
Jutta pysäköi vuosia pastellisen puutalon eteen Porvoossa ja haaveili siinä asumisesta – sitten tuttu talo tuli vastaan sanomalehdessä
Korkeat katot ja upeat kaakeliuunit myynti-ilmoituksessa vaikuttivat vastustamattomilta. Lopulta saapui päivä, jolloin perhe karautti paikalle muuttokuorman kanssa. Mittavassa remontissa yhdistettiin sulavasti vanhan talon henkeä ja moderneja ratkaisuja.

Eräänä sunnuntaiaamuna Jutta Suutari-Hoikkala huomasi sanomalehden myynti-ilmoituksessa tutunnäköisen puutalon. Sisäkuvissa näkyivät korkeat katot, upeat vanhat kaakeliuunit ja persoonalliset huoneet.
– Minun unelmieni talo! Olin käynyt vuosia kampaajalla Porvoossa ja pysäköin aina autoni viehättävän vihreän puutalon eteen. Mietin aina, kuinka ihanaa olisi asua juuri tuossa talossa, Jutta kertoo.
Jutta ja hänen miehensä Ari Hoikkala asuivat kolmen lapsensa kanssa kauniissa, itse rakentamassaan puutalossa Sipoon maaseudulla, eikä heillä todellakaan ollut aikomusta muuttaa muualle. Lehti-ilmoitus muutti tilanteen.



Jutan päässä alkoivat heti pyöriä remonttisuunnitelmat, ja samana iltapäivänä pari löysi itsensä talon asuntonäytöstä. Ari tosin ei innostunut laajasta remontista, mutta Jutta sai ylipuhuttua aviomiehensä viikossa.
Pariskunta joutui odottamaan lähes vuoden, ennen kuin oma talo saatiin myytyä ja remontti voitiin käynnistää. Ari teki pitkää päivää työmaalla, ja Jutta hoiti suunnittelun.



Talon asuintilat sijaitsevat kolmessa kerroksessa, mutta ennen remonttia kellarikerros oli enimmäkseen varastotilaa. Kellarin uudistus oli työläs, sillä siellä tarvittiin raakaa voimaa ja timanttiporaa. Valtavat kivenmurikat piti halkaista pienempiin osiin, jotta ne saatiin vietyä miesvoimin ulos.
Yläkerrassa sijainnut sauna sai purkutuomion, ja kellariin rakennettiin uusi, suurempi sauna-osasto. Sen tunnelma on omaa luokkaansa. Suihkun puolella on näkyvillä talon alkuperäinen tiiliseinä, jota suojaa lasiseinäke.



Kahden valtavan lasin kantaminen kellarikerrokseen oli oma jännitysnäytelmänsä, samoin kuin kaiken modernin talotekniikan sijoittaminen yli satavuotiaaseen talovanhukseen.
– Se oli aika tiukka puolivuotinen. Olin kaiken liikenevän ajan töiden jälkeen rakentamassa, ja aikataulu oli haastava. Onneksi saimme isovanhemmilta apua, sillä kaksi pientä lasta ja Jutan raskaus toivat omat haasteensa remonttiaikaan, Ari muistelee.
”Kun asuu peltikaton alla, ei tarvitse arvuutella, sataako tai tuuleeko.”



Kesä muuttui remontoiden syksyksi, ja marraskuussa perhe pääsi muuttamaan uuteen kotiinsa. Viikon päästä muutosta syntyi perheen nuorin tytär, Evelyn.
– Sen joulun muistan erityisenä. Vietimme Evelynin ristiäisiä tyhjässä olohuoneessamme, ja tunnelma oli lähes maaginen. Silloin tuntui, että voisin pakahtua onnesta, Jutta miettii.
Koti on osoittautunut kaiken vaivannäön arvoiseksi. Jutan ja Arin lempipaikka on keittiö, jonne tullaan poikkeuksellisesti suoraan eteisenä toimivalta kylmältä kuistilta.
– Kotimme huonejärjestys on siltä osin hieman hassu mutta samalla persoonallinen. Eteisestä tultaessa ensimmäisenä on vastassa kookas keittiösaareke, Jutta kertoo.



Usein yksi muutos johtaa toiseen, ja niin kävi myös Jutalle. Hänestä tuntui, että aikaisempi pitkä työmatka oli vienyt arjesta paljon aikaa ja energiaa. Muutto uuteen kaupunkiin sai viriämään ajatuksen oman sisustusliikkeen perustamisesta. Kun sopiva liiketila löytyi, idea konkretisoitui. Jutan pohjoismaista designia myyvä Finform-sisustusliike sijaitsee Porvoon keskustassa.
– Ennen liikkeeni perustamista ehdin sisustaa enemmän kotona. Nykyään hankin kotiimme uutta vain, jos löydän hankinnalle hyvät perusteet. Nautin suunnattomasti, kun saan tehdä töitä kauniiden asioiden parissa, mutta olen työni myötä oppinut, ettei kaikkea tarvitse omistaa, Jutta kertoo.
Kodin sisustus on sekoitus vanhoja huonekaluja, satunnaisia löytöjä ja käytännön syistä hankittuja kalusteita – taidetta unohtamatta. Kun perhe kävi ensimmäistä kertaa katsomassa taloa, heidän mieleensä jäi, kuinka paljon seinillä oli tuolloin tauluja.
– Mielestäni oli kiva ajatus, että sama toistuu kodissa myös meidän aikanamme. Tämän vihreän talon seinät kantavat taidetta upeasti, Jutta sanoo.



Kauniin kodin lisäksi muutto toi paljon hyvää perheen arkeen. Lasten harrastukset ovat lähes kivenheiton päässä. Talvella yläkerran ikkunasta kajastavat paikallisen laskettelurinteen valot, ja tanssiharrastuspaikat ovat myös lähellä.
– Nautimme myös siitä, että Porvoon hienot kulttuuri- ja kaupunkitapahtumat ovat helposti tavoitettavissa, Ari sanoo.
Talon edessä sijaitsevaa parkkipaikkaa Jutta ei enää tarvitse, sillä kaikki on lähellä. Jutta taittaa nykyään matkansa Pelago-polkupyöräkaunottarella.
Vanhalle vakiopaikalle saa nyt pysäköidä joku toinen.
