”Muutimme retkeilyautoon konkurssin jälkeen” – tällainen on Annan ja Miron onnellinen elämänmuutos

Anna Saari ja Miro Vaanela ovat illalla parkkeeranneet meren rantaan, katselleet ikkunoista ohi lipuvaa ruotsinlaivaa ja Turun Ruissalon saaren taakse laskevaa aurinkoa. Aamulla Anna on ulkoiluttanut jackrusselinterrieri Onnin ja herätellyt unisemman puolisonsa kahvinkeittoon.

– Autossa saa nukuttua todella hyvin. Olen nukkunut paremmin kuin kerrostalossa, kun on viileää ja ilma kiertää. Viime yönä heräsimme siihen, kun joku soitti lähellä musiikkia, mutta se on elämää, Miro sanoo.

Kahvinkeitto ei onnistu vain nappia painamalla, joten se on Annan mielestä hyvä tapa saada mies hereille. Kahvivesi pitää keittää kaasuliedellä ja vahtia, ettei se kiehu yli. Valmis kahvi kaadetaan aina termospulloon ja juodaan omasta mukista – ainoasta, jonka on saanut valita mukaan.

– Kahvinkeittoon voi mennä puoli tuntia, mutta nykyään meillä ei ole mihinkään kiire. Parasta aamuissa onkin seesteisyys ja rauha. On ihana avata ovi ja katsella maisemia, Anna toteaa.

Anna, Miro ja Onni-koira nauttivat retkeilyauton tuomasta vapaudesta. Kaikki mukana kulkevat tavarat ovat tarkkaan harkittuja, sillä autossa on painoraja, joka tilan lisäksi määrittelee paljonko mahtuu mukaan.

Lähes koko omaisuus kiertoon

Anna ja Miro ovat asuneet retkeilyautossa maaliskuusta lähtien. Ajatus liikkuvaan kotiin muutosta oli kytenyt etenkin Annan mielessä jo pitkään, mutta oma kahvila-ravintola sitoi yrittäjän paikoilleen. Kun yritys ajautui konkurssiin, pariskunnalle avautui mahdollisuus toteuttaa unelmia.

Ensin tarkoitus oli lainata auto tutuilta ja kokeilla, minkälaista retkeilyautossa on asua. Suunnitelmat muuttuivat, kun pariskunta löysi auton, joka täytti molempien toiveet. Annalle ja Mirolle oli tärkeää, että auto näyttää pakettiautolta eikä herätä niin paljon huomiota kuin asuntoauto. Auto on vähän tavallista retkeilyautoa suurempi ja sen varusteisiin kuuluvat aurinkopaneelit. Retkeilyauto on Annan ensimmäinen autohankinta ja Miron ensimmäinen omistusasunto.

– Moni rakentaa auton itse, mutta me halusimme muuttovalmiin. Voimme rakentaa mieleisemme joskus myöhemmin, kun meillä on kokemusta ja tiedämme, mitä tarvitsemme ja haluamme.

Erikoisvarusteltu auto maksoi melkein pienen kerrostaloasunnon verran. Anna ja Miro halusivat kuitenkin satsata. Samalla he luopuivat vuokra-asunnosta säästääkseen rahaa. Kiertoon meni lähes koko omaisuus.

Annalle tämä ei ollut ensimmäinen kerta. Hän oli luopunut tavaroistaan ensin vuosia sitten muuttaessaan entisen kumppaninsa kanssa kolmeksi kuukaudeksi Thaimaahaan ja myöhemmin omakotitalosta yksiöön.

– Kun erosin, laitoin kaikki vaatteeni pois ja aloitin alusta. Minulla ei ole erityistä suhdetta tavaroihin. Vähäiset perityt ja tärkeät tavarat ovat säilössä mummini varastossa.

Keikkakiertueilla valomiehenä työskentelevä Miro taas on tottunut reissuelämään. Hän on kuljettanut omaisuuttaan vuosia kahdessa laukussa, kun opiskelut ja työt ovat vieneet paikasta toiseen.

– Vain televisiosta oli vaikea luopua. Vein sen veljelleni.

Muuttaessaan Anna ja Miro luopuivat lähes ­kaikista tavaroistaan. Mukaan lähti vain tarkoin valittuja esineitä.

Retkeilyautoon muutto on Annan ja Miron toteutunut unelma. He ovat tutustuneet somessa samanhenkisiin ihmisiin ja saaneet hyviä vinkkejä esimerkiksi kaasun määrän seuraamisesta ja kuraisten kenkien säilytysratkaisuista.

Pari lautasta riittää

Muutaman neliön retkeilyautossa on Annan ja Miron mielestä kaikki tarpeellinen. Ohjaamon takana on pieni oleskelutila, josta löytyy istuinryhmä ja kaasuliedellä ja jääkaapilla varustettu minikeittiö. Auton perällä on makuutila. Lisäksi autossa on pieni vessa ja vähän säilytystilaa.

Anna ja Miro suunnittelivat tarkkaan, mitä minikotiin hankitaan. Taloudessa riittää pari lautasta, aterimet, kaksi kahvimukia ja juomalasia, kattila ja paistinpannu, pieni määrä vaatteita ja kenkiä, hygieniatarvikkeet, sähäkät lakanat ja pieneen tilaan sopivat sisustusesineet. Kirjat hankitaan kirjastosta tai kirpputorilta ja laitetaan kiertoon heti, kun ne on luettu.

– Lempitauluni ei mahtunut autoon, joten vein sen säilöön ja teetin siitä julisteen. Lähtemisestä on kadonnut stressi, kun kaikki tarpeellinen kulkee aina mukana, Anna kertoo.

Vaikka tilaa on vähän, Anna ei ole halunnut tinkiä tyylistä. Kaiken pitää olla kaunista. Se näkyy niin pussilakanoissa, astioissa kuin mukana kulkevissa henkilökohtaisissa tavaroissa.

– Osa kavereista naureskeli, että pian kuljette crocseissa, mutta en ole luopunut tyylistäni. Laittaudun samalla tavalla kuin ennenkin, koska nautin siitä. Mukana kulkevat tekoturkistakki, korkkarit, karvatossut ja kynsiuuni. Ennen muuttoa otatin ripset, sillä ne ovat helpot ja ihanat.

Autossa asuminen on osoittautunut Annan ja Miron mielestä yllättävän kivaksi. Elämä on muuttunut yksinkertaiseksi ja verkkaiseksi. Television katselu on vaihtunut ulkoiluun, kirjojen lukemiseen, oleskeluun ja keskusteluihin siitä, mitä huomenna tehdään ja minne ajetaan.

– Moni on kysellyt, eikö toisen naama ala ärsyttää pienessä tilassa. Aina voi avata oven ja lähteä kävelemään luontoon tai vaikka kirjastoon, jos kaipaa aikaa ja tilaa.

Annan ja Miron lempi­pysähdyspaikkoja ovat rauhalliset alueet mukavilla maisemilla, esimerkiksi vesistön vierellä tai korkealla hyvien näköalojen äärellä. Myös pienyrittäjien kahvilat ja puodit ovat sopivia levähdys­paikkoja.

Onni-koira vie ulos säännöllisesti, mutta muuten pieni koti on vähentänyt arkiliikuntaa. Autossa on niin vähän tilaa, ettei siellä tule päivän aikana otettua montaa askelta. ”Riittävään liikkumiseen pitääkin kiinnittää huomiota”, Anna sanoo.

Retkeilyautossakaan ­Anna ei ole halunnut tinkiä tyylistään. Hän laittautuu päivittäin, koska nauttii siitä. Ennen autoon muuttoa hän otti kestoripset, sillä ne ovat helpot ja ihanat.

Minne pesulle tänään?

Pieni tila myös helpottaa arkea. Anna inhoaa siivoamista ja nauttii kodista, jossa on vähän järjesteltävää. Ruoan­laitto on muuttunut yksinkertaiseksi. Pariskunnalla oli ennen tapana laittaa iso satsi ruokaa, josta osa pakastettiin. Kaasuliedellä mahtuu kokkaamaan vain pari annosta.

– Uunia ei ole, joten enää emme saa tehtyä uuni­kasviksia ja kanaa, jota ennen laitoimme usein. Miro valmisti ennen kaiken airfryerilla, mutta luovuimme siitä, kun sähköä on käytössä entistä vähemmän. Koska levyjä on vain kaksi, teemme paljon yhden padan ruokaa. Hyvä puoli on se, ettei tule hävikkiä eikä herkkuja tule ostettua entiseen tapaan, kun ei ole säilytystilaa.

Peseytyminen ja pyykinpesu hoituvat pääasiassa sukulaisten ja ystävien luona sekä huolto­asemilla, pesuloissa ja harrastuspaikoissa.

– Aiemmin joogatunnit ja uimahallikäynnit tuntuivat kalliilta. Nyt niistä maksaa mielellään, kun voi samalla peseytyä. Kesällä pääsemme uimaan.

Läheiset ovat suhtautuneet kannustavasti pariskunnan elämänmuutokseen. Molempien perheet ovat toivottaneet tervetulleiksi majoittumaan pihalle ja pesemään pyykkiä.

– Mummini itki, että olemme rohkeita ja teemme sitä mitä haluamme. Niin hänkin olisi halunnut nuorempana elämäänsä elää.

Kodista toiseen kulkeneet, yhteiseltä kesälomamatkalta Kustavista hankitut kortit muistuttavat siitä, ettei töitä tarvitse aina tehdä veren maku suussa.

Kesäisin yksi kaasupullo riittää noin kuukaudeksi, talviaikaan kuluu useita. Sähkö saadaan ajamisesta ja aurinkopaneeleista. Mahdollisuus vaihtaa helposti mai­semaa innostaa paria jatkamaan matkaa. ”Yhden arkiyön vietimme Urjalan kirkon pihalla. Monenlaisiin paikkoihin voi pysäköidä, kunhan käyttää maalaisjärkeä eikä ole häiriöksi.”

Kodissa toteutuu unelma

Parasta autossa asumisessa on Annan ja Miron mielestä kiireettömyys ja vapaus. Sosiaalinen Anna kertoo nauttivansa kodin rauhasta. Sen merkitys on korostunut, sillä viimeiset vuodet kahvila-ravintolan yrittäjänä veivät Annan voimat.

– Yritin niin kovin selviytyä vaikeista koronavuosista, että paloin loppuun. Viimeinen niitti oli ajaa yritys konkurssiin, vaikka se olikin lopulta helpotus. En ole selvinnyt vielä kokonaan uupumuksesta ja kaipaan hiljaisuutta, rauhaa ja lepoa. Siksi iltaisin on ihana rauhoittua kotiin. Saan voimaa siitä, että voin elää omannäköistä elämää.

Annan haaveena on ajaa Portugaliin. Hän on käynyt kerran Lissabonissa, ja sen jylhät maisemat ja hyvä ruoka houkuttelisivat.

– Islantiin olisi myös ihana päästä. Katsoimme, että lautta Norjasta Islantiin tulee halvemmaksi autolla kuin ilman sitä. Miro voi istua autossa, kun minä ratsastan islanninhevosilla ja sitten lillumme yhdessä kuumissa lähteissä.

Ensimmäisen autoilukesän pariskunta aikoo viettää kotimaassa. Miro kiertää työn vuoksi Suomea keikkabusseissa, ja Anna majoittuu Onnin kanssa Naantaliin, jossa hänellä on kesätyöpaikka.

– Konkurssista jäi paljon maksettavaa, joten töitä on tehtävä. Vapaa-ajan seikkailemme ja retkeilemme. Suunnitelmat ovat auki. Ei tiedä, mistä maasta meidät seuraavaksi tavoittaa.