
Onko merikonteissa rakentamisen tulevaisuus? Katso 12 huikeaa konteista tehtyä taloa meiltä ja maailmalta
Merikontit ovat kuin valtavia legoja, joita voi pinota vierekkäin tai päällekkäin. Koska teräskonteissa on erityisvahva ja itsekantava runko, niistä voi rakentaa mitä mielikuvituksellisempia koteja.
Tukevasti ilmassa
Tästä kompaktista ranskalaiskodista tuli käsite, kun se valmistui melkein 10 vuotta sitten. Crossbox Housen (Clément Gillet Architects) neljä konttia on sijoitettu päällekkäin ristiin, mikä korostaa nerokkaasti jäykkien ja kantavien teräskonttien mahdollisuuksia. Muoto tekee talosta samaan aikaan modernin ja käytännöllisen, sillä ilmassa leijuvat siivet antavat oivallisen katoksen sekä sisäänkäynnille että autopaikalle.
– Talon arkkitehtuuri on modernia, selkeää, linjakasta ja toimivaa. Rakenteellisesti merikontit on suunniteltu pinottaviksi päällekkäin nurkkapisteistään, joten kyseinen muoto vaatii paljon lisätuentaa. Nämä tuennat on kätketty ulkoverhoiluun, kuten konttimainen ulkoasu muutenkin, arvioi merikonttitaloihin perehtynyt Päivi Aaltio, arkkitehti, SAFA.


Moderni klassikko
Tämä talo nousi nopeasti maailmanmaineeseen. Containers of Hope (Benjamin Garcia Saxe Architecture) todisti, että 100-neliöisen modernin talon voi rakentaa edullisesti ja ympäristöystävällisesti. Kahdesta kontista ja niiden väliin rakennetuista lasi- ja metalliseinistä tehty talo maksoi vuonna 2011 vain noin 35 000 euroa – tosin Costa Rican hinnoilla.
– Tällainen sopii hyvin väliaikaiseen rakentamiseen, eikä olisi sellaisenaan toimiva esimerkiksi Suomen ilmastossa. Halvaksi ja kirkkaan väriseksi konttirakennukseksi talon arkkitehtuuri on yllättävän hienostunutta ja harmonista, Päivi Aaltio sanoo.


Kierrätys kunniassa
Kuten nimikin jo julistaa, tässä chileläistalossa on kyse periaatteesta. Manifesto Housen (James & Mau, Infinski) keskeinen ajatus on kestävä kehitys, ja lähes kaikki rakennusmateriaalit on kierrätetty. Julkisivukin on päällystetty kekseliäästi puulla, joskin alun perin se oli tehty kierrätetyistä kuormalavoista. Rimoitus suojaa kotia auringon paahteelta ja sitoo talvella eristävää ilmaa. Aurinkopaneelit tuottavat lähes kaiken tarvittavan sähkön.
– Rakennus on kekseliäs, roteva, selkeälinjainen ja silti hauska. Onnistunut kokonaisuus, joka on menettänyt osan luonnettaan ulkoverhouksen siistimisen myötä, sillä alkuperäiset valkoiset kuormalavat toivat rakennukseen vielä enemmän luonnetta. Rakennuksessa on rouheutta, ja tietyllä tapaa kuormalavat toivat teolliseen ilmeeseen uutta näkökulmaa, Päivi Aaltio sanoo.


Skandinaavista muotokieltä
Tämä talo voisi hyvin seistä Tanskassa, mutta kööpenhaminalaistoimiston (Arcgency) suunnittelema WFH House sijaitsee Kiinan Wuxissa. Talon runko on tehty kolmesta merikontista niin, että kaksi päällekkäistä konttia muodostavat korkean sivun ja yksi matalan. Konttien väliin vedetty vinokatto suojaa suurta oleskelutilaa. Talon julkisivu on bambua, joka ikääntyy kauniisti.
– Talo ei ollenkaan näytä konttirakennukselta edes muodoltaan, sisältä tai ulkoa. Arkkitehtuuri on vähäeleisen kaunista. Kontteja on kuitenkin jouduttu muokkaamaan niin paljon, että herää kysymys, onko niiden käyttö puolusteltavissa enää esimerkiksi taloudellisuudella, Aaltio sanoo.



Katto korkealla
Tämäkin huikea konttikoti sijaitsee Costa Ricassa. Casa Incubossa (Maria José Trejos) kahdeksan kierrätettyä konttia on jätetty reilusti esille. Kontit ovat kahdessa jonossa, mutta väliin jätetty lasiseinin varustettu avara oleskelualue sitoo alakerran tilat kiinteästi toisiinsa. Talo on pinta-alaltaan 340 neliömetriä, ja oleskelualueen kohdalla sisäkatto kurottaa aina yhdeksän metrin korkeuteen saakka. Olohuone, keittiö ja etätyötilat on sijoitettu alakertaan, makuuhuoneet yläkertaan.
– Talon arkkitehtuuri kaipaa selkeyttämistä. Terassin keskellä kasvava puu ilahduttaa. Sisältä arkkitehtuuri on onnistuneempaa kuin ulkoa, Aaltio arvioi.



Jotain ihan muuta
Chilessä lähellä Santiagoa ja Andien vuoristoa sijaitseva Caterpillar House (Sebastián Irarrázaval) edustaa vahvasti wau-arkkitehtuuria. Loft-henkinen talo on saanut nimensä rinnettä myötäilevästä muodostaan, joka ainakin suunnittelijan mielestä muistuttaa perhostoukkaa. 12 kierrätyskontista, vahvoista palkeista ja suurista lasipinnoista rakennetussa talossa on 350 neliöitä. Jopa uima-allas on valmistettu kierrätyskontista. Tuulten ansiosta talo pärjää ilman viilennystä ja koneellista ilmanvaihtoa.
– Talon arkkitehtuuri on huikaisevan upeaa, konttirakentamista parhaimmillaan. Kontit ovat suhteellisen muokkaamattomia ja lepäävät "hyllyllä". Ilme on voimakas, vahvan teollinen ja konteille sopiva, ja silti rakennus onnistuu kunnioittamaan ympäristöään, Aaltio kommentoi.



Moderni kartano
Tässä australialaiskohteessa (Lindendale House, Container Build Group) haluttiin luoda erikokoisia tiloja. Etenkin talon keskelle jäävä oleskelualue on valtava. Rakennuksessa on käytetty 14 isoa konttia, joiden metallipinnat on jätetty näkyviin. Rakennusyhtiö lupaa, että näinkin isot kohteet valmistuvat asumiskuntoon muutamassa kuukaudessa.
– Tässäkin kohteessa näkyy toimiva tapa koota kontteja rakennuksen ulkoreunoille ja käyttää niiden väliin syntynyttä tilaa isomman mittakaavan tilana. Konttien tasakatot on häivytetty erillisellä kattorakenteella. Arkkitehtuuri on ihan toimivaa, vaikka yleisilmeeltään rakennus on synkähkön mahtaileva. Sisätilojen ilme on valoisa ja avara, Aaltio kommentoi.


Huomisen visio
Arkkitehdit ovat alkaneet visioida, miten konttien jäykkää rakennetta voisi hyödyntää vieläkin hurjemmilla tavoilla. Joshua Tree Container Housessa (James Whitaker) ajatus viedään pitkälle. Kontit sojottavat keskeltä eri suuntiin kuin piikit siilissä. Osa konteista on asuintilaa, osa toimii valokuiluina. Valkoinen julkisivu vähentää auringon paahteen vaikutusta – tuleehan talo Kaliforniaan autiomaan reunalle.
– Rakennus edustaa sellaista wau-arkkitehtuuria, jossa muoto voittaa aina käytännöllisyyden tai järkevyyden. Rakennus on enemmänkin veistos tai paviljonki kuin asuintalo. Hienosti toteutettu, detaljiikka on viimeisteltyä ja suunnittelu on ammattitaitoista, Aaltio arvioi.



Tilapäistä mutta kekseliästä
Konttikodit suunniteltiin alun perin tilapäiseen asumiseen, koska lujia, itsekantavia ja muokattavia kontteja on helppo siirtää paikasta toiseen. Nykyään konteista tehtyjen asuntojen ajatellaan soveltuvan etenkin opiskelijoille ja muille ryhmille, jotka tarvitsevat asuntoa vain tietyksi ajaksi. Tilapäisten asuntojen ei kuitenkaan tarvitse olla huonosti tehtyjä tai tylsiä. Tässä hollantilainen esimerkki, josta ei puutu näyttävyyttä tai leikkisyyttä.
– Kontteja voi hyvin käyttää pystyasennossa, jolloin vältytään peruskonttien mataluuden tuomilta ongelmilta. Kontit ovat parhaimmillaan väliaikaisissa asumuksissa, ja tällöin niiden arkkitehtuurikin saa olla räväkää perinteikkäässäkin ympäristössä, Aaltio sanoo.

Svengaava asuntola
Käytöstä poistetuista siiloista on ideoitu maailmalla asuntoja, mutta tässä ratkaisussa on otettu vielä kontit avuksi. Etelä-Afrikan Johannesburgissa sijaitsevassa Mill Junctionin (Citiq) opiskelija-asuntolassa on käytetty runsaasti kierrätysmateriaaleja, minkä ansiosta kohde on rakennettu poikkeuksellisen edullisesti. Esimerkiksi lämpöpumppujen ja erikoisikkunoiden ansiosta talo kuluttaa myös vähän energiaa. Satoja opiskelijoita majoittavassa kokonaisuudessa on yhteisiä tiloja, kuten kattoterassi, kirjasto ja tietokonehuoneita.
– Rakennus koostuu niin erilaisista elementeistä, että kokonaisuuden ei pitäisi toimia, mutta se toimii! Iloinen, innovatiivinen, absurdi kohde, joka ilahduttaa. Valtava mittakaava ja ränsistyneisyys eivät haittaa, sillä leikillisyys voittaa, Aaltio kiittelee.

Suomalainen pioneeri
Duokoti eli Suomen ensimmäinen konttikoti esiteltiin Hyvinkään asuntomessuilla vuonna 2013. Messuilta Jorma Soini ja Päivi Strandén siirsivät 50-neliöisen talon Tuusulan Myllykylään, jossa se on ollut siitä asti määräaikaisella luvalla. Taloa ei ole liitetty kunnallistekniikkaan, vaan puhtaalle ja likaiselle vedelle on omat säiliönsä. Vessakin toimii ekologisesti ilman vettä, mutta sähköt talossa toki on.
– Konstailematon, mukavan oloinen ja kodikas. Perustukset ja sisäänkäyntiramppi olisivat kaivanneet hallitumpaa käsittelyä ja tekniikkaa olisi voinut ulkoseiniltä piilottaa. Alun perin suunnitelmissa ollut koristeellinen maalaus olisi muuttanut konttien ulkonäköä perussinisestä, mutta kustannukset tulivat vastaan. Muutoinkin kustannukset osoittavat, ettei konttirakennus ole välttämättä kovinkaan edullinen edes silloin, kun kontteja ei kohtuuttomasti muutella, Aaltio arvioi.



Runko konteista ja autogrillistä
Niina Merta ja arkkitehti Kimmo Lehtola rakennuttivat vuonna 2017 Suomen ensimmäisen vakinaisen rakennusluvan saaneen konttikodin Vihdin Nummelaan. Erikoisen rakenteen erottaa vain talon päätyyn jätetystä kontin ovesta. Ulkomaisten esikuvien tapaan talossa on käytetty paljon kierrätysmateriaaleja. Esimerkiksi osa ikkunoista ja portaista, terassilaudat sekä kylpyhuonekalusteet ovat kierrätettyjä. Silti konteista rakentaminen ei tullut paljoakaan tavanomaista taloa edullisemmaksi.
– Rakennus on ulkoarkkitehtuuriltaan tavallinen, joskin oudon ikkunaton omakotitalo, johon on lisätty erikoinen kaarevakattoinen osa ja kontin ovi. Grilli ja kontit toimivat siis ikään kuin lisäosina perustalossa. Kontin oven jättäminen esiin on hauska yksityiskohta, joka piristää. Kontin ovi kertoo talon erikoista tarinaa heti ja tunnistettavasti, Aaltio sanoo.


