Meidän Mökki

Mökin osto – selvitä tontin rajat, tutustu rasitetodistukseen, tutki perustukset + 13 muuta vinkkiä mökinostajalle

Mökin osto – selvitä tontin rajat, tutustu rasitetodistukseen, tutki perustukset + 13 muuta vinkkiä mökinostajalle
Mökin osto voi tuntua houkuttelevalta ajatukselta etenkin kevään koittaessa. Liika innokkuus ei kuitenkaan kannata. Kun harkitset mökkikauppoja, ota selvää ainakin näistä asioista.
Julkaistu: 4.4.2022

1. Mitä mökistä pitää maksaa?

Jos olet niin sanottu keskiverto-ostaja, toiveesi mökkikaupoille ovat luultavasti nämä: mökillä on oma ranta, sähköt ja juokseva vesi sekä ”jokin muu” kuin puucee, sinne on tie perille asti ja alle kahden tunnin ajomatka kotoa.

Hinta, joka mökistä pitää olla valmis maksamaan, vaihtelee melko rajusti maakunnittain. Maanmittauslaitoksen mukaan vuonna 2021 alle kahden hehtaarin rakennetun rantakiinteistön keskihinta Uudellamaalla oli noin 220 000 euroa, mutta Kainuussa vain reilut 70 000 euroa.

2. Miten kaavoitus vaikuttaa?

Jo mökinostomietteiden alussa kannattaa ottaa selvää vähän laajemmista kysymyksistä kuten kaavasta. Kunnan yleiskaavasta näkee, onko lähialueilla vireillä suunnitelmia täydennysrakentamiseksi tai vaikkapa kaivoksen perustamiseksi.

3. Ovatko rajat selvät?

Lisäksi on syytä selvittää myytävän tontin todelliset rajat. Maa nousee Suomessa vieläkin edellisen jääkauden jäljiltä. Rannoilla tuota vesistöstä nousevaa maata sanotaan vesijättömaaksi. Se on ”uutta maata”, joka useimmiten siirtyy vesiosakaskunnan omaisuudeksi.

Voi siis olla, että myytävän tontin rantakaistale ei kuulukaan kauppaan. Mökkitontin omistajalla on onneksi yleensä oikeus lunastaa oman tontin eteen noussut kaistale, mutta ylimääräisiä kuluja ja vaivaa siitä syntyy.

4. Onko mökillä rasitteita?

Myyjän tai välittäjän on ennen kaupantekoa esitettävä myytävän kiinteistön rasitustodistus. Siitä näkee, onko kiinteistö tai sen osa kiinnitetty lainan vakuudeksi. Rasituksia ei pidä sekoittaa kiinteistörekisteriotteeseen kirjattuihin rasitteisiin, jotka määrittävät kiinteistön käyttöä suhteessa toiseen kiinteistöön.

Rasitteita voivat olla esimerkiksi naapurin oikeus käyttää myytävän tontin läpi kulkevaa mökkitietä tai läheisen saarimökin oikeus käyttää venevalkamaa, joka sijaitsee myytävällä tontilla. Mahdollinen mutta onneksi hyvin harvinainen rasite on kuolleen omistajan leskelle jätetty hallinta- tai käyttöoikeus.

5. Millaista vesi on?

Muista ajatella myös juomavettä ja jätevesiä. Kysy, koska kaivovesi on tutkittu viimeksi ja selvitä, ovatko jätevesiasiat uuden asetuksen mukaisessa kunnossa.

6. Onko naapurina pyhimys vai riivaaja?

Suomessa on yli puoli miljoonaa kesämökkiä, ja vaikka lääniä ja rantaviivaa riittää, ainakin rantakaava-alueilla mökkinaapurit voivat olla melko lähellä. Sieltä voi löytyä uusia ystäviä eliniäksi tai kaikesta valittavia änkyröitä.

Kun harkitsee mökinostoa, ainakin näköpiirissä olevia naapureita kannattaa käydä tervehtimässä. Ihmisten luonteita ja tapoja on vaikea arvioida pikaisella esittäytymisellä, mutta ensivaikutelmallakin on oma arvonsa.

7. Ovatko salaojat kunnossa?

Selvitä, onko mökin ympärille rakennettu kunnon salaoja- ja sadevesijärjestelmä. Myönteinenkään vastaus ei välttämättä takaa sitä, että kosteudenhallinta toimii. Salaojien käyttöikä on rajallinen, ja roudan rikkoma ja hulevesien huuhtoma hienojakoinen maa-aines tukkii hiljalleen salaojaputkien pienet reiät.

Jos tarkastuskaivo on aivan kuiva, on syytä epäillä salaojan tukkeutumista. Varmaa se ei tietenkään ole. Voihan olla, että pohja- ja hulevedet kiertävät erinomaiselle rakennuspaikalle pystytetyn mökin, joka ei salaojia edes tarvitsisi.

8. Onko venevalkama kaukana?

Yhden mökkiläisen rasite on toisen oikeus. Jos ostat saarimökin, ota selvää, kenen rasitteena on myytävän kiinteistön käytössä oleva autopaikka tai venevalkama.

Jos mökkitie kulkee naapurin tontin poikki, onhan sen käyttöoikeus varmistettu naapurin kiinteistörekisteriotteeseen kirjatulla rasitteella? Huomaa, että kun autopaikka- ja venevalkamarasite luodaan, rasitetun maanomistajan ei suinkaan tarvitse luovuttaa lähintä tai sopivinta maatilkkua ventovieraan käyttöön.

9. Ovatko perustukset kunnossa?

Kun aletaan tutkia itse mökkiä, tarkastelu aloitetaan perustuksesta ja alapohjasta. Sitä kautta homehtumista aiheuttavat kosteusvauriot useimmiten lähtevät liikkeelle.

Kallion päälle mökki on voitu perustaa pilariharkoilla. Kosteuden kulkeutumisen kannalta se on turvallisin perustus, mutta edellyttää ympärivuotisessa käytössä varsin massiivista alapohjan eristystä.

Hyvänä on totuttu pitämään myös tuulettuvaa alapohjaa eli rossipohjaa. Siinä sokkeli nostaa alapohjan niin korkealle maanpinnan yläpuolelle, että väliin jää ryömintätila. Rakenne toimii, kunhan ryömintätila saadaan pysymään kuivana ja hyvin tuulettuvana.

Kun rossipohjamökkiä lähtee ostamaan, ryömintätilaan on oikeasti ryömittävä, mieluusti vieläpä puukon kanssa. Muutamalla kipakalla iskulla varmistetaan, ettei alapohja ole päässyt lahoamisen alkuun.

10. Onko mökki muovitettu hengiltä?

Puurankarunkoisen mökin runkoa ei pääse tutkimaan kovin tarkasti. Joitakin arvioita rungon kunnosta voi tehdä tutkimalla seinärakenteen. Onko ulkoverhouksen takana nykysuositusten mukainen tuuletusrako ja tuulensuojalevy?

Vanhemmassa rakenteessa ulkoverhouslaudat lyötiin suoraan kiinni rakennetta jäykistävään vinolaudoitukseen ja hieman tuulta pidättelevään tervapahviin. Tässäkään ei vielä ole ongelmaa, mutta jos mökkiin on tehty julkisivuremontti erityisesti kammottavien rakennusvirheiden 70-luvulla, rakennetta on voitu tiivistää asentamalla muovikalvo heti ulkovuorauksen taakse. Jos tuollaisen kosteusloukun näkee, kannattaa yleensä kiittää kohteliaasti välittäjää esittelystä ja poistua paikalta.

11. Onko maalaus pilannut mökin?

Samantapainen kosteusansa on voinut syntyä myös vääränlaisella talomaalilla. Vanhanaikainen lateksi, varsinkin muutamaan kertaa ylimaalattuna, tekee seinään kosteutta läpäisemättömän kalvon. Yhdessä sellaisen seinärakenteen kanssa, jossa ei ole tuuletusrakoja, lateksi vangitsee kosteutta rakennuksen runkoon ja eristeisiin.

12. Kiertääkö ilma?

Varmista, ettei ilmanvaihdon poistoventtiilejä ole tukittu remonttien yhteydessä.

13. Onko katto vedenpitävä?

Kattoon ja yläpohjaan pätee sama sääntö kuin seiniin: pitää olla sekä tiivistä että tuulettuvaa. Mitään katemateriaalia ei ole syytä karsastaa: pelti, kattotiili ja kattohuopa ovat kaikki hyviksi havaittuja.

Katolle kiivettäessä tarkastetaan katteen ja erityisesti läpivientien tiiviys. Hoitamattomalle katolle kertyy hiljalleen maatuvia lehtiä ja neulasia, joiden päälle alkaa kasvaa sammalta. Sammal on etevä tarttumaan pieniinkin rakosiin, ja sitä kautta kosteus voi päästä katteen läpi tärvelemään rakenteita.

Yläpohjaa ei läheskään aina pääse paikkoja rikkomatta tutkimaan, mutta ulkopuoleltakin voi varmistaa, että yläpohjan tuuletus on hoidettu riittävän tehokkaasti.

14. Onko märkää vai ei?

Onko märkätiloihin tehty kunnollinen vedeneristys? Jos mökki on rakennettu 1960–80-luvulla eikä peruskorjausta ole tehty, seinissä ja joskus jopa lattiassa voi olla käytetty lastulevyä, jonka päälle on sivelty jonkinlainen kosteussulku. Vuotoja on lähes varmasti, eli remontti on edessä. Toivottavasti kosteus ei ole lahottanut tai homehduttanut muita rakenteita.

15. Mitä sähköistä pitäisi tarkistaa?

Jos näet mökissä kangaspäällysteisiä sähköjohtoja tai tasaisen pyöreitä, suojamaadoittamattomia pistorasioita, budjetoi mielessäsi hintaan lisäksi myös täydellinen sähköremontti.

16. Ovatko hormit ja tulisijat kunnossa?

Tilaa nuohooja tarkistamaan tulisijojen ja hormien kunto ennen kuin teet mökkikaupat.

Asiantuntija: perinnemestari Hannu Rinne

Muokattu 8.4.2022 klo 15.45: Tiivistetty rasitteista kertovaa kohtaa.

Kommentoi »