Kesämökin muutosneuvottelu on tarpeen aina, kun uudistusmieli hurmaa mökkeilijät
Kun rakkaalle saaripaikalle on mahdollisuus antaa uusi ilme, käynnistyy tunteiden ja muistojen mylly, kirjoittaa Ihana-lehden tuottaja Hanna Sandström.
Paraisilla sijaitseva mökkitila on tullut perheellemme rakkaaksi – olemmehan viettäneet saaristossa jo yli 40 kesää. Tuntuu, että olen kasvanut minuksi juuri siellä. Leikkinyt kallioilla, opetellut uimaan, kiipeillyt suuressa männyssä. Mitä elämässäni onkaan ollut tekeillä, olen aina pystynyt palauttamaan tasapainoni mökillä.
Nyt on tekeillä sukupolvenvaihdos. Vastuu ja onni mökistä siirtyvät vähitellen siskolleni ja minulle. Samoin sisustus. Ooh mikä mahdollisuuksien meri! Voimme järjestellä huonetilat toisin, vähintään miettiä ruokapöydän paikkaa ja suuntaa uusiksi. Entä keittiö – ehkä kaapistoja voisi jatkaa, ovet vaihtaa tai maalata, ja jokunen lisäikkunakin olisi ihana. Alamme myös kaavailla tuvan seinään tehtävää oviaukkoa ja siitä aukeavaa lisähuonetta, sen maisemaa ja terassia ilta-aurinkoon.
Sisustussilmämme törmäävät kerta toisensa jälkeen kalusteisiin ja esineisiin, joissa näkyvät ja tuntuvat perheen yhteiset ajat saaressa.
Mutta mitä tapahtuukaan, kun muutoksen mahdollisuudet aukeavat näin? Sisustussilmämme törmäävät kerta toisensa jälkeen kalusteisiin ja esineisiin, joissa näkyvät ja tuntuvat perheen yhteiset ajat saaressa: luonteikas klahvipöytä, joka oli ennen mummun, tuvan katajapintainen pöytä, jonka isä rakensi nuorena, metrien mittainen räsymatto, jonka äiti kutoi vuosikymmeniä sitten, astiahylly, jonka ylätasolla on pahvimukillinen alumiini- ja kuparipennejä korttipeli-iltojamme varten. Muutosintomme laantuu, kun näemme lähelle.
Muutosten aika koittaa heti, kun niille on tarvetta. Ei yhtään aiemmin.
Olemme päättäneet toistaiseksi tämän verran: emme tee juuri mitään. Ei tunnu hyvältä muuttaa liikaa, ei ainakaan nopeasti. Vuosikymmenet ovat luoneet muistojen lisäksi paikkaan turvan tunteen, jota emme halua horjuttaa. Ja itse asiassa paikan tyylihän on kiva, sopivan minimalistinen, saaristoon sopiva. Oli jo aikakin huomata se. Muutosten aika koittaa heti, kun niille on tarvetta. Ei yhtään aiemmin.
Asialistallemme on noussut remontin sijaan muita juttuja. Pitää tilata nuohooja, kaataa pari huonokuntoista puuta, tehdä klapeja, öljytä laituri. Myös saunoa, lukea kirjoja, tehdä kajakkiretkiä, seikkailla metsässä. Ja aina kun mahdollista – katsella merelle.
