Kuin 55 neliön Versailles! Paulan kaupunkikoti tuntuu fantasiasadulta, jossa on ranskalainen rokokootunnelma
”En pidä valkoista värinä vaan pohjana, sillä se ei heijastele mitään tunnetilaa.” Maalarimestari Paula Rautiainen haki inspiraatiota kaupunkikotiinsa ranskalaispalatsin henkilökunnan tiloista.
Kuin astuisi poikkeuksellisen hyvin säilyneeseen kotimuseoon.
– Se on paras palaute, jonka voin kodistamme saada, sanoo maalarimestari Paula Rautiainen, 37.
Hän on remontoinut 55 neliön kotinsa Helsingin Kruununhaassa lattiasta kattoon mutta ilahtuu joka kerta, kun vierailija erehtyy luulemaan hänen helsinkiläisasuntonsa ratkaisuja alkuperäisiksi.
Koti on Paulalle silti enemmän fantasiasatu kuin tyylipuhtauden oppikirja. Asunto on täynnä viktoriaanisia vaikutteita ja rokokoota, vaikka rakennus on vuonna 1927 rakennettu kerrostalo.
Maalarina työskentelevä Paula on opiskellut viime vuosina italialaisia ja ranskalaisia koristemaalaustekniikoita. Esimerkiksi trompe l’œil tarkoittaa maalausta, joka näyttää niin kolmiulotteiselta, että katsojan tekee mieli koskea pintaa asiasta varmistuakseen.
Paulaa kiehtoo eteläeurooppalainen kauneudentaju, joka näkyy paitsi koristeluissa myös käyttöesineissä.
”Se näkyy ikkunansulkijoissa ja vaikkapa tolpassa, joka pitää roskakorin pystyssä. Miksi hitsata suoraa, jos samalla voi tehdä muodon, joka miellyttää kättä ja silmää?”
”Sisustusmakuni taustalla on kiinnostukseni historiaan, ja etenkin Ranska on minulle loputon innostuksen lähde. Toinen suosikkini on englantilainen maaseutu: kaislakattoiset talot ja sammaloituneet kivipinnat.
Kaikki alkoi, kun kävin ensi kertaa Pariisissa 15 vuotta sitten. Versailles'ssa suosikkini ei ole peilisali vaan henkilökunnan tilat. Siellä on todella kauniita pintoja mutta saleja hienovaraisemmat koristelut. Kimalluksen, kultausten ja kuninkaallisten sijaan minua kutsuvat sammuneen siniset kalkkiseinät, puhtaat puupinnat ja aikakausien kerrostuminen.”
”Ikisuosikkini on Petit Trianon, Marie Antoinetten vapaa-ajanasunto ja maatila.”
”Ikisuosikkini on Petit Trianon, Marie Antoinetten vapaa-ajanasunto ja maatila. Sieltä sain idean olohuoneeni marmoroituihin jalkalistoihin. Eteisemme lattian kuviointi on lainattu Versailles’n etupihasta ja toteutettu edullisimmilla mahdollisilla laatoilla.
Välillä unelmoin asuvani pelkästään kynttilän ja takkatulen valossa. Edelliseen kotiini en olisi halunnut ollenkaan sekoittajaa vaan erilliset hanat kylmälle ja kuumalle vedelle, mutta putkimies ei suostunut ehdotukseeni.”
”Meillä on kaapin päällä täytetty apina muistona Tivoli Sariolasta, joka on puolisoni Kalle Turtiaisen, 37, suvun perustama. Apina kuului aikanaan Kallen ukille ja mummolle. Ukki oli Tivoli Sariolan johtaja, ja apina esiintyi aikana, jolloin numeroissa vielä käytettiin eläimiä. Kallen äiti leikki apinan kanssa lapsuudessaan 1970-luvulla.
Tivolimaailma näkyy kodissamme myös valokuvina ja muistoesineinä. Esimerkiksi bakeliittijalkainen pöytävalaisin on Kallen isoukin 50-vuotislahja tivolin henkilökunnalta.
Käyttö- ja koriste-esineistämme vain kourallinen on ostettu uusina. Loput ovat antiikkimarkkinoilta ja kirpputoreilta.
Pidän öljymaalatuista potreteista, ja niistä tärkein on tekotakan yläpuolelle sijoitettu maalaus papista. Siinä on jotain samaa kuin Mona Lisassa: katse tuntuu seuraavan joka puolelle.
Jos asuntomme syttyisi palamaan, tiedän, mitä pelastaisin ensimmäisenä: papin ja apinan.”
”Sävytän maalit yleensä itse rautakaupan halvimmista maaleista. Välillä sekoittelen purkinpohjia, välillä ostan jonkin lähellä oikeaa olevan sävyn ja jatkan hienosäätöä kohteessa, kun näen valon ja heijastusten vaikutuksen.
Olohuoneen seinistä tuli siniset, koska halusin tilaan klassisen värimaailman. Minua viehättävät murretut, historialliset sävyt. Keittiöön valitsimme korkeat kaapit ja punaiset, kiiltävät kaapinovet. Punaisen sävystä tuli vahingossa paljon suunniteltua vaaleampi, mutta pidän lopputuloksesta jopa enemmän näin.
Värit merkitsevät minulle kaikkea: maailma olisi hirveä ilman niitä. En pidä valkoista värinä vaan pohjana, sillä se ei heijastele mitään tunnetilaa.”
”Muistan ajatelleeni, että kotimme olohuone olisi täydellinen, jos siellä olisi takka. Niinpä päädyimme tekemään sinne sellaisen. Valkoiseen, suoraan seinään rakennettiin myös uloke, joka muistuttaa hormia.
Takkaa ei tietenkään voi käyttää, enkä oikeastaan edes halua ihmisten kiinnittävän siihen huomiota – sen edessä on yleensä sohva tai tuoli. Se kuitenkin tuo tilaan syvyyttä ja tunnelmaa.
Takkaa ympäröivässä vitriinikaapissa on merikokoelmani, joka koostuu likimain sadasta osasta: vanhoista simpukankuorista, koralleista ja muista merenelävistä. Ostin sen vähän vahingossa toiselta keräilijältä enkä halua luopua yhdestäkään simpukasta, vaikka kokonaisuus viekin melko paljon tilaa.
Asunto ei ole suuri, joten halusimme maksimoida valon määrän. Kolmeen pieneen huoneeseen kuljettiin aiemmin eteisen kautta. Puhkaisimme huoneiden väliin oviaukot ikkunaseinän päähän, jotta valo pääsee kulkemaan huoneesta toiseen. Oikeassa kohdassa seistessä voi nähdä kerralla kaikki kolme ikkunaa.”
”Meillä ei ole koskaan aivan hiljaista. Soitan soittolistoja, joilla kuuluu vinyylilevyn rahina, tai muuten vanhaa musiikkia. Lempiartisteistani yksikään ei taida olla elossa.
Myös tuoksut vaikuttavat paljon kodin tunnelmaan. Keräilen suitsukkeita ja tuoksukynttilöitä ja ostan matkoilta muistoksi parfyymejä.”
”Vietämme puolisoni kanssa paljon aikaa kotonamme, ja lähipiiriimme kuuluu samanhenkisiä ihmisiä. Olemme paljon mieluummin toistemme luona kuin vaikka ravintolassa. Ruoanlaitto on meditatiivista.
En erottele arki- ja juhla-astioita toisistaan mutta käytännössä valitsen arjessa astioita, joista edes osan voi pestä koneessa. Toisaalta keräilen englantilaisia Wedgwoodin astioita. Ne ovat lasittamatonta keramiikkaa, siis liki mahdottomia käyttää.”
3 × innostava kohde
1. Petit Trianon, Versailles
”Pieni palatsi, jonne Marie Antoinette pakeni hovielämän velvollisuuksia. Tallennan siellä kännykkääni ideoita jalkalistoista kattoon.”
2. Mustion linna, Raasepori
”Inspiroiva kohde kotimaassa: upea puutarha, sisällä hienot koristemaalaukset ja ravintolassa hyvä ruoka.”
3. Ladurée-teehuoneet, Pariisi
”Macaron-leivoksistaan tunnetun ketjun teehuoneita on Pariisissa useita. Ne ovat turistien suosimia mutta kliseisyydessään ihania: täynnä koristemaalauksia ja samettia.”
