Enää emme aikaile, päättivät Milla Vehviläinen ja Jarmo Mäkinen lomailtuaan ties kuinka monennella vuokramökillä. Ne olivat antaneet lapsiperheelle elämyksiä, mutta rahaa oli palanut melkoisesti vuokriin ja energiaa tavaroiden siirtelyyn.
– Poikamme nauttivat juuri nyt mökkeilystä, joten ”sitku”-vaihtoehdon sijasta päädyimme ”nyt kun” -ratkaisuun mökin hankinnassa, Milla muistelee.
Helsingissä kerrostalossa asuva perhe oli suunnannut aikaisemmin kesänviettoon Saimaalle, joten omaa tonttia alettiin hakea sieltä. Äitienpäivänä 2017 otettiin ratkaiseva askel.
– Silloin lähdimme katsomaan saaritonttia, vaikka emme olleet missään vaiheessa ajatelleet, että voisimme rakentaa saareen.
Niin kävi, ja nyt uudenkarhealta hirsimökiltä Puumalan Haapasaaressa avautuu näkymä Saimaan syväväylälle. Vastarannalta ei erota rakennuksia saati ihmisiä.
Ensimmäinen kesä saaressa yövyttiin varastoon tehdyissä siskonpedeissä.
Omalta rannalta kuuluu lotina ja läiske, kun pojat Eino ja Eelis hyppivät järveen. Pian pihalle tulee trampoliini. Millaa ja Jarmoa kiehtoi saaren oma luonne. Lisäksi saaren osto oli taloudellisesti järkevää.
– Mantereelta olisimme saaneet pelkän rantatontin sillä summalla, jolla hankimme tämän tontin ja mökin, he laskevat.
Jarmo haali työporukan, ja Milla suunnitteli mökkiä ja huolehti rakennuslupaprosessista. Ensimmäisenä kesänä saareen nousi vain varasto, jonka yhteydessä on kuivakäymälä.
– Levitimme patjat varastoon ja nukuimme siskonpedissä koko kesän.
Einolle ja Eelikselle välivaihe oli seikkailu. Ruoka valmistettiin grillissä.
Kun tarvikkeita kuljetettiin saareen, saimaannorppa tuli morjenstamaan uutta väkeä.
Mökkivisiossa pari toteutti asioita, jotka olivat toimineet hyvin vuokramökeillä. Sen vuoksi he eivät esimerkiksi tahtoneet saunaa asuintilojen kylkeen. Jarmo korostaa Millan osuutta onnistuneessa suunnittelussa.
Arkkitehti Kimmo Hagman piirsi ajatukset paperille. Mökin ja saunan väliin hän hahmotteli lasiovin suljettavan ruokailu- ja oleskelutilan, josta on tullut koko mökkielämän sydän. Siellä istutaan mieluiten vieraidenkin kanssa.
Jarmo sanoo olevansa parempi näyttelijä kuin rakentaja.
– Olin täällä koko rakennusajan hanslankarina. Kiitos kuuluu paikallisille osaajille.
Milla komppaa puolisoaan.
– Kaikki, mitä keksimme kysyä aina kirkasvetistä kaivoa myöten, saatiin onnistumaan.
Kuuma ja kuiva kesä suosi rakentamista, joten paukkuja ei tarvinnut työmaan suojaamiseen.
Alkukesän säistä oli hyötyä mökin rakentajille, sillä työmaata ei tarvinnut suojata sateelta. Päärakennus oli kuukaudessa valmis.
Kun tarvikkeita kuljetettiin saareen, saimaannorppa tuli morjenstamaan uutta väkeä.
– Kun kerroin norpasta muille täällä suunnalla mökkeileville, he sanoivat, että et voi olla tosissasi. Jotkut eivät näe norppaa koskaan, ja kuljetuslauttamme yli lensi vielä merikotka, Jarmo kertoo.
Saarimökin valmistuminen hänen 60-vuotispäivilleen oli bonusta.
– Emme ennättäneet lämmittää saunaakaan kuin muutaman kerran ennen syntymäpäivääni, Mäkinen kertoo.
