Avotakka

Paperienkeleitä ja riisipuuroa puuhellalla! Tämä on tunnelmallinen hirsitalo nimeltä Pömpeli

Paperienkeleitä ja riisipuuroa puuhellalla! Tämä on tunnelmallinen hirsitalo nimeltä Pömpeli

Heidin ja Jaakon perheen koti on uusi, mutta se on rakennettu perinteisen suomalaisen puutalorakentamisen periaatteiden mukaan. Pömpelin hirsiseinien sisällä on hyvä hiljentyä jouluun.
Teksti Kari-Otso Nevaluoma
Kuvat Riikka Kantinkoski
Mainos

Ilmassa tuoksuu puuron seuraksi keitetty kahvi ja jokin muukin, mitä on vaikea määritellä. Se on yhdistelmä tuoretta puuta, hellassa palavia klapeja sekä vanhoja huonekaluja. Tuoksu on raikas ja luonnollinen. Kuivalaisen perheen hirsirakenteinen talo, Pömpeli nimeltään, on uusi mutta rakennettu perinteisen suomalaisen puutalorakentamisen periaatteiden mukaan.

– Vaikka talo on tehty perinteitä kunnioittaen, mitään ei ole tehty näyttämään vanhalta, Heidi Laakso-Kuivalainen sanoo.

Pömpelin kattoikkunoiden takana on vanhempien makuuhuone. Heidi kirjoittaa talosta blogia osoitteessa pompeli.blogspot.fi. Kirsikka ja Elias vetäytyvät mielellään lukemaan salin sivustavedettävälle sohvalle. Lisämukavuutta siihen antaa sopivaan muotoon leikattu patja. Isovillakoira Seppo toivottaa tervetulleeksi Pömpelin jouluun. 1800-luvun mallin mukaiset pariovet on maalattu Allbäckin pellavaöljymaalilla. Salin pariovet ovat 1800-luvun talosta. Sen purkaminen oli jo alkanut, kun Heidi pelasti ovet uusiokäyttöön. Vanha kattokruunu on mitä ilmeisimmin ranskalainen.

Perheen äidin rakkaus vanhoihin taloihin taisi syttyä retkillä, joilla hänen äitinsä tytärtään aikoinaan kuljetti. Heidi oppi arvostamaan vanhoja rakennuksia sekä huonekalujen kauniiksi patinoituneita pintoja. Ei ihme, että hän aikuisena opiskeli rakennustutkimusta Helsingin yliopistossa. Pömpelin rakentamisen aikana Heidi perusti suunnittelutoimisto Kruunun yhdessä tutun rakennuskonservaattorin ja valaistussuunnittelijan kanssa.

– Suomessa rakennuksen hyvänä paikkana on pidetty kuivaa etelärinnettä ja materiaalina hirttä, koska sitä saa läheltä, Heidi kertoo.

Sellaisella paikalla myös Pömpeli Siuntiossa seisoo. Vuonna 2014 valmistunut puutalo sijaitsee ylhäällä rinteessä, jossa peruskallio ulottuu lähelle maanpintaa, ja maa on vanhaa havumetsäpohjaa. Suorakaiteen muoto pitää lämmön parhaiten, ja talven lumikuorma valuu helposti alas jyrkältä harjakatolta. Pömpelin valoisammalla eteläpuolella on isot ikkunat ja huoneet, joissa oleskellaan päivisin. Pohjoisen eli varjon puolella on pienet ikkunat ja makuutilat.

– Vanhat talot ovat järkeviä, ja niissä on siksi terveellistä asua, Heidi sanoo.

Seppo lepäilee mäntylautalattialla, joka on maalattu Virtasen Porstua-maalilla. Sävy on Uulan värikartasta. Ruokasalin vinoruutuinen paperitapetti on Ruotsista. Kun Heidi ihastui malliin, hän sai kuulla, että sitä ei enää valmisteta. Lopulta hän löysi tarvittavan määrän bloggaajalta, joka oli käyttänyt kuosia omassa kodissaan. Tapetti on liisteröity hirren päälle. Jouluruusu kurkistaa vanhasta kakkuvuoasta. Uuden puuhellan luukut ja levyt ovat vanhoja, ja ne on hankittu Metsänkylän navetasta.

170-neliöisen talon lattiat ovat uutta mäntylautaa, mutta niissä ei ole nykylaudoissa suosittua mikroviistettä, koska ennen suosittiin viisteettömiä lautoja. Ikkunat karmeineen ovat kokopuuta, ja aika ajoin huollettuina ne kestävät jopa satoja vuosia. Eristeenä on käytetty perinteisten sammalen ja purun sijasta ekovillaa. Sen sijaan ikkunankarmit on tiivistetty perinteiseen tapaan pellavariveellä.

– Oli todella vaikeaa löytää nykyiset rakennusmääräykset täyttäviä materiaaleja, jotka samalla vastaisivat perinteisen suomalaisen rakennuskulttuurin ihanteita, Heidi kertoo.

Pömpeli lämpiää puun lisäksi maalämmöllä. Talo on muoviton, ja sen pinnoilla käytetyt maalit ovat ekologisia, kuten panelointeja peittävä kalkkikaseiinimaali. Rakennusmateriaali on puu, poikkeuksena harkkotiilien suojaan rakennetut märkätilat. Niitä varten asennettiin myös koneellinen ilmanvaihto täydentämään perinteistä painovoimaista ilmanvaihtoa.

Perhe asettui asumaan Pömpeliin pari vuotta sitten. Jo ennen rakennusprojektin alkua Heidi ja hänen puolisonsa Jaakko Kuivalainen miettivät, haluavatko he elää samaan tapaan kuin parisataa vuotta sitten. Kannettaisiinko vesi kaivosta ja tehtäisiinkö ruoka aina puuhellalla? Kompromissit eivät lopulta olleet suuria, ja keittiössä käytetään rinta rinnan puuhellaa ja kaasuliettä.

– On mietittävä, millaista elämää haluaa elää. Kylven mielelläni juoksevan veden alla joka päivä, Heidi sanoo.

"Enemmän kuin tavaroista nautimme niiden tarinoista." Vanhempien makuuhuoneessa on vain muutama huonekalu. Futon-vuode on tehty luomupuuvillasta ja kookoskuidusta.

Sisustuksessa Heidi välttää museomaisuutta ja hienostelevuutta ja korostaa ekologisia arvoja. Kaikki kalusteet ovat kierrätettyjä, useimmat antiikkia.

– Rakastan vanhaa, hienoa puusepäntyötä.

Pömpelin väliovet ovat aikoinaan kuuluneet toisiin taloihin, samoin olohuoneen valkoinen kaakeliuuni. Sen edellinen omistaja oli tullut sattumalta paikalle, kun naapuri ryhtyi moukaroimaan uunia palasiksi.

– Valintamme eivät perustu pelkästään estetiikkaan, vaan ne ovat aina ideologisia. Vaalimme kestävää, ekologista elämäntapaa.

Huonekaluja ja muita esineitä on silmiinpistävän vähän. Enemmän kuin tavaroista Kuivalaiset nauttivat niiden tarinoista.

– Kun tavaroita on vain vähän, niiden tausta ja luonne korostuvat.

Heidi katsahtaa ruokailutilan pöydällä olevaa kynttelikköä. Se on äidinisän antama vihkilahja. Olohuoneessa lapset ovat parhaillaan koristelemassa kuusta myyjäisistä hankituilla paperienkeleillä.

– Koristeet ovat uudet, mutta ne on tehty vanhojen kirjojen sivuista.

Heidi on pohtinut, että luonnonmateriaaleista rakennettuun muovittomaan taloon ei tunnu hyvältä kantaa sylikaupalla muovisia koristeita.

– Meille sopii yksinkertainen ja jopa harras koristelu, kuten valkoiset kynttilät, punaiset omenat vanhassa keramiikkakulhossa ja havukranssi astiakaapin ovessa.

Joulukuusi on tapana hakea läheisen Gårdskullan kartanon markkinoilta. Olohuoneen pöytä on vanha verstaan työpöytä, jonka päällä on Heidin keräämiä kynttilänjalkoja. Kerran hän löysi kirpputorilta 1800-luvun messinkisen kynttilänjalan. Joulukuusen oksille on ripustettu lähikoulun lasten askartelemia paperienkeleitä. Kuistille sijoitettu astiakaappi on ollut jossakin vaiheessa lampolassa, koska Heidi löysi sen sisältä lampaan jätöksiä. Hän puhdisti pinnat mäntysuovalla ja juuriharjalla, mutta haju katosi vasta etikkakäsittelyn jälkeen. Vanhoista lasitölkeistä saa hurmaavia kynttilälyhtyjä.

Aattoillaksi pömpeliin tulee vieraita: sukulaisia ja hyviä ystäviä. Heidi ei vaikuta kiireiseltä, sillä jokainen tuo mukanaan itse tehtyjä herkkuja ruokapöytään: kuka savustamansa kalan, kuka leipomansa kakun. Jaakko on paistanut kinkun tarkoin äitinsä suvun reseptin mukaan ja valmistanut jäädykettä, jonka kirpeä maku tulee mummolan mustaherukoista.

Ennen vieraiden tuloa perhe saunoo. Pihan perällä koko poppoota odottaa puulämmitteinen palju, jossa istutaan villapipot päässä ja ihaillaan kaikessa rauhassa tähtitaivasta. Se näkyy pilvettöminä iltoina kirkkaana, koska lähistöllä ei ole katuvaloja.

– Toivon, että Pömpelin joulu on meille perheen jäsenille ja tietysti myös rakkaille vieraillemme levon ja rauhan juhla.

Keittiön koivupuisten kaapistojen ovimallit ovat Heidin piirtämät ja puuseppä Joel Konsinin tekemät. Lisää säilytystilaa on oikealle jäävässä ruokakomerossa. Riisipuuro kanelisokerihuntuineen nautitaan kodin tyyliin sopivilta lautasilta. Heidin ideoiman puuhellan muurasi uunimuurari Anne Nordling. Wc:n englantilaisen Toile de jouy -tapetin Heidi osti jo ennen kuin taloa oli edes alettu rakentaa.

Heidin 5 vinkkiä, kuinka rakentaa perinteitä kunnioittava talo :

1. Etsi tietoa Suomen oloissa hyväksi koetuista materiaaleista ja niiden käyttäytymisestä sekä rakennustavoista. Panu Kailan Talotohtori on hyvä perusteos.

2. Tutustu vanhaan paikalliseen rakennuskantaan. Pohjoisessa on tehty erinäköisiä taloja kuin Ahvenanmaan saaristossa. Rakennuspaikan lähistön perinteisistä taloista kannattaa ottaa mallia siitä, miten seudulla on ollut tapana rakentaa.

3. Perinnetalon tunnelma syntyy klassisista mittasuhteista, hyvistä luonnonmateriaaleista ja käsityöstä. Kiinnitä talon suunnittelussa enemmän huomiota rakennusmateriaaleihin, rakennuksen mittasuhteisiin ja huolelliseen työhön kuin näyttäviin koristeluihin tai erikoisiin sisustusratkaisuihin.

4. Käytä kierrätettyjä rakennustarvikkeita. Esimerkiksi vanhat, aikoinaan hyvin tehdyt lattialankut, puuovet ja -ikkunat kestävät vielä varmasti ainakin toiset sata tai kaksisataa vuotta.

5. Suunnittele ja rakenna taloa kaikessa rauhassa. Luonnonmateriaaleista käsityönä rakennettu talo valmistuu hitaammin kuin talotehtaan valmistalo.

Lue lisää:

Kerrankin menee kuin Strömsössä! Lee Esselström kunnostaa ja sisustaa vanhaa hirsitaloa rakkaudella

Aarre vintiltä? Ryijyt viedään nyt käsistä (ja mummolasta)

Outin ja Heikin tunnelmallinen sukutila – "On turvallista tietää kuuluvansa jonnekin, ja me kuulumme tänne"

Julkaistu: 29.11.2017
Katso myös nämä