Päivi taituroi uskomattoman foliomekon lääkepakkauksista – ”Villasukkien kutominen on minulle liian kaavamaista”
Helsinkiläinen Päivi Leinikka sai idean huimaan foliomekkoon, kun hän näki lääkepakkauksia silloisella työpaikallaan apteekissa. ”Tällainen näpertely on mielelle mitä parhainta nollausta: kaikki muu unohtuu, kun keskittyy työhön”, Päivi kertoo.
Huikea mekko! Mistä ihmeestä keksit tehdä mekon lääkkeiden läpipainopakkauksista, Päivi?
”Mekko sai alkunsa, kun työskentelin apteekkiketjussa ja tein samalla silloin tällöin hiustöitä kevytyrittäjänä. Olen erityisesti fantasian ja näyttävien hiusten ystävä, joten mietin osallistumista hiuskilpailuihin. Aiheena oli korona. Nähtyäni lääkkeiden metallisia läpipainopakkauksia, ajatus mekosta hiusmallini päällä tuli heti mieleeni. Lääkelevyt olivat kauniin kiiltäviä ja pinnassa rullattu kuvio.”
Miten käytännössä teit mekon? Millaista se oli?
”Askarteluissani en suunnittele töitä etukäteen, vaan alan vain tehdä oman ajatukseni pohjalta. Nytkin näin mekon mielessäni valmiina ja tein sen mukaan.
Nidoin levyt kiinni toisiinsa ja käytin eri kokoisia levyjä. Materiaali oli jäykkää, joten se 'eli' mukana, kun muotoilin sitä. Kasasin mekkoa mallinuken päälle, mutta ajattelin mekon alusta pitäen luottomallini Hennan ylle. Välillä otin mittoja, mutta materiaalista johtuen työ ei ollut niin tarkkaa, koska muutama levy oli tarvittaessa helppo lisätä.”
Kuinka monta lääkelevyä tarvitsit mekkoon?
”Niitä meni noin 1200 kappaletta, ja sain kaikki työpaikalta.”
Kuinka kauan foliomekon valmistaminen kesti?
”Aloitin mekon tekemisen rivakasti, mutta valitettavasti kisat peruttiin koronan takia ja keskeneräinen mekko jäi aika pitkäksi aikaa olohuoneen nurkkaan pyörimään. Myöhemmin päätin kuitenkin tehdä sen loppuun. Koska tein mekkoa pitkän ajan kuluessa, on vaikea arvioida, paljonko aikaa kului kaikkiaan. Jonain päivinä tein tunteja, kun oli ihanaa nähdä valmista jälkeä. Noin parissa, kolmessa viikossa saisi vastaavan tehtyä.”
Miten metallisen mekon sai puettua ylle? Voiko mekkoa käyttää?
”Mekko oli yllättävän helppo pukea mallin ylle, koska foliot pitivät muotonsa hyvin. Mekko oli pyöreän muotoinen ja avonainen, eli malli pääsi sen sisään yläkautta, ja takana oli korsettimaisesti kiristysnaru.
Materiaalin takia mekosta tuli painava ja helmakin oli valtava. Sen takia sen kanssa liikkuminen ei ollut helppoa eikä mekko soveltunut normaaliin käyttöön.”
Mitä ajattelit, kun mekko oli valmis? Entä mitä ajatuksia se herätti työkavereissasi ja muissa ihmisissä?
”Foliomekkoa oli kiva tehdä, ja oli lopulta ihanaa nähdä se valmiina hiusten, meikin ja korujen kanssa. Työkaverit ajattelivat, että teen korvakorut folioista, tuskin kenellekään tuli noin iso projekti mieleen! Vaikka mekko oli pitkään kesken, se sai keskeneräisenäkin ihailua.
Luomus ei ollut varsinaisesti missään esillä, koska pelkkä kuljetuskin olisi ollut hankalaa. Valitettavasti mekko joutui lopulta kierrätykseen, koska valtavan kokonsa vuoksi sille ei ollut paikkaa kotona. Tuolloin minulla ei ollut vielä liiketilaa, muuten se olisi päässyt kyllä näyteikkunaan esille.”
Oletko tehnyt jotakin vastaavaa aiemmin? Entä onko sinulla uusia luovia suunnitelmia?
”En ole aikaisemmin tehnyt yhtä isoa työtä, mutta olen aina tykännyt askarrella. Materiaalilla ei ole niin merkitystä, kun mielikuvitus pääsee valloilleen. Ideoita on jatkuvasti, kun vain aika riittäisi.
Tällä hetkellä teen eniten koruja, erityisesti korvakoruja ja joitain koriste-esineitä. Työskentelen yrittäjänä ja minulla on Helsingin Vallilassa parturi-kampaamo, johon on yhdistetty vintagepainotteinen second hand -liike Schick Salon & Lifestyle. Askarteluja syntyy siis omaksi iloksi ja myyntiin.
En innostu liian kaavamaisista töistä, joten ompelu ja neulominen eivät niinkään ole juttujani – ihailen taitavia sukankutojia. Haluan tehdä mahdollisimman luovasti ja vapaasti. Tällainen näpertely on myös mielelle mitä parhainta nollausta: kaikki muu unohtuu, kun keskittyy työhön.
Nyt minulla on uusi puku tekeillä ja pian valmis. Kierrätysmateriaalia sekin, ja tämä mekko pääsee toivottavasti ulkoilemaankin. Joskus haluaisin toteuttaa vielä luonnonmateriaaleista tehdyn upean asun!”
