Meidän Mökki

Mökin yhteiskäyttö – leppoisaa lomailua vai jatkuvaa riitelyä? Poimi vinkit sujuvampaan mökkielämään


Mökin yhteiskäyttö ja -omistus voivat olla kaikkea muuta kuin sujuvaa, jos pelisäännöt ja puheyhteys takkuilevat. Kunnossapidon taso on tyypillinen riidanaihe. Lue vinkkimme, miten yhteiskäyttö onnistuu käytännössä!
Kuvat A-lehtien kuva-arkisto, iStock

Tapaus parin vuoden takaa: Perheessä on isä, äiti ja kaksi aikuista lasta ja heillä kaikkien rakastama, vanhempien yhdessä rakennuttama kesäpaikka järvenrannalla. Ensin menehtyy äiti ja sen jälkeen isä. Jälkikasvu perii mökin puoliksi. Aluksi asiat sujuvat hyvin. Sovitaan siitä, milloin sisko perheineen viettää aikaa mökillä ja milloin veli. Erimielisyyksiä ilmaantuu, kun veljen perhe ottaa kaiken ilon irti mutta ei välitäkään laittaa tikkua ristiin kunnossapitoon. Kaikille niin tärkeä paikka alkaa rapistua nopeasti.

Tuore tapaus: Vanhemmat nauttivat olostaan saarimökissään, jossa on kaikki mukavuudet. Koska tontilla on tilaa, aikuinen poika rakennuttaa viereen kesämajan, jossa oleilee vaimonsa ja lastensa kanssa loppukeväästä alkusyksyyn. Vaikka välimatkaa on vain muutama metri, molemmat perheet viettävät aikaa omissa oloissaan, laittavat omat ruokansa ja nauttivat omalla tavallaan rannan läheisyydestä ja maisemista. Vain saunavuorot on jaettu, ja yhteisiä juhliakin pidetään. Riitoja ei pääse syntymään, koska molemmat vastaavat sovitulla tavalla omasta puolestaan.

Käyttövuorot ja kustannukset

Eri perheiden, sukupolvien ja omistusmuotojen yhteensopivuus on joko mahdotonta tai saumatonta. Yleensä ongelmia aiheutuu, kun joku tekee niin kuin parhaaksi näkee muita ajattelematta. Joku pitää mökkiä parhaat kesäviikot ja muut pyhät, ja toiset saavat mökkeillä silloin, kun paikka sattuu olemaan vapaana. Yksi hakkaa hulluna halkoja, ja toinen tulee ja polttaa ne. Kolmas lähtee kalaan mutta ei selvitä verkkoja.

Jopa sisustus aiheuttaa mieliharmia. Makuja on monia, eikä yhtä mökkiä ole helppo sisustaa niin, että siellä viihtyvät sekä esteetikko että Ryysyrannan Jooseppi. Varsinkin perikuntien mökit ovat ongelmallisia: kuka edes uskaltaa kajota sisustukseen, joka on ollut samanlainen lapsuuden ajoista lähtien. Entä jos se, jolla on paras maku, saisi vapaat kädet tehdä paikasta niin viihtyisän kuin osaa – yhteisesti sovitun budjetin avulla?

Kustannusten jakamista auttaa mökkitili, josta maksetaan kiinteistöverot, tienhoito- ja jätemaksut, sähkö ja vesi sekä remonttikulut. Kulujen pitää vastata käyttöä – se joka viettää mökillä enemmän aikaa, maksaa enemmän. Siitäkin pitää päättää, kuka laskut hoitaa.

Remontit ja kunnossapito

Kunnossapidon taso aiheuttaa helposti riitoja, sillä se mikä kelpaa toiselle, on toisesta ankeaa. Remontteihin ei saakaan ryhtyä ilman muiden lupaa. Poikkeus tästä ovat äkillistä korjaamista vaativat työt, kuten vesivahingot tai puiden kaatumisesta aiheutuneet vauriot. Jos joku rakentaa uutta omalla kustannuksellaan, hän ei voi jälkikäteen vaatia siitä maksua muilta.

Vanhemmat voivat olla tottuneita siihen, että mökillä puuhastellaan jatkuvasti. Nuoremmilla voi olla toisenlainen käsitys siitä, mikä on rentouttavaa.

Kaikesta mökkeilyyn liittyvästä saa aikaan erimielisyyksiä. Kaikesta voi myös sopia avoimesti ja rehellisesti, ja se onkin lähtökohta ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Ja jokaisen on ymmärrettävä päätösten aiheuttamat seuraukset.

Kunnossapidon taso on tyypillinen riidanaihe.

Yhteiskäytön ja -omistuksen sopimukset

Yksi tapa sopia on käyttö- tai osakassopimus, johon vastuut ja velvollisuudet on kirjattu ja jonka jokainen allekirjoittaa. Mökkielämän voi myös nähdä liikeyrityksenä: jos tiimi ei puhalla yhteen hiileen, tulosta ei synny. Silti mukaan voi mahtua erilaisia ihmisiä ja mökkeilytapoja.

Jos mökin jakajia on useita, voidaan asioista sopia myös äänestämällä ja hyväksymällä enemmistön kanta. Jokaisen on suostuttava aika ajoin kompromisseihin.

Myös yhtiömuotoinen mökki on mahdollinen. Vaihtoehtoa voi harkita, jos osakkaita on useita ja mökki uusi. Yhtiö antaa mahdollisuuden sopia lunastusoikeuksista, ja sopimukseen voidaan kirjata ehtoja ulkopuoliselle myymisestä.

Hallinnanjakosopimus tulee kyseeseen, kun mökillä on useita asuinrakennuksia ja kaikilla eri käyttäjät. Muutoin jokaisella yhteisomistajalla on oikeus käyttää kiinteistöä kokonaisuudessaan. Hallinnanjakosopimuksella sovitaan, mihin kiinteistön osaan yhteisomistajan omistusosuus kohdistuu.

Jos hallinnanjakosopimus kirjataan käräjäoikeudessa, se sitoo myös kolmansia osapuolia. Jakosopimukseen tulee ottaa yhteisomistajien oikeudet ja velvollisuudet sekä maininta menettelystä tilanteessa, jos yhteisomistus puretaan. Voimassa oleva sopimus voi estää kiinteistön myynnin yhteisomistussuhteen purkamiseksi.

Jos mikään ei auta, mökki on syytä laittaa myyntiin. Tällaisessa pattitilanteessa käytetään usein yhteisomistussuhteen purkamista. Oikeus määrää uskotun miehen myymään mökkikiinteistön, mikäli sitä ei voida järkevästi jakaa erillisiksi kiinteistöiksi.

15 hyvää kysymystä mökin yhteiskäytöstä

  • Käytetäänkö mökkiä vuorotellen vai yhtä aikaa?
  • Saako mökille kutsua omia vieraita?
  • Kuinka käyttövuorot kiertävät?
  • Miten kustannukset jaetaan: polttopuut, sähkölasku, kiinteistövero jne.?
  • Voiko oman osuuden mökin ylläpidosta maksaa työllä?
  • Miten varaudutaan yllättäviin menoihin?
  • Saavatko mökkiä käyttää itsenäisesti myös omistajan lapset ja lapsenlapset?
  • Miten maksut ositetaan, jos joku viettää mökillä aikaa enemmän kuin muut osakkaat?
  • Millaisia korjaustarpeita mökissä on? Miten niihin suhtaudutaan?
  • Mitä tehdään, jos joku ei voi tai halua osallistua kuluihin?
  • Kuinka hoitotyöt jaetaan?
  • Millaista siisteyttä edellytetään kaikilta?
  • Mitä tavaroita mökkiin saa tuoda ja miten niitä säilytetään?
  • Kuka saa päättää sisustuksesta ja pihamaan istutuksista?
  • Miten toimitaan, jos joku omistajista haluaa luopua osuudestaan?
Julkaistu: 25.3.2019