja tammitasot teki Jaakon puuseppäisä.
Katetulla terassilla on mukava vilvoitella saunomisen jälkeen. Se on myös oleskelutilojen jatke, jota perhe käyttää aikaisesta keväästä pitkälle syksyyn. Liikuteltavien lasien ansiosta tila pysyy mukavan raikkaana kesäisinkin. Terassilasitus hankittiin Lasilipposelta.
Julkaistu: 13.3.2019