Hoitoalalla työskentelevät Niina ja Hannu keksivät, miten säästää jopa 2000 euroa kuukaudessa – ”Yllättävän helppoa”, he sanovat
Niina ja Hannu Silén säästävät yhdeksän kuukauden ajan 2000 euroa kuussa, jotta koko perhe voi lomailla loput vuodesta Thaimaassa. Se vaati sairaanhoitaja-lähihoitaja pariskunnalta isoja muutoksia arkeen.
Perjantaisin Niina Silén, 34, sujauttaa olohuoneen ikkunalaudalla seisovaan lasipurkkiin pari–kolmekymppiä.
Raha on jäänyt yli Niinan, hänen puolisonsa Hannun, 57, ja heidän tyttärensä Nannan, 7, viikon ruokakauppabudjetista – sadasta eurosta.
Lauantaisin Niina nostaa käteistä uudet sata euroa, joka riittää seuraavan viikon ruokaostoksiin.
Marraskuun lopussa perhe lentää kolmeksi ja puoleksi kuukaudeksi talvea pakoon Thaimaan Pattayalle. Rahapurkin sisältö lähtee mukaan kivaksi ekstrakäyttörahaksi.
Varsinaisen matkakassan sairaanhoitajana terveyskeskuksessa työskentelevä Niina ja lähihoitajana nuorisokodissa työskentelevä Hannu ovat kerryttäneet säästötililleen. Sinne he ovat siirtäneet 2000 euroa kuussa yhdeksän kuukauden ajan.
”Moni varmasti luulee, että elämämme on yhtä kituuttelua ja senttien laskemista, mutta ei se ole. Kahden tonnin kuukausittainen säästötavoite on ollut yllättävän helppo saavuttaa, mutta on päivänselvää, että entisellä elämäntyylillämme tämä ei olisi onnistunut”, Niina sanoo.
Vielä reilut pari vuotta sitten kaikki raha, mikä tilille tuli, myös meni.
”Tilailin Nannalle merkkivaatteita, ja hänellä oli kasa kenkiä jo ennen kuin hän osasi edes kävellä. Jos piti ostaa vaikkapa potkupyörä, tilattiin uutena hienoin mahdollinen”, Niina kertoo.
Joka viikonloppu perhe kävi ulkona syömässä, välillä arkenakin. Ravintoloihin upposi helposti 500 euroa kuussa.
”Oli kausikortit kaiken maailman seikkailupuistoihin. Vaatekaapit pursuilivat, vaikka tuli käytettyä vain muutamia lempivaatteita”, Hannu muistelee
”Jos joku olisi silloin sanonut, että haen kaupan ilta-alesta jauhelihaa ja mietin kotona, mitä siitä tekisin, olisin pitänyt sitä vuoden vitsinä”, Niina sanoo.
Sitten tuli Turkin-matka, joka muutti kaiken.
”Meidän arki on sata prosenttia parempaa kuin ennen. Miksi ihmeessä ihmiset ajattelevat, että materia toisi arvoa elämään?”
”Iskä sen aloitti, hän vihaa talvea”
Harmaus iski vasten kasvoja heti lentokentällä. Oli syksy 2023, ja Niina, Hannu ja Nanna olivat palanneet Turkin-lomalta takaisin Suomeen. Heillä oli tapana matkustaa lämpöön pari kertaa vuodessa.
”Edessä oli paluu samaan arkiseen oravanpyörään. Aloimme miettiä, miten voisimme olla mahdollisimman pitkään ulkomailla talvisin ja asua Suomessa mahdollisimman halvalla, ettei talvella olisi paljon rahanmenoa”, Niina kertoo.
”Iskä vihaa talvea. Iskä sen aloitti”, Nanna sanoo.
Kahden viikon päästä heillä oli ratkaisu: he ostaisivat asuntovaunun ja muuttaisivat sinne.
Pariskunta myi asumisoikeusasuntonsa ja parkkeerasi asuntovaununsa Niinan siskon pihalle. Samassa pihapiirissä asuu myös Niinan äiti.
”Aiempi järvenranta-asuntomme oli tosi ihana, mutta asumisen kuluihin meni 1500 euroa kuukaudessa. Siitä oli luovuttava. Olisimme voineet muuttaa halvempaan asuntoonkin, mutta halusimme täyskäännöksen, ja asuminen samalla tontilla tukiverkon kanssa houkutteli”, Niina sanoo.
Muutto asuntovaunuun oli aluksi järkytys. Omaisuudesta oli laitettava kiertoon lähes 90 prosenttia, sillä tilaa oli vain 15 neliötä.
”Se oli se, mitä tarvitsimme siihen hetkeen. Loppui osteleminen, kun kotiin ei voinut hankkia mitään”, Niina sanoo.
”Opittiin ihan tosi pienellä pärjäämään, ja se oli pirun hieno juttu”, Hannu toteaa.
Asumiskulut putosivat noin puoleen entisestä – tosin kylmillä ilmoilla kaasun ostamiseen kului rahaa. Niinaa vaivasi huoli vaunun kunnosta.
”Mitä jos lämmitys hajoaa kesken paukkupakkasten? Tai jos jotain menee peruuttamattomasti rikki, niin meillä ei enää olisi kotia ja jäisi vain paljon velkaa”, hän sanoo.
Niinpä puolentoista vuoden vaunuelämän jälkeen perhe muutti viime keväänä vuokralle pieneen kolmioon. Se laski asumiskuluja entisestään: vuokraan ja vesilaskuun kuluu nyt 680 euroa kuussa.
Lentolippujen verran ripsienpidennyksiin
Kodin lisäksi myös lähes koko muu arki meni perheessä uusiksi.
Ulkona syöminen jätettiin kokonaan, ja kalliit aktiviteetit, kuten käynnit puuhapuistoissa lopetettiin.
Niinalla oli ollut ripsienpidennykset vuosia, mutta nyt hän otatti ne pois. Ripsihuoltoon oli kulunut 70 euroa kolmen viikon välein.
”Ripset olivat tosi kivat, mutta laskin, että niihin upposi vuodessa meidän Thaimaan lentojen verran rahaa. Jos säästämään ruvetaan, niin kyllä tällaiset pitää jättää pois.”
Yksi suuri muutos oli sadan euron ruokabudjetti ja rahan nostaminen käteisenä joka viikolle. Ennen perhe teki ruokaostokset kortilla, ja vaikka he luulivat olleensa säästeliäitä, tiliote osoitti muuta.
”Nyt jos alkuviikosta tuhlailee, niin loppuviikosta pitää keksiä jotakin syötävää siitä, mitä kaapeista löytyy. Koskaan emme suunnittele ruokalistaa etukäteen, vaan kokkaamme sitä, mitä milloinkin tarjouksesta löytyy.”
Niina pitää ruokakaupassa käymisestä ja tarjousten tutkimisesta. Hän hyödyntää silloin tällöin kauppojen ilta-alet ja saattaa ostaa pakkaseen kerralla ison kasan aleleipää, -lihaa ja -juustoa.
”Minulla on kauppaanmenokielto. Saisin rahan kulumaan liian nopeasti”, Hannu nauraa.
Perheen luottoruokia ovat lasagnet ja pizzat, joihin sopivat monenlaiset ainekset. Jokaisella aterialla on tarjolla kasviksia, hedelmiä ja marjoja.
”Koskenlaskija olisi aivan ihanaa joissakin ruoissa, mutta se on tosi kallista. Paljon mieluummin näen, kuinka paljon viikossa jää käteistä yli ruokabudjetista ja kuinka paljon säästöpurkissa on euroja”, Niina sanoo.
Vakituiset työpaikat saivat jäädä
Myös työelämässä pariskunta teki radikaalin ratkaisun. Niina ja Hannu irtisanoutuivat vakitöistään ja ryhtyivät tekemään sijaisuuksia ja keikkatöitä.
”Silloisista töistämme emme olisi saaneet niin pitkää vapaata. Työskentelin anestesiahoitajana ja pidin työstäni todella. Lopettaminen harmitti, mutta se piti tehdä unelmamme eteen”, Niina sanoo.
Työvuoroja molemmille kertyy normaalia työviikkoa enemmän: keskimäärin 20–25 vuoroa kuukaudessa. Lisäksi vuorot saattavat olla jopa 14-tuntisia.
Hyvänä kuukautena rahaa jää käteen 3300 euroa per aikuinen, tavanomaisena noin 2900 euroa.
”Pakolliset menomme vievät noin tuhat euroa per aikuinen, ja matkakassaan menee tonni molemmilta. Ylimääräisen käytämme bensaan, harrastuksiin ja Nannan tarpeisiin”, Niina kertoo.
Pariskunta järjestelee vuoronsa niin, että aina jompikumpi pääsee kuljettamaan Nannaa futikseen, uintiin, kuvataidekerhoon ja voimisteluun.
”Nannan harrastukset ja tarpeet ovat asia, josta emme tingi. Jos tyttö haluaa harrastaa, hän saa harrastaa”, Hannu sanoo.
Lomaa kumpikaan ei Suomessa pidä, mutta kesällä he rytmittivät työvuorojaan niin, että Nanna sai lomapätkiä hoidosta.
Uudenlainen elämäntapa on opettanut, että tavallinen arki ei vaadi fanfaareja ja punaisia mattoja.
”Meidän arki on sata prosenttia parempaa kuin ennen. Olemme läsnä ja teemme asioita yhdessä. Ennen elämä oli enemmän suorittamista. Miksi ihmiset ajattelevat, että materia toisi jotenkin enemmän arvoa elämään?” Niina toteaa.
”Se oli kyllä kaiken säästämisen arvoista. Ei ollut oravanpyörää, töitä, eikä kellontarkkoja aikatauluja.”
Monet pitivät ihan kahjoina
Noin vuoden säästämisen jälkeen perheellä oli kasassa matkarahat ensimmäistä kolmen kuukauden Thaimaan matkaa varten.
”Oli hieno tunne kävellä lentokentän turvatarkastukseen ja tajuta, että tämä tapahtuu ja samalla osoittaa epäilijöille, että me tehtiin tämä. Kun aloitimme säästämisen ja muutimme asuntovaunuun, monet pitivät meitä ihan kahjoina”, Niina sanoo.
Viime talven perhe vietti Pattayalla, josta he olivat vuokranneet pienen kaksion.
”Joka päivä olin kiitollinen siitä, että saatoin vaikka lähteä aamulenkille merenrantaan. Ei ollut oravanpyörää, töitä, eikä kellontarkkoja aikatauluja”, Niina sanoo.
Perhe kävi yhdessä muun muassa uimassa, kaupoissa ja hieronnoissa. Hannu vietti toisinaan omaa aikaa kalareissuilla, Niina lenkkeillen, kirjaa lukien sekä kauppoja kierrellen. Nanna kävi esikoulua yksityisessä Pattayan suomalaisessa koulussa.
”Oli Nannan toive päästä kouluun kotikoulun sijaan. Sen halusimme hänelle suoda, vaikka koulu veikin ison siivun budjetista”, Niina sanoo.
Silénit palasivat Suomeen helmikuun lopussa ja alkoivat heti säästää seuraavaa talvea varten.
Yhdeksän kuukauden jälkeen rahat olivat kasassa, ja marraskuussa he suuntasivat Pattayalle.
”Nanna ei halua luopua koulustaan ja kavereistaan. Siksi kohdevalinta oli selvä”, Niina sanoo.
Perhe aikoo viettää talvet lämpimässä niin kauan kuin Nannalle sopii.
”Sehän voi olla, että jossain vaiheessa hän ei enää halua niin pitkäksi aikaa pois. Uskon, että meidän elämäntyyli jatkuu silti. Sitten voimme tehdä pienempiä reissuja”, Niina toteaa.
Niinan ja Hannun säästövinkit
1. Osta ruokakaupasta sitä, mikä on edullista, ja hyödynnä ilta-alet. Kokkaa sitten aineksista, mitä sinulla on. Tekoälylle voi kertoa raaka-aineet ja pyytää siltä reseptejä. Pidä kaupparahat käteisenä, jotta tiedät tarkkaan, kuinka paljon budjetista on jäljellä.
2. Karsi turhat menot, kuten ylimääräiset suoratoistopalvelut ja tee helposta ostamisesta mahdotonta poistamalla maksukortti puhelimesta.
3. Mieti, miten voisit säästää itsestäsi. Ovat uudet vaatteet välttämättömiä? Tarvitsetko kallista, ekstratuuheuttavaa sampoota, vai tulisiko puhdasta halvemmallaksin versiolla?
