Nuusan ja Nikun talo nimeltä Alaska on sisustettu punk-asenteella: ”Täällä voi elää ja möykätä vapaasti”
Nuusa ja Niku Niskala antoivat talolleen nimeksi Alaska, sillä se on niin syrjässä. Renessanssiajan taide, 1970-luvun kodikkuus ja punk-henki luovat yhdessä kotiin vahvan tunnelman. ”Valkoinen on jäänyt värien ja kuosien alle.”
Tie kiemurtaa tasaisen peltomaiseman läpi. Pian asfaltti vaihtuu soratieksi. Keltaisen omakotitalon pihamaalla loistavat syksyn viimeiset kukkijat. Sisällä Nuusa ja Niku Niskalan kodissa on lämmintä ja kotoisaa. Pehmeän sametin ja pörrömaton parina on tummanvihreää, ruskeaa ja kultaa. Onkohan syksy Nuusan lempivuodenaika?
Oma koti on Nuusalle paikka, jossa saa olla niin kuin haluaa. Seinällä on 1400- luvulla suosituksi tullut kuolemantanssiaiheinen seinävaate. Pariskunta keräilee yhdessä vinyylilevyjä. Nojatuoli on Ahti Taskisen Easy-vuodetuoli, joka löytyi Torista.
Työhuone-kirjaston seinällä on Photowallin-valmistama valokuvatapetti. Tapetin aihe on Magdalan Marian ekstaasi. Uusrokokoosohvan parina on messinkinen 50-luvun seinävalaisin. Kirjahyllyssä on kirjallisuutta laajalla skaalalla teologiasta ja filosofiasta sarjakuviin ja klassikoihin.
Työhuoneen kaapissa on lasivitriini, johon Nuusa on koonnut oman pienen Wunderkammer-kokoelmansa. Siellä on matkamuistojen lisäksi erikoisia kirppislöytöjä. Wunderkammerit saivat alkunsa Euroopassa renessanssin aikana ja olivat alun perin varhainen muoto museosta, jossa esiteltiin monenlaisia epätavallisia tai harvinaisia esineitä. Kaapin päällä on vanhoja Kodak-merkkisiä ja uudempia Diana-kameroita. Ne ovat yhä käytössä. Lampetti löytyi Niitynmaan nostalgiasta.
”Olen elokuun puolivälin lapsi. Pimenevät illat tuovat mukanaan mystiikkaa, silloin kotimme on kauneimmillaan. Koti on meille tärkeä paikka.
Asumme Kellossa, kaupungin ja maaseudun rajalla. Täältä pääsee bussilla 30 minuutissa Oulun keskustaan tai metsään kävelylle muutamassa minuutissa. Ympärillämme on vanhoja maalaistaloja ja uudehkoja omakotitaloja. Meidän talomme on rakennettu 1950-luvun lopulla ja laajennettu myöhemmin.
Koti: Vuonna 1959 rakennettu ja ajan saatossa laajennettu rintamamiestalo Kellossa, k + oh + 2 mh + työhuone + 2 × wc + kph + sauna, 100 m².
Täällä asuvat:Nuusa ja Niku Niskala, väitöskirjatutkija ja asentaja.
Seuraa somessa: @alaska90820
Ruokapöytä on Tori-löytö. Se maalattiin Tikkurilan L396 Mehiläisvaha -sävyllä. Pyörivät tuolit ovat Askon Amigot. Sarjaa valmistettiin valkoisen lisäksi muun muassa keltaisena, ruskeana ja oranssina. Ruotsalainen maitotyttökannu on hankittu tyrnäväläisestä Niitynmaan Nostalgia -puodista. Komea öljylamppu valaisee nykyisin ledin ja kynttilöiden voimalla.
Puustellin kaapistoihin vaihdettiin vain lankavetimet. Seinän sävy on Tikkurilan X457 Apatiitti. Nuusa laatoitti välitilan itse K-raudan laatoilla. Avohyllyllä on esillä osa kahvikuppikokoelmasta. Magdalan Maria -taulu on Torista.
Emalinen Ritari-sarja on Finelin tuotantoa.
Nuusa kehuu vanhan putkiradion ääntä miellyttävän pehmeäksi. Keittiön sivuseinä on tapetoitu Mindthegapin Le Jardin -tapetilla. Vitriinissä on paikka lasitavaroille, kuten Wirkkalan Briljant-laseille.
Muutto rintamamiestaloon olivahinko. Olisin halunnut vanhan, hirsisen talon, mutta ihastuin alakerran avaruuteen. Edelliset asukkaat olivat purkaneet olohuoneen ja keittiön välisen seinän ja korvanneet sen talon henkeen sopivalla säleikköseinällä.
Kutsumme taloamme Alaskaksi. Nimellä on hauska historia. Mietimme Nikun kanssa, mikä olisi sellainen paikka, joka olisi mahdollisimman kaukana kaikesta. Keksimme Alaskan. Se on niin syrjäinen, että siellä voi olla paossa maailman menoa. Koti on meille rauhan ja rauhoittumisen paikka. Asuin lapsena luhti- ja myöhemmin omakotitalossa. Omakotitalo on meille kahdelle paras asumismuoto. Halusimme omakotitaloon, koska täällä voi elää ja möykätä – kuten meillä päin sanotaan – eli mölytä vapaasti.
Nautilus-nojatuoli on Iskun valmistama 1960-luvulla. Sen on suunnitellut Kari-Pekka Valorinta.Tuolin runko on lasikuitua ja alumiinia.Nuusa ihastui tuoliin sen ruskean sävyn vuoksi.Nautilus löytyi Fintage.fi-sivuston kautta. Huonekaluparit tai kokonaiset sarjat eivät Nuusaa niinkään kiinnosta, vaan hän pyrkii sitomaan huonekalut yhteen väripaletilla.
Olohuoneen kalustus on yhdistelmä käytettynä hankittua kulmasohvaa, 1960-luvun pyörivää Nautilus-tuolia ja kasarisohvapöytää. Jakkara on löytö oululaisesta antiikkiliikkeestä. Matto on Marie Olsson Nylanderin Ellokselle suunnittelema.
”Olemme molemmat punkkareita. Pidän punkin asenteesta, jossa tärkeintä on se, että uskaltaa ja tekee asioita, joista pitää ja jotka ovat merkityksellisiä.”
Marmorialusta on ostettu kirpputorilta. Sen päällä on Laura Nevanperän pieni vaaleanpunainen veistos ja matkoilta hankittu keraaminen pääkallo. Ruskea tuikku- ja kynttilälyhty on Heikki Orvolan suunnittelema. Anu Pentikin Kaamoskivi-kynttilänjalka ja ruskea maljakko löytyivät samalla kirpputorireissulla.
Eniten meistä lähtee mölyä jokavuotisissa kesäjuhlissa, jolloin autokatoksesta tulee esiintymislava vaihtoehto- ja punkbändeille.
Olemme molemmat punkkareita.Pidän punkin asenteesta, jossa tärkeintä on se, että uskaltaa ja tekee asioita, joista pitää ja jotka ovat merkityksellisiä. Sillä, osaako jotain täydellisesti, ei ole väliä. Olen ylpeä itse tekemästäni keittiön välitilan laatoituksesta, joka oli ensimmäinen kokeiluni laatoittajana. Uskalsin ja osasin!
Punk-asenne näkyy kodissamme myös siten, että se on ikuisessa prosessissa. Valmista tuskin tulee koskaan, ja olemme tehneet asioita kaksi, kolmekin kertaa uudelleen. Olen oppinut sietämään keskeneräisyyttä.
Eteisen tapetissa on suurennettu yksityiskohta Sandro Botticellin teoksesta Compianto sul Cristo morto. Tapetti on tilattu Photowall-verkkokaupasta. Ryijymatto on 1970-luvun kotimaista designia.
”Täällä on asioita, joita rakastamme. Tämä koti on meidän näköisemme.”
Kaunis, messinkinen kynttilälampetti on hankittu kirpputorilta. Nuusa pitää siitä, koska se muistuttaa vanhojen kirkkojen hohtavasta valosta. Eteisessä on vielä valkoiset seinät. Koko portaikon maalaaminen olisi iso urakka.
Portaikon seinillä on muun muassa matkoilta ja taidenäyttelyistä tuotuja kuvia ja Tiina Wallinin, Hanna Hyytiäisen, Ruth Moran ja Laurence Philomènen taidetta. Keltaisissa kehyksissä on Pertti Ohtosen tekemä maalaus.
Yläkerran käytävän päässä on kipsikoristeinen, kullattu peili, jonka Nuusa hankki Niitynmaan nostalgiasta. Peilin alla on keraaminen Kiss-yhtyeen Gene Simmonsia esittävä patsas. Se on Nuusan tekemä. Se sai inspiraationsa vanhasta japanilaista henkiolentoa esittävästä patsaasta.
Kotimme ei ole puhtaasti mitään yhtä tyyliä, mutta 1970-luku on alkanut hiipiä sisustukseen. Pidän paljon myös italialaisesta renessanssiajan taiteesta, Bachin kantaateista ja vanhoista kauhuelokuvista. Ne herättävät minussa paljon tunteita ja fiiliksiä. Olen halunnut tuoda samaa tunnelmaa myös tänne.
Talo oli alun perin remontoitu sisältä valkoiseksi ja pelkistetyksi. Valkoinen on jäänyt värien ja kuosien alle.
Nuusan ja Nikun makuuhuoneen koriste on Mindthegapin Journey to Eden -tapetti, joka leijuu kuin katos sängyn yllä. Nuusa ihastui tapetin mytologiseen teemaan. Siitä löytää aina jonkun uuden yksityiskohdan. Yöpöytä on kirpputorilta. Yövalaisin on 1960-luvulta.
Makuuhuoneen nurkassa on siro mutta mukava nojatuoli. Nuusa sai sen kaveriltaan. Kalusteet etsivät toisinaan pitkäänkin oikeaa paikkaa. Itämaisten mattojen koristeellisuus viehättää Nuusaa.
Nuusa osti tassuammeen itselleen syntymäpäivälahjaksi. Pesuhuoneen ilmeen kohottaa tulostus Harmony 5 -teoksesta, jonka on tehnyt Chad Wys.
Olen opiskellut myös taidehistoriaa, ja renessanssi-ihailuni näkyy esimerkiksi eteisen valokuvatapetissa, joka on suurennos renessanssiajan supertähden Sandro Botticellin 1400-luvun lopun maalauksesta. Myös kirjasto-työhuoneen seinässä on vanhasta maalauksesta tehty valokuvatapetti. Molemmissa tapeteissa on samaa hurmioitunutta fiilistä. Niissä voi nähdä myös pyhyyttä, jotain arjen tuolle puolen kurottavaa.
Täällä on asioita, joita rakastamme. Tämä koti on meidän näköisemme.”
Tunnelmallinen pöytävalaisin on kuparista ja lasista valmistettu. Se on Nuusan papan hiihtokisoista 70-luvulla saama palkinto. Seinät on maalattu Tikkurilan tummanruskealla Coffee in China -sävyllä. Seinällä on vanhoja punk-julisteita.
Makuuhuoneen seinähylly on löytö Niitynmaan nostalgiasta. Runsailla puuleikkauksilla koristeltu uusrenessanssihylly on alun perin ollut naulakko.
Vinttikamarissa on paikka vierassängylle. Nuusaa ja Nikua kiinnostaa 1960–70-lukujen kauhuelokuvien estetiikka.
Talon edessä on iso, katettu veranta. Vanha puusohva on Tori-löytö läheisestä maalaistalosta. Nuusa tykkää laittaa puutarhaa mutta ei ota siitä turhia paineita.
